Olen aina nauttinut päiväunista, myönnän että  joskus jopa yöunien kustannuksella. Unen saaminen on ollut nopeaa ja se on ollut syvää. Voi niitä päiviä kun töiden tai koulupävän jälkeen sai ummistaa silmät ja antaa unen viedä mennessään. Sitten tulee se mutta. Lapsen saatuani olen huomannut että nukkuminen päivällä ei enää olekaan läpihuutojuttu. Mutta nyt ongelma ei olekaan vauvan nukkumisessa vaan omassani. Vauva nukkuu yöt onneksi hyvin (kiitos, kiitos, kiitos!!) mutta päiväunensa ovat hyvin lyhkäsiä. Hän nukkuu yleensä vain noin tunnin varsinaista syvää unta muualla kuin sylissä. Silloin kun poika nukkuu, haluaisin luonnollisesti nauttia päiväunista itsekin. Väsymystäni ylläpitävät vakiintuneet kolme yösyöttöä, mutta harvassa ovat ne kerrat kun saan nykyään unen päästä kiinni päiväsaikaan. Luulisi käyvän toisin päin kun vauvavuosi verottaa energiavarastoa. (Voin kuvitella väsymyksen kun vauva huutaa yötkin läpeensä, tähän tutustuin meidänkin alkuaikoina.)

 

Yleensä olen jossain unen ja valveen rajamailla. Väsyttää mutta päässä palaa valo. Uni on jossain lähellä mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Nyt olisi hyvä hetki nukkua, ehkä päivän ainoa. Ja siinäpä se, ehkä alitajunnassa stressaan unen saamista. Tiedän että aikaa on rajallisesti ja päässä pyörii vain mantrana "nukahda, nukahda, nukahda...nukahda nyt!". Kuka nyt silloin voisi nukkua? Lisäksi olen todella herkkä aistimaan vieressäni nukkuvan vauvan jokaista hengähdystä, liikettä ja äännähdystä. Mieli on tietynlaisessa ylivireystilassa.

 

Täytyy olla kiitollinen ettei samaa ongelmaa ole iltaisin. Silloin uni tulee äkkiä ja voi että se tulee tarpeeseen. Uskon että tähän vaikuttaa se että tiedän edessä olevan useamman tunnin unijakson ennen seuraavaa herätystä. Uskallan päästää itseni uneen. Toivottavasti vauvan unirytmi ei ole nyt ihan hetkeen muuttumassa, ainakaan huonompaan suuntaan.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

22-vuotias pienen pojannappulan (2/17) äiti Oulusta. Äitiyslomalla sairaanhoitajan opinnoista. Vaikean raskausajan ja vauvan ennenaikaisen syntymän myötä opetellaan uutta, rakastetaan isosti ja nautitaan elämästä tässä ja nyt. Kotona vauvan kanssa hääräävät myös vauvan isä ja lemmikkikatraamme kaksi italianvinttikoiraa sekä kissavanhus.

Teemat