Sakset. Mitä pienempiä paperin palasia, sitä varmemmin kaksivuotiaamme innostuu. Leikkaa puoliksi vielä senkin palasen, jonka kohdalla äitiä jo hirvittää. Tai hirvitti jo parin edellisen kanssa, niin lähellä sormia sakset ovat koko ajan. Vaan ei. Taitavasti, kerta toisensa jälkeen. Joka kerta varmemmin ja innostuneemmin. Voitonriemuisesti - kato, äiti, mä osaan. Välillä vilkuillaan ihan muuallekin ja samalla sakset silppuavat paperia pienempiin ja pienempiin. Niks ja naks. Ihan kuin tätinsä, joka taisi ommella jo ompelukoneellakin ennen kuin oppi nimensä kirjoittamaan.

 

Neljäveekin leikkaa, mutta innostuu siitä yleensä vasta pikkusiskonsa vanavedessä.

Paperisilpun kerääminen on tällä hetkellä päivittäistä. Se tuntui loputtomalta ja turhauttavaltakin, kunnes keksin, että siitä kaikesta voi tehdä uudenlaisia kokonaisuuksia. Silpputaidetta. Nyt silppu saa uuden muodon sydämissä, jääkarhuissa, Frozenin Olofeissa ja pöllöissä.

 

Lupa leikata, lupa liimata. Ihan parasta meidän tyttöjen mielestä. Silpputaiteen jälkeen äitikin on asiasta vähän enemmän innoissaan.

Blogissa on joulukuun ajan askarteluideoita esittelevä joulukalenteri. Tervetuloa mukaan joulutunnelmaan perheen touhujamme seuraamaan ja itsekin toteuttamaan.

Teehetkien koti löytyy ajankohtaisine päivityksineen myös Facebookista ja kuvatarinoin Instagramista

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti ja sielunkumppanin vaimo. Asiantuntijatyöstä opintovapaalla, toisenlaista arkea.

Sormet kimalleliimassa, keittiössä makujen matkassa, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marikainen -

Blogiarkisto

2017
2016
Joulukuu

Instagram