Meillä luetaan lapsille paljon, erityisesti iltasadut ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja niillä on tytöille suuri merkitys. Symbolinen juttukin varmaan – kaivaudutaan vanhemman kainaloon ja ollaan kylki kyljessä rauhassa.

 

Viime aikojen vahvoja suosikkeja ja tosi tykättyjä ovat olleet Tiina Nopolan kirjoittamat Siiri-kirjat sekä Kerttu Ruuskan ja Nadja Sarellin Elsasta ja Laurista kertovat kirjat. Molemmista kirjasarjoista pidän paljon, sillä ne ovat monipuolisia kieleltään, opettavaisia ja mukaansa tempaavia. Sellaisia, joita vanhempanakin mieluusti lukee ja nauttii tarinasta. Ne jättävät myös tilaa omalle ajattelulle ja mielikuvitukselle, eivätkä aseta meitä tiettyihin muotteihin – antavat lapsen olla lapsi, omanlaisensa.

 

Oppi ja Ilo-sarjan Elsa ja Lauri-kirjat ovat ihanan aitoja kirjoja, joissa isosisko ja pikkuveli tutustuvat kaikkeen arkiseen perinpohjaisen kivalla tavalla; mennään uimahalliin tai lähdetään matkalle, opetellaan käyttäytymistä juhlissa tai luistelua. Ihan nappiteemoja joka ikinen, sillä esimerkiksi meillä uimahallikirjaa luettiin kesällä paljon ennen syksyn ja talven uimahallikauden käynnistymistä ja matkakirjaa puolestaan ennen Kanarian reissua ja lasten ekaa lentomatkaa. Tytöt oppivat jo vaivihkaa kirjojen kautta, miten tietyissä tilanteissa toimitaan ”Elsakin teki näin.” Sitä paitsi kirjojen lopussa on kivasti toteutettu ikään kuin tietokirjamainen osio, jossa esimerkiksi isoäidin juhlakirjassa tutustutaan lapsen tavalla juhlaetikettiin ja käydään läpi erilaisia perhemuotoja ja sukulaisuussuhteita. Ja kyllä – odotan paljon, että samasta sarjasta julkaistaisiin jo viides kirja, tai vaikka useampi kerralla. Meidän lasten kirjahyllyissä on näille klassikoiksi jääville kirjoille aina tilaa. 

 

Siiri-kirjoissa reipas ja omatoiminen, hyväsydäminen Siiri elää lapsen arkea kolmen Otto-kaverinsa kanssa. Kirjoissa on osattu taitavasti nostaa esille tarinoin lapsille tärkeitä asioita; ystävyyttä, toinen toisensa tukemista (Pikku-Oton ja Siirin suhde on liikuttava), joukkoon pääsemistä, hyväksytyksi tulemista, muuttamista ja yksinäisyyttä. Kieleltään Siiri-kirjat ovat tosin aavistuksen kovempia kuin Elsa ja Lauri-kirjat, mutta läpäisevät vielä kirkkaasti munkin jossakin määrin kukkahattumaisen seulani.

 

Siirejäkin meillä on paria lukuun ottamatta koko laaja kirjasarja, joukossa muutama ruotsinkielinenkin. Koska kevät tuo mukanaan melkoisesti siirtymisiä autossa, mua kiinnostaisi kokeilla Siiri-kirjojen – ja muidenkin lasten satukirjojen – äänikirjoja. Pitkillä ja miksei lyhemmilläkin automatkoilla ne saattaisivat olla erityisen toimivia. Ehkä joskus iltasadun sijaankin yhdessä lepäillen? Tai päivinä, jolloin itsellä on puhti poissa väsymyksen tai kipeyden takia? Jos teillä kuunnellaan äänikirjoja ja takapenkkiläisenne hihkaisisivat tätä lukiessa pitävänsä niistä, niin mitä äänikirjoja suosittelette? Tai kirjoja siis ylipäätään? Aion pyörähtää lasten kanssa lähipäivinä kirjastossa (voit lukea kirjastokäynnistämme) kysymässä suosituksia, mutta tiedän, että ihan parhaat ideat tulevat toisista lapsiperheistä.
 

Nyt etsitään siis uusia lukusuosituksia 2,5v ja 4v tarpeisiin. Arvostan suomalaisia lastenkirjailijoita ja pidän tavasta, jolla heistä monet kirjoittavat – vinkatkaa siis yksittäisetkin helmet, vielä tuntemattomammatkin tarinoiden tekijät. Kaksikieliseen perheeseemme otetaan myös ilolla ideat sujuvasanaisesta, luovuudelle tilaa jättävästä ruotsinkielisestä lastenkirjallisuudesta.

 

Kommentit (10)

Kirjaäiti

Meillä kuunnellaan paljon äänikirjoja. lapsemme ovat vähän vanhempia kuin teillä (3 ja 5) mutta suosikkejamme ovat Puluboit (myös kolmivuotias on näissä kovasti messissä), Siirit (vanhemman mielestä vähän tylsiä), Viirun syntymäpäivät, Risto Räppääjät (teidän nuoremmalle varmaan vielä vähän liikaa) ja Onnelit ja Annelit (nämäkin 2-3-vuotiaalle liian hurjia).

Marikainen
Liittynyt16.6.2016

Mukavaa kuulla, että äänikirjat toimivat lapsilla. Puluboit on itselle ihan vieras, sen tarkastan heti. Kiitos ideasta.

Onneli ja Anneli onnistunevat esikoiselle, sen näemme ensi viikolla leffan yhteydessä. Samoin Risto Räppääjä on suosittu elokuvana, mutta äänikirjoihin ei vielä ole jaksettu keskittyä. Kirjathan on selkeästi suunnattu hieman vanhemmille. Viiru, suosikki meilläkin.

Vierailija

Miina ja Manu kirjat etenkin Teutorin kirjoittamat.

Muista rakastaa, pikkuinen <3

Veera kirjat

Kutiseva katti, koira joka osasi kaivaa ihan hauskoja ainakin vanhemmille

Herra Hakkaraiset ym Mauri kunnas etenkin ne joissa voi etsiä Hakkaraisia v 2016

Osa Tammen kultaisista kirjoista Richard Scarryn kuvituksin

Hekku hylkää television

Marikainen
Liittynyt16.6.2016

Ihania ideoita, kiitos!
Nappasin koko listan talteen ja eikun kirjastoon. Miina ja Manu, Herra Hakkaraiset ja Tammen kultaiset kirjat ovat tuttuja ja löytyvät lasten kirjahyllystä.

Ovatko Veera-kirjat samoja, missä seikkailevat Tatu ja Patu rinnalla?  Ne katson seuraavalla kirjastokäynnillä mukaan kotikirjastoon.

Kiitos joka tapauksessa, arvostan lukuvinkkejä paljon.

Vierailija

Kivoja kirjoja olette löytäneet. Suosittelen esimerkiksi Sanna Pellicionin tuotantoa, esimerkiksi Sokerileipuri Mata-Mii kirjaa ja Onni-poika kirjasarjaa. Pellicioni on myös kuvittanut paljon, esimerkiksi Katri Tapolan Pienen prinsessadun ja Pienen prinssisadun.

Sari Airolalla on myös ihan mahtavia kirjoja (osassa kuvittajana, osan myös kirjoittanut itse) esim. Lentävät syntymäpäivät minareettimaassa ja Metsän outo vieras (kirjoittaja jälkimmäisessä Ulla Lehtonen). Sanna Iston, Eppu Nuotion ja Sari Airolan yhteistyötä on myös esimerkiksi hieno Typy ja muriseva mörkö -kirja (ja sarjasta löytyy myös Typy ja tohukuas tonttu vaikka ensi joulua ajatellen).

Suuvi-Tuuli Junttilalla on myös mielenkiintoisia vähän erilaisia kirjoja.

Pipsa Pentin Lyyli ja hurja Paperi-Hukka on myös ihan oivallisen kekseliäs kirja.

Liisa Kalliolla on myös kivoja Pikku Papu -kirjoja. Sarjassa on myös kaksi kirjaa, joissa mukana mahtavat cd:t Pikku Papun orkesterin tähdittämin lauluin. Nämä sopivat ainakin hyvin myös yhteiseen kuunteluun vaikkeivat ihan perinteisiä satuja olekaan, runoina menevät kyllä luettaessa hyvin. Myös Musiikkisatu Haapaneitty, mettän tyttö (Arja Puikkonen, Kimmo Lintinen ja Kustaa Saksi), jossa mukana myös cd on todella hieno äänisatukirja. Suosittelen ehdottomasti.

Suosittelen myös tutustumaan Etana editions nimisen kustantamon kirjoihin.

Tove Appelgrenin kirjoittama ja Salla Savolaisen kuvittama Vesta-Linnea sarja on myös hyvä ja sehän olisi vielä alkuaan ruotsinkielinen. Ruotsinkielisistä kirjoista pidän itse esimerkiksi Malin Kivelän kirjoista, joita meillä siis luettu suomenkielisinä.  Mainio herra Iloinen ja Pixonin pojat ja tv:n kotoisa kajo ovat mielestäni oikein mainioita mutta aika räväköitä kirjoja. Varmaan vähän makuasia pitääkö niistä, itseeni uppoaa hyvin. Myös Vesta-Linneassa on aika lailla koko tunteiden kirjo esillä, voi olla, että joku niitäkin vierastaa, omasta mielestäni ovat hyviä. Sven Nordqvistin Viiru ja Pesonen ja  Jujja Wieslanderin Mimmi lehmä ja Varis kirjat ovat meillä olleet myös suuressa suosiossa.

Arvelen, että kaipasit tuoreempia vinkkejä mutta myös Gunilla Begströmin Mikko Mallikkaat, Astrid Lindgrenin Pepit ja Eemelit ja Tove Janssonin muumit ovat uponneet tuossa iässä hyvin (esikoinen kuunteli tuolla ikävälillä jo pitkiäkin muumikirjoja mutta epäilen, että pienempi nyt reilu kolmevuotias ei kyllä tule samaa vielä nelivuotiaana tekemään). Thjorbjorn Egnerin Kolme iloista rosvoa on myös äänikirjana ihan huippu koska laulut ovat siinä ihan parhautta! Ja Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira on myös ihan huippu iltasatu samoin kuin Janoschin Suuri Panamakirja. Vanhemmista kirjoista suosittelen myös Camilla Mickwitzin tuotantoa. Mimosa on ihana jos sitä jostain löytyy ja muutkin aikasta mahtavia, uusintapainoksia on tullut ainakin Emilia ja Jason -kirjoista. Ja ruotsinkielisiähän nuokin taitavat ihan alkujaan olla.

Ja kirjastostahan löytyy vaikka mitä joka vierailulla :)

Marikainen
Liittynyt16.6.2016

Hei, IHANA! Olen mykistynyt siitä, miten monta ajatusta ja ideaa sä meille tuot. Varsin moni ennalta tutustumattomia, toivottavasti tulevia aarteita meille. KIITOS <3

Sinällään ei ole merkitystä, onko kyse uudemmasta vai vanhemmasta tuotannosta. Molemmista pidän. Enemmänkin kyse on siitä, löydänkö niistä sellaista sopivaa otetta, kasvatuksellisuutta ja tarinallisuutta, joka tuntuu mukavalta lukea ja seurata.

Pepit, Mikko Mallikkaat, Muumit ja Eemeli löytyvät meiltä muuten myös. Camilla Mickwitz, sen painan mieleen, kun useammat teistä vinkkaavat.

Oi, mahtava lähteä kirjastoon seuraavan kerran tai selailla kirjoja kirjakaupassa. Kiitos, huippua.

Johanna / Taidekoti

Kiitos Siiri-vinkistä! Lainasimme näitä kirjoja eilen kirjastosta, ja tykkäsimme niistä kovasti (äiti ja kolme pientä poikaa)! Ensi kerralla otamme mukaamme loputkin Siirit. :) Meillä erityisesti 6-vuotias onkin innostunut  Tiina ja Sinikka Nopolan Risto Räppääjä -kirjoista, mutta nämä Tiinan Siirit ovat jostain syystä jääneet meiltä aikaisemmin lukematta...

Itse olen ollut erityisen innostunut lukemaan lapsilleni (3, 4,5 ja 6 v.) omasta lapsuudestani tuttuja klassikkoja, kuten Camilla Mickwitziä ja Astrid Lindgreniä. Ja esimerkiksi nyt lapset kuuntelevat iltasaduksi innoissaan Fedja-setää.

Äänikirjat toimivat meillä erinomaisesti autossa esikoisemme kohdalla, mutta nuoremmat eivät ole ihan yhtä innostuneita. (Ainakaan vielä.) Pitääkin testata noita Siirejä tuossakin muodossa!

Mutta siis: Suuret kiitokset hyvistä vinkeistä! Ensi kerralla me lainataan noita Elsa ja Lauri -kirjojakin. Ja taidanpa muutenkin keskittyä jatkossa enemmän myös uusiin, kotimaisiin lastenkirjoihin... :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti ja sielunkumppanin vaimo. Asiantuntijatyöstä opintovapaalla, toisenlaista arkea.

Sormet kimalleliimassa, keittiössä makujen matkassa, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marikainen -

Blogiarkisto

2017
2016
Joulukuu

Kategoriat

Instagram