Joulun tunnelmassa parasta on oikeastaan sen odotus. Hiljalleen syysiltojen pimetessä voi kaivaa laatikoiden kätköistä kynttilöitä, sytyttää niitä iltojen iloksi kaikkialle kotiin ja hyvillä mielin rauhoittua levollisuuteen. Tepastella kotona villasukat jalassa aavistuksen pehmeällä parketilla luistaen. Tai ennen illan hämärtymistä kietoutua huopaan ja katsoa vaahteranlehtien leikkiä tuulen kieputellessa niitä kadulla.

 

Kaivaa kaapista esille kirjan, johon on vuodesta toiseen raapustettu ajatuksia läheisten joululahjoista ja pohtia, mikä kutakin tänä vuonna ilahduttaisi. Katse hakeutuu kauppareissuilla uudella tavalla irtolehtien myyntipisteeseen – milloin ne inspiroivat joululehdet ilmestyvätkään luettaviksi ja selattaviksi. Postilaatikkoon pudotettuja laskuja maksaa harvoin mielellään, mutta jo elo-syyskuun vaihteessa tulevan kestotilauslaskun Kaikkien aikojen Joulu ja Kaikkien aikojen Jouluherkut-lehdistä siirtää suorastaan innosta hihkuen nettipankin lukijalla tililtä veloitettavaksi. Jok´ikinen joululehti tulee mitä todennäköisimmin tähän torppaan hankittua monien vuosien perinteellä – ja monilla kielillä.

 

Tässä vaiheessa vuotta ne kaikki huolella talteen pakatut vuosien takaiset lehdet on myös mukava etsiä kaappien perukoilta, nostaa olkkarin pöydälle fiilisteltäväksi ja iltaisin selattaviksi teen tai höyryävän glögin ääressä. Jokunen aika sitten löysin jo täkäläisestä lihakaupasta, Herekistä, laadukkaita paikallisia glögejä useamman pullon. Hommanäsin ja Malmgårdin, molemmat ehdottomasti muuten suositeltavia jokaiselle syysiltoina joulun odotukseen hiljalleen virittäytyvälle.

 

”Jos olisin tiennyt, että on sata päivää jouluun, olisin leiponut sinne joulutorttuja”, kuittasi ystävä viestiini viitaten samalla aamupäiväiseen neljän kaveriperheen syksyiseen piknikreissuumme ja nuotiomakkaroiden paistamiseen. Nämä ovat niitä aikoja, kun meidän kodissa alkaa leijailla piparkakkujen tuoksu kotiovelle saapuvia tervehtimään, nostetaan keittiön tasolle esille suvun perinteiset porkkana-, lanttu- ja maksalaatikoiden reseptit ja tutustutaan samalla kiinnostuneesti uusiin kiehtoviin resepteihin niitä suussa makustellen.

 

Jouluaskarteluideoita on talletettu ideavarastoon jo juhannuksesta. Soodataikinaa, joulukortteja, käpytonttuja, erilaisia kuusenkoristeita. Tunnustan, askartelufanina, että odotan sitä, että pääsen toden teolla kiinni kaikkeen jouluiseen askarteluhuoneessa – saan jättää kaikki kymmenet askarteluprojektit levälleen ja kipittää päivittäin niiden pariin jatkaen siitä, mihin ollaan edellispäivänä jääty. Nostalginen lumiukko-laulu taustalle tai iki-ihana Suvi Teräsniskan Hei, mummo ja sen myötä terveiset Etelä-Pohjanmaan lapsuudenkotiin tyttöjen mummolle. Jossakin vaiheessa Jouluradionkin taajuuksille voi itsensä virittää.

 

”Tiesittekö, että jouluksi tulee joulu-suklaa-Omar?”, piippaa viesti meidän joulusta pitävien ystävysten viestiketjussa, jossa vähän aiemmin on hihkuttu riemuissaan ”Oi Blossa! Mä olin muuten viime vuonna hakemassa Blossan kausimakua Alkosta samana päivänä, kun sitä sai – eikä ollut sattumaa.” Tänä vuonna Blossan kausimakuna on muuten variksenmarja. Huomiotta ei jää myöskään se, että yksi porukasta on hamstrannut pakastimen täyteen piparkakkutaikinaa, ihan vain varalta tätä syksyä vartenkin. "Miten teillä voikaan olla niin samat vaivat kuin mitä itsellä!” Siinäpä se. 

 

Joulutunnelmaa pohdin jo elokuussa toisessa kirjoituksessani. Silloin ystäväni oli lähettänyt joulukuusen kuvin väritetyn viestin puolisoonsa viitaten: ”Hän nöyrästi toivoo, että vaikka leipoisin pipareita syyskuussa, niin en laittaisi jouluvaloja vielä silloin.” Tänään, syyskuun puolivälissä, on sata päivää jouluun. Ystäväni on jo piparkakkunsa leiponut. Mitä todennäköisimmin useammatkin.

-----

Teehetkien koti löytyy myös Facebookista ajankohtaisine päivityksineen ja bonuksineen.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti ja sielunkumppanin vaimo. Asiantuntijatyöstä opintovapaalla, toisenlaista arkea.

Sormet kimalleliimassa, keittiössä makujen matkassa, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marikainen -

Blogiarkisto

2017
2016
Joulukuu

Kategoriat

Instagram