Kirjoitukset avainsanalla yhteistyö

Kaupallinen yhteistyö: Riippumattojen Maailma

Riippumatto oli mun lapsuudessani se kulunut villahuopa, joka oli köytetty tiukasti kiinni kotikoivujen väliin vahvalla, oranssilla muovinarulla. Se, joka villaisen koostumuksensa takia kutitti sinne kiipeävää pientä tyttöä ja joka kesän aikaisina aamuina oli aavistuksen kostea, nahkeakin. Sateisina päivinä se oli inhottavan märkä, ja sen kuivuminen kesti pitkään. Pienen lapsen mielestä aivan liian pitkään.

 

Silti se oli aina paikka, jossa ajatukset kiisivät kauas. Kunnan järjestämän uimakoulun eväisiin ja naapuritytön leikkimökin kiinnostaviin leluihin, tai lehtien ja kirjojen tarinoihin. Riippumattohan oli mieletön paikka unelmoida ja paeta arjesta. Ei sillä, ettäkö pienellä ala-asteikäisellä olisi ollut tarvetta sen suuremmin saada elämästään irtiottoja, mutta jos niitä pilvien katseluhetkiä toivoi, riippumatto oli mahtava paikka siihen. Paras.

 

Tämä kesä on mun viimeinen pitkä kesäni kotona. Lasten viimeinen pitkä kesä ilman ulkopuolelta määritettyjä aikatauluja. Kesä, jona ihastellaan taivaalla liiteleviä perhosia ja lintuja, syödään litroittain jätskiä, luetaan pino satukirjoja tiiviisti kainalokkain ja köllötellään kylki kyljessä hassuja juttuja höpötellen ilman kiirettä mihinkään. Riippumatossa.

 

Meidän takapihalla nököttää näet nyt riippumatto, ihan kuten mun lapsuudessani. Se on tosin telineessä, joka on helppo siirtää paikasta toiseen ja joka näyttääkin hyvältä, eikä sitä ole kiinnitetty sillä oranssilla heinäpaalinarulla. Se on helposti (telineestään) irrotettavissa ja suojaan siirrettävissä, eikä todennäköisesti vety läpimäräksi vesisateessa. Ekoista kokeiluista päätellen materiaalikaan itsessään ei ole kovin vettä imevää, joten siltäkin osin voi luottaa unelmoinnin mahdollisuuteen rankkasadetta seuraavina päivinäkin.

 

Voi olla, ettei tämä malli nouse yhtä nostalgiseksi kuin se ikivanha, nukkavieru riippumatto Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla mun lapsuudenkotini pihamaalla. Mutta hyvä kakkonen tästä takuulla tulee. Ihan kaikille kesäisille hetkille. Meidän lukuhetkistä siihen, että vain nautitaan elämästä ja kesästä. Kerätään ne muistot pitkästä yhteisestä ajasta ennen kuin syksy taas saapuu päiväkoteineen ja ensi kevät työpolkuineen. Viva La Siesta!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kaupallinen yhteistyö: Jollyroom

 

Leikkimökistä on tulossa yksi tyttöjen ja heidän ystäviensä suosikkipaikoista. Lasten oma maailma. Sympaattinen pieni koti, jossa voi tarjota keittiön parhaita herkkuja, niitä rakkaudella valmistettuja ja kattaa pöydän pienin söpöin astioin yhä uudelleen.

 

Toteutunut haave, juuri sitä leikkimökki on minulle, toivottavasti tytöillekin. Osin tyttömäinenkin ja vaaleanpunaisten silmälasien läpi katsottava, mutta leikkimökki on yksi niistä asioista, joita jo lasten vauva-aikana toivoin jonakin päivänä lapsillani olevan.

Meillehän leikkimökki rakennettiin viime syksynä, muutettuamme tähän kotiin vuosi sitten keväällä. Sen sisustamista olen suunnitellut itseasiassa paljon pidempäänkin, sillä tuollaiseen pieneen mökkiin saa kivasti luotua levollisen tunnelman uutta ja vanhaa yhdistäen. Leikkimökissä ovat sulassa sovussa mun jo edesmenneen mummoni maalaamat maustepurkit, tyttöjen isän famon kahvipurkit ja eteisen seinältä aarteiksi poimitut saviruusut sekä mun lapsuuden epävireisen kukkopillini.

 

Tytöillä on leikkikeittiö, jossa he voivat kokata herkkuja kattaen ne viereiselle pöydälle tarjolle. Samalla pöydällä he muuten syövät kauniina päivinä ne ihkaoikeat lounaat, välipalat ja päivällisetkin. Ruoka maistuu ulkona aina paremmalta.

Lukunurkassa he saavat istahtaa satukirjojensa ja lehtiensä pariin leikkiensä lomasta, loikoilevat joko tyynykasassa tai istuskelevat mukavassa nojatuolissa. Jotenkin mä haaveilen hassulla tavalla siitä, että vietettäisiin leikkimökissä koko sadepäivä makoillen lämpimien peittojen alla ja kuunnellen sateenropinaa. Veikkaan, ettei se ois ihan niin tunnelmallista kuin nyt itselle vaikuttaa ja nurkkiin hiipivä kosteus saattaisi ajaa pikaisestikin evakkoon sisälle, mutta kokeillahan aina voi.

 

Leikkimökin sisustamisessa tutustuttiin Jollyroomin lastenhuonekalusteiden valikoimaan. Heidän sisustusmaailmansa on hyvin pitkälti meidän näköisemme - hempeitä sävyjä valkoisen rinnalla, klassista kauneutta ja sopivasti lapsen näkökulmasta leikillisyyttä. Tavoitteena oli löytää nojatuolin lisäksi säilytystarkoitukseen sopiva hylly, joka paitsi näyttäisi hyvältä, olisi ennen kaikkea sellainen, johon lapsetkin yltävät laittamaan tavarat takaisin niillä leikittyään. Olen uskaltautunut näet ajattelemaan, että leikkimökki olisi hyvä paikka harjoitella oman huoneen tavoin sitä siisteyttä ja tavaroiden paikoilleen laittamista leikkien loputtua.

 

Meistä jokainen toivoi lapsuudessaan seikkailuja ja omaa tilaa omille leikeille. Toivon, että leikkimökki on yksi paikka niille. Pienten lasten unelmille.

Leikkimökistämme olen kirjoittanut myös:
Leikkimökin sisustushaaveita - Lasten oma kesäkoti takapihalla
Vieläkö muistat lapsuudestasi...

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kaupallinen yhteistyö: Makuviikko.fi

 

Sitä iänikuista nakkikeittoa tai lohikeittoa, kymmenien lihapullien pyörittelyä kuukaudessa ja broilerkastiketta riisillä? Ai niin, ja spaghettivuokaa - ketsupilla, hihkuvat lapset takuulla. Jotta ne ruuat pystyy ylipäätään valmistamaan, tarvitsee jonkun käydä kaupassakin. Kerätä ruokatarvikkeet kärryihin ruuhkaisilta käytäviltä naapurikärryn tuuppiessa vieressä, purkaa ostokset kassalla hihnalle (mikä turha työvaihe muuten...) ja koettaa saada ne edes jotakuinkin siististi ostoskasseihin liukuhihnan viuhuessa kovalla vauhdilla ostoksia jo seuraavallekin asiakkaalle.

 

Vaan entä jos arkiviikolla tarvittavat ruokien raaka-aineet monipuolisine resepteineen tuotaisiinkin kotiovelle sovittuna aikana? Edellisellä viikolla tietäisi jo hyvissä ajoin, mitä seuraavalla viikolla syödään ja osaisi suunnitella toisella tavoin sitä omaa kaupassa käymistäänkin. Meille tarjoutui mahdollisuus kokeilla Makuviikko-palvelun kautta kotiin kuljetettavaa ruokakassipalvelua. Arkiviikkojen pelastusta monin tavoin. Niin lapsiperheelle kuin työssäkäyvälle aikuispariskunnallekin, ihan kaikille oikeastaan.

 

Meillä nelihenkisenä perheenä, kahden pienen tytön vanhempina, etsitään uusia ratkaisuja perheemme ruuanlaittoarkeen. Haluttaisiin silti tavoitella sitä, että syödään monipuolisesti ja laadukkaista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Nyt lasten ollessa vielä kanssani tämän vuoden kotona esikoisen muutamia päiväkotipäiviä lukuun ottamatta, syödään päivittäin se kaksi lämmintä ateriaa, joista toinen voi toki olla edellisenä päivänä tehty ja sitten lämmitettävä.

 

Pidän ruuanlaittamisesta ja pyrin siihen, että meillä kokeillaan viikoittain ainakin yhtä uutta ruokaohjetta. Välillä ideat tuppaavat loppumaan, ja oma kompastuskiveni on ennen kaikkea se, etten innostu kaupassa käymisestä. Yritän sitten keinolla jos toisella houkutella sinne puolisoni, joka ymmärrettävästi osoittaa yhtä vähän innostusta ruokakauppailuun työpäivän jälkeen.

 

Olin kuullut useammalta näistä erilaisista ruokakassipalveluista, mutta tunnustan olleeni hyvinkin skeptinen. Taatusti pakkaisivat ne nahistuneet kasvikset ja sellaiset salaatit, joita en itse valitsisi ja keräisivät hykerrellen mukaansa viimeisen käyttöpäivän lohen. Saati, että mitä se lihakaan tai broilerkaan olisi, niiden suhteen olen toisinaan melko vaativa.

 

Siinä vaiheessa, kun kannoin kylmäauton kotiovellemme tuomaa pahvilaatikkoa sisälle, hykertelin jännityksestä. Olo oli yhtä odottava kuin jouluaattona pakettia avatessa. Ja kappas, raaka-aineet yllättivät ja vieläpä erittäin positiivisesti. Sen sijaan, että ne olisivat olleet niitä nahistuneita juureksia tai lommoisia omppuja tai hädin tuskin kämmenelle mahtuvia perunoita hankalina kuorittaviksi, nostin pöydälle toinen toistaan paremman näköisiä vihanneksia ja reilunkokoisia kasviksia. Vakuuttavaa. Sitä paitsi raaka-aineet ovat pitkälti lähiruokaa ja luomua, mikä nostaa arvostusta raaka-ainevalintoja kohtaan.

Ruokakassivaihtoehtoja on valittavana useita omista tarpeista riippuen. Neljälle hengelle mitoitetun perheboksin voi valita joo kolmelle tai viidelle päivälle tai pariskuntana voi kokeilla neljän päivän ruokailua. Meillä oli kokeilussa perheboksi neljälle, josta valmistettua ruokaa oli reilusti ruokailijaa kohti. Ilmeisestikin annoksissa huomioidaan nelihenkisen kassin osalta se, että syöjäkunnan lapset saattavat olla jo vaikkapa aikuisten tavoin syöviä teinejä. Meille päivälliseltä ylijäävä ruoka sopi erinomaisesti. Lämmitettiin meinaan siitä lasten kanssa annokset seuraavana päivänä lounaalla ja tehtiin taas päivälliselle uutta uudella reseptillä. Varsin toimivaa.

 

Viikon ruokavalinnat on tehty siten, että ne ovat monipuolisia. Tarjolla on lomittain lihaa, kalaa, broileria ja paljon erilaisia tuoreita kasviksia. Omia raaka-aineita tarvitaan vain muutamien mausteiden ja öljyjen verran, mutta niistäkin mainitaan etukäteen.

 

Jotta kokkailemaan pääsee, mukana toimitetaan reseptit. Itseasiassa reseptit on saatavilla sähköpostitse jo edeltävällä viikolla, että ohjeisiin pääsee tutustumaan rauhassa. Meillä kokataan pääasiassa Maku-lehden ja Glorian Ruoka ja Viini-lehden ohjeilla, joten reseptejä lukiessani jouduin skarppaamaan enemmän, sillä reseptien kirjoittamistyyli ei ollut jäsennelty samalla tavalla. Ohjeet sinänsä ovat riittävät ja ruuan valmistaminen kestää juurikin sen luvatun 30-40 minuuttia.

 

Makuviikon palvelu mahdollistaa siis monipuoliset ja laadukkaat raaka-aineet ohjeineen sovittuun aikaan kotiin kuljetettuna usealle paikkakunnalle Suomessa pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun tuntumassa. Ilman reseptien miettimistä ja kauppareissuja. Etenkin tässä pikkulapsiarjessa meillä tosi toimivaksi koettu ratkaisu, jonka takia jatkammekin tämän käyttäjinä keskimäärin viikko/kuukausi-ajatuksella. Ystäväperheemme aikoo kokeilla pariskuntaboksia omiin tarpeisiinsa sopien.

 

Ruokakassi tilataan aina edeltävällä viikolla keskiviikkona ja toimitetaan seuraavan viikon alussa. Jos siis tänään mietit, mitä teidän perheessä syötäisiin ensi viikolla, tänään on juuri oikea päivä kokeilla tätä. Makuviikolla näyttää muuten ainakin tällä hetkellä olevan toimitusehdoissa tarjous ensimmäistä kertaa kokeileville, koodilla ekaviikko10 saa tilauksesta pois -10e. Kantsii kokeilla, ainakin meillä osoittautui yhdeksi toimivaksi arjen helpottajaksi.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kaupallinen yhteistyö Jollyroomin kanssa

Kun kevät auringonsäteineen näyttää vihdoin saapuvan, mussa herää välitön uudistaja. Vaikka pitkän ja pimeän talven on ollut melkoinen kaamostila, löydän auringon paistaessa taas mielettömät määrät energiaa kaikenlaiseen touhuamiseen ja tekemiseen. Tiedät varmasti tunteen.

 

Nykyiseen - ja toivottavasti eläkevuosiin saakka pysyvään - kotiimme muutettiin hyvinkin tarkalleen vuosi sitten. Tämä on tuntunut alusta saakka paikalta, jossa meidän on hyvä olla perheenä ja jonne on ihana kutsua ystäviä ja muita läheisiä. Meidän kodiltamme.

 

Pidämme molemmat puolisoni kanssa sisustamisesta ja siitä lämmöstä ja harmoniasta, jota voi luoda kotiin erilaisin sisustusratkaisuin. Kuluneen vuoden aikana ollaan saatu koti pitkälti omanlaiseksemme. Tosin tyttöjen huoneista puuttuvat edelleen juuri ne oikeat hyllyt ja taulut seiniltä, mutta niiden osalta luotan aikaan. Vakuutan itselleni, että ne muutamat kauniit seinähyllyt ja meidän näköisemme taulut tulevat vastaan sitten aikanaan.

 

Tulevan kesän kutkuttava projekti on päästä sisustamaan leikkimökkiä, joka rakennettiin vasta alkusyksystä. Lämpimiä leikkimiskelejä oli silloin enää jokunen viikko, joten leikkikeittiö ja muut nopeammat sisustusratkaisut ennättivät olemaan paikoillaan vain hetken ennen vesisateita ja syksyllä hiipivää viileyttä.

 

Jo viime syksynä sovittiin, että leikkimökistä tulee kodikas tyttöjen oma valtakunta, jonne mentäessä jätetään kengät ulko-ovelle. Se vaatii toki pieniltä leikkijöiltä kavereineen vähän enemmän vaivaa, mutta mahdollistaa samalla pehmeät matot, satunurkkaukset huopineen ja tyynykasoineen sekä siistit paikat kotileikeille.

 

Leikkimökin toimivuutta on mietitty talven aikana paljon. Ennen kaikkea oikeastaan sitä, miten saada pieneen tilaan toimivia säilytysratkaisuja siten, että lapsikin pystyy niitä leikeissään hyödyntämään. Hyllynä päädyttiin lopulta Jollyroomin valikoimassa olevaan kauniiseen Alice&Foxin talonmuotoiseen kirjahyllyyn, joka ei nouse leikkimökissä liian korkealla, mutta johon mahtuu lapsen korkeudelle paljon tavaraa. Viime viikot hylly on ollut kuopuksen huoneessa ja olen kyllä tykännyt siitä paljon. Juuri sopiva kirjoille, peleille ja noissa erilaisissa säilytysrasioissa kaikelle pienelle sälälle, jota ainakin meidän tyttöjen huoneissa kutsutaan aarteiksi. Niiksi, joita äiti tai isä ei saa laittaa pois.

 

 

Leikkimökkiin tulee myös sellainen lepo- ja lukunurkkaus, jossa voi pysähtyä satukirjojen pariin tai vain makoilla ihmetellen elämää tai kuunnellen lintujen laulua, sateenropinaa tai tuulenhuminaa kuten viime syksynä. Melkoinen pino tyynyjä on parhaillaan tuulettumassa ulkona ja niiden viereltä paikkansa löytää söpöäkin söpömpi nojatuoli Cloudberry Castlen mallistosta. Pidän ajattomasta tyylistä, sellaisesta klassisen kauniista ja silti mukavan käytännöllisestä. Sellaisena tämä nojatuoli on lunastanut meillä paikkansa, mutta saa nyt siis lämpimien päivien myötä siirtyä esikoisen huoneesta leikkimökkiin. Lasten valtakuntaan. Hylly ja nojatuoli ovat siis Jollyroomilta, jossa on muutenkin kaunis valikoima lastenhuoneen sisustustuotteita

 

Leikkimökkiin vedetään sähköt pihatöiden yhteydessä kesäkuussa, joten vielä on etsinnässä ainakin kattolamppu. Sellainen, joka on kauneutensa lisäksi takuulla turvallinen tilassa, jossa on kuitenkin suurin osa vuodesta osin kosteaa. Onko teistä kenelläkään kokemuksia?

 

Keittiön lämpömittarissa on +13 astetta. Tulisikohan tämä kevät kaikkine mahdollisuuksineen vihdoin?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.