Kirjoitukset avainsanalla askartelu

Meidän arki on ollut yhtä pöllöilyä viime ajat. Pöllöjä metsässä olevasta kolosta kurkistellen ja pöllöjä magnoliapuun oksilla keittiön pöydällä.

 

Saimme lasten kirjahyllyyn uuden kirjan, Kalle Karhun uusi ystävä, (Karisto 1/2017) jota on luettu tarkoin seuraten jo useat kerrat. Kirjassa Kalle Karhun kotimetsään muuttaa uusi otus, joka rapistelee puiden takana, piilottelee etsijöitään ja kurkistelee varovaisesti pienestä kolosesta. Uskaltaessaan vihdoin tehdä tuttavuutta Kallen ja hänen ystäviensä kanssa, vieras osoittautuu pöllöksi. Mukavan lämpimään tapaan metsän asukkaat pyytävät pöllönkin mukaansa ja lähtevät yhdessä uimaan.

 

Kalle Karhu-sarja oli meille uusi tuttavuus, mutta heti niin pidetty, että Kalle ystävineen saa muuttaa meille aiemminkin ilmestyneiden kirjojen osalta. Kirja on näet kirjoitettu mukavan lapsilähtöisesti siten, että kieli on kauttaaltaan vaativammallekin vanhemmalle sopivaa. Edellytän näet etenkin lastenkirjoilta reilua ja kunnioittavaa kieltä, enkä kovin montaa kertaa tartu opukseen, josta sivu toisensa perään ilman pedagogista tarkoitusta pomppivat joko valitettavan tutut tyhmä-säoletihantyhmä-enleikisunkanssasi tai sitten muutoin karski kieli. Kalle Karhu-kirjassa ensimmäistäkin kertaa lukiessa tulee jo alusta saakka varmuus siitä, että voi huoletta kääntää sivun ilman, että tarvitsee vaivihkaa tarkistaa, miten tarina jatkuu ja millä sanoin asiat ilmaistaan. Mähän näet tunnustan jättäväni välillä joissakin kirjoissa lauseita lukematta tai muokkaan omanlaisekseni.

 

Sitä paitsi ilahduttavaa on se, että kirjan lopussa uusi tuttava, pöllö, otetaan heti mukaan Kalle Karhun ja hänen ystäviensä porukkaan ja pyydetään yhteiseen tekemiseen. Meillä on kotona käyty viime kuukausina paljon keskusteluja ystävyydestä ja ryhmään kuulumisesta sekä siitä, miten on tärkeää huomioida muut ja olla jättämättä ketään kaveriporukan ulkopuolelle. Se, että pöllö saa lämpimän vastaanoton, sopii näihinkin keskusteluihin oikein hyvin.

 

Pidän myös siitä, että kirja on kauniisti kuvitettu ja värimaailmaltaan iloisen harmoninen. Kalle Karhu-kirjasta on onnistuttu tekemään myös visuaalisesti lapsilukijoita kiinnostava, sillä kaksivuotiaskin lukutuokka tutki tarkkaan sivuja ja etsii yksityiskohtia.

 

 

Pöllöstä pöllöön. Yksi asia johtaa helposti toiseen. Ainakin askartelijaperheessä.

 

Samana iltana Kalle Karhuun tutustuttuamme askarreltiin tyttöjen kanssa kuumaliimaillen joukko pöllöjä. Puukiekot saivat silmät napeista ja siivet syntyivät taitavin pikkukäsin piirrettynä. Oksaan ripustamista varten taakse siimalenkki ja roikkumaan retkeltä mukaamme napattuun puun oksaan. Se muuten tekee jo kauniisti keväisen vihreitä lehtiä. Niin mahtavaa tän talven pimeyden jälkeen.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kun sinäkin todennäköisesti joulua edeltävinä viikkoina halusit siivota kaappien perimmäisetkin nurkat tai ainakin podit niistä huonoa omaatuntoa laatikoita varovasti raottaen, huomasitko koristekivipurkkejasi? Tai lasten kesällä keräämiä aarteita, kivikokoelmia? Ehkä hyvällä tuurilla saatat lumesta huolimatta löytää kiviä tälläkin hetkellä suojaisemmasta paikasta - tai säästät idean päiviin, jolloin kevätaurinko sulattaa lumen.
 

Kipaisehan kaapillesi uudestaan ja nappaa mukaasi se kivipurkki. Muutoin tarvitset perustarvikkeina vain vahvaa kartonkia, kynän ja kuumaliiman.

 

Lisäksi taulusta riippuen joko muurahaisiin pieniä helmiä ja ampparipesään ulkoa oksan, langan pätkän ja amppareihin esimerkiksi kelta/oranssisävyisiä nappeja.

 

Pinterestistä poimittu idea on kivan helppo toteuttaa lastenkin kanssa, ja näitä voi muokata loputtomiin. Ihmishahmoista erilaisiin eläimiin ja maisemiin.

- -

Teehetkien koti-blogia voit seurata myös Facebookista ja päivittäin päivittyvine kuvatarinoineen Instagramista.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sormien läpi soljuvat napit. Ne, joita voi lajitella riveihin ja koota päällekkäin. Tai lajitella väreittäin etsien sinisiä, punaisia ja pinkkejä. Pohtia, mikä on pienin, mikä suurin, mikä kimaltavin ja mikä erikoisin.

 

Nappiaskartelun lumoissa meillä ollaan oltu monet kerrat. Nyt tytöt halusivat valita Spidermanin, tuon punaisen seittisankarin. Siitä tuli itseasiassa sen verran kiva, että tehtiin se suoraan tauluksi.

Idea nappitauluissa on todella helppo. Canvaspohjalle tai vahvalle kartongille liimataan haluttuun muotoon leikattu paperi, esimerkiksi pöllö, norsu tai perhonen. Sitten vain paljon liimaa päälle ja nappeja, yhteen tai kahteen kerrokseen. Jos haluaa sommitella sisustuksellisen kauniisti, voi etukäteen yhdessä lapsen kanssa lajitella nappeja värisävyittäin tai sitten antaa lapsen olla juuri haluamallaan tavalla luova ja poimia juuri ne napit, jotka hän itse haluaa.

 

Spidermanin kohdalla kokeilimme pelkkien ääriviivojen sisään liiman levittämistä ja onnistui sekin. Ei ehkä ihan yhtä lapsiystävällinen toteutustapa, kun alueen hahmottaminen on hankalampaa etenkin vaalealla pohjalla.

 

Kaunis ja erilaisen huomiota herättävä nappitaulu on muutoinkin askarteluna loistava, sillä sopii toteutettavaksi taaperoikäisestä alkaen heti, kunhan vain napit kädessä pysyvät ja on jonkinlainen taito laittaa niitä osoitettuun paikkaan. Meillä tytöt ovat tehneet näitä jo reilun vuoden ikäisestä, joten kokeilemaan vain!

 

Napeilla voi tehdä valtavan paljon kaikenlaista. Esimerkiksi pöllöt, norsut ja sisiliskot ja monet muut kivan helpot toteutusideat löydät aiemmasta postauksesta.

 

Tänä viikonloppuna aika kuluu monien ystävätapaamisten, ulkoilun ja Muumimaailman Taikatalven merkeissä, mutta tytöillä on jo toive kirahvista, ketusta ja kissasta napein toteutettuna. Nappeiluinto iski siis taas.

- - -

Teehetkien koti-blogia voit seurata myös Facebookista sekä aktiivisisesti päivittyvässä Instagramissa.  

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Alkuvuosi on ollut meidän perheessä erikoisen nopeasti ohitse kiitävä. Selkein selitys siihen, miksi aika tuntuu karkaavan käsistä, on mun vaativampi opiskelujakso, joka edellyttää useampia viikoittaisia läsnäololuentoja. Ne ajoittuvat iltoihin, joten matkat huomioiden olen poissa iltapäivistä siihen saakka, että lapset jo nukkuvat. Muun arjen lomassa etsin aikaa myös erilaisille harjoitustehtäville tavanomaisten esseiden ja tenttien ohella. Kun arki muutoin rakentuu mun kotonaoloni varaan, edellyttää jokainen tällainen päivä järjestelyitä lapsenhoitoratkaisuista alkaen.

 

Huomasin juuri, että se, mistä aikaa on nipistetty ehkä eniten, ovat askartelujen parissa vietetyt hetket. Tytöt ovat toki maalanneet, liimanneet ja leikanneet itsekseen, mutta sellaista yhteistä suunnitellumpaa ollaan tehty vasta viime päivinä ystävänpäiväaskartelujen parissa.

 

Hiljaisen tammikuun jälkeen alkavat usein erilaiset juhlat ystävänpäivästä erilaisiin valmistujaisjuhliin ja äitienpäivään. Lapsiperheissä on kuukausittain päiväkoti- ja koulukavereiden synttäreitä, joten niihinkin idea nyt kokeilluista ruusuista toimii kortin muodossa.

 

Ruusut, jotka valmistuvat ihan peruspaperista eli vaikkapa valkoisina printtipaperista, ovat hyvin helppoja tehdä. Tarvitset vain paperin ja pyöreää muotoa varten esimerkiksi juomalasin. Piirrä paperille ympyrä, joka leikataan matomaisesti kiertäen auki, ja paperisuikale rullataan uloimmasta leikkauskohdasta alkaen sisäänpäin vaikkapa sukkapuikolla. Tippa liimaa ja ruusu on valmis. Ihan älyttömän helppoa ja mukavaa puuhastelua. Näyttäväkin kaiken lisäksi, etenkin eri värien lomittuessa.

 

Lähiaikoina meidän askartelupuuhina on luvassa myös söpöjä nappitauluja, sanomalehtien hyödyntämistä askarteluissa sekä vanhojen palapelinpalasten – tiedättehän ne tuhansien palojen palapelit, joista puuttuu juuri se pala tai kaksi siinä vaiheessa, kun kokoamiseen on käytetty aikaa päiviä – tuunaamista tauluiksi. Arki normalisoituu siis taas tämän viikon jälkeen hetkeksi ja meillä on aikaa kipaista alakertaan päivittäin vaikka useammaksikin tunniksi tyttöjen kanssa. Sitä odotellessa.

 

- - -

Teehetkien koti löytyy myös Facebookista (klikkaa mukaan seuraamaan) sekä aktiivisesti päivittyen Instagramista

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.