Puoliväli ohitettu....

Muistan hyvin kun viikkoja oli n. 10, oli kauhea kiire etsiä vauvalle kaikkea tarpeellista. Silloin tuli jo hankittua vaunut, pinnasänky ja kehto. Näiden hankintojen jälkeen olen ollut tyytyväinen ja hoppua muiden hankitojen kanssa ei ole ollut. Pikemminkin olen nyt ihmetellyt mitä oikein silloin ajattelin? Nämäkin hankinnat ovat olleet vain tiellä.....hormoonithan ne jotka silloin jylläsivät. Miehenikään ei mitään silloin viitsinyt sanoa, tai varmasti ajatteli että turha alkaa kinaamaan raskaana olevan naisen kanssa. :)

Nyt kun viikkoja on se pikkuisen yli 20 on alkanut kaappien läpi käynti. Tällä viikolla olen järjestänyt keittiönkaapit ja maustepurkkien järjestys on ollut todella tärkeää. Kuulemma jo oli aikakin! Koskaan aikaisemmin minua ei ole jaksanut kiinnostaa mausteiden järjestys. Nyt ne ovat niin että pikkuiset kokkimmekin ylettyvät niitä hakemaan. Kyytiä sai myös paistinlastat, veitset ja kauhat. Seuraavana siivous vuorossa ovat pyyhkeet, petivaatteet ja vessanhyllyt. Itseänikin ihan naurattaa kun tunnistan että tämä kaikki johtuu raskaudesta. Mutta on se mukavaa kun kaikki on järjestyksessä ja siivoaminen tuntuu mukavalta. Tavarat löytävät paremmat säilytyspaikat ja turhat lentävät roskiin.

Vointi on tähän asti ollut todella hyvä. Joitain jalka- ja selkäsärkyjä on ajoittain ollut jos päivä on ollut erityisen rankka. Tällä viikolla on alkanut myös närästää. Näistä närästyksistä on vielä piimän voimalla selvitty. Aikaisemmissa raskauksissani loppuvaiheen närästyksiin ei ole auttanut edes Rennie, siksi en nyt heti ota käyttöön mitään närästyslääkkeitä.Vatsa se vaan jatkaa kasvamistaan. Mielialan vaihteluita on hieman ollut, yleisesti näihin on liittynyt myös väsymys. Tällöin olen saanut passituksen nukkumaan. Tätäkään en olisi koskaan uskonut tapahtuvan mutta totta se on. Mieheni on välillä passittanut minut nukkumaan kun ääni on muuttunut tiuskivaksi.

Paljon se myös vaikuttaa omaan mielialaan ja odotukseen miten puoliso raskauteen osallistuu. Miehelleni tämä on tosiaan ensimmäinen oma lapsi ja itselleni neljäs. Hän ihannoi kasvavaa vatsaani eikä hyväksy minultakaan mitään negatiivista sanottavaa kasvavasta ulkomuodostani. Viikoittain hän toteaa kuinka huomaa taas vatsan hieman kasvaneen, tämänkin hän toteaa ylpeästi. Hän silittelee paljon vatsaani niin kuin muutkin perheen jäsenet. Jos perheen suhtautuminen ja varsinkin mieheni suhtautuminen raskauteen olisi toisenlainen niin oma vointinikaan ei olisi varmasti näin hyvä ja positiivinen.

Kaikki raskauteni ovat olleet erilaisia, mutta tämä kun pulisonikin on eri kun aikaisemmissa raskauksissa on ollut hyvin erilainen aikaisempiin nähden. En koe odottavani yksin vaan puolisoni kanssa yhteistä lasta. Niin tiiviisti hän on mukana ja kiinnostunut kaikesta. Hän selvästi rakentaa mielessään jo isyyttä ja sitä miten arki meillä sitten rullaa. Itselläni on liian vahva ajatus äitiydestä ja pienen vauvan hoidosta. Nyt on se hetki kun itsenikin pitäisi kuunnella mitä mieltä isä on vauvan hoidosta. Tässä hyvä esimerkki. Eräänä iltana puolisoni kyseli äidinmaidon pakastamisesta ja rintapumpuista. Kysymys tuli itselleni ihan puskista ja totesin että imetän kun olen kolme aikaisempaakin imettänyt. Puolisoni kertoi ajatelleen että voisi hänkin joskus vauvaa syöttää pakastetulla maidolla tuttipullosta. Jälkikäteen ajateltuna ihana ajatus minkä minä heti ajattelematta teilasin. Ei se varmasti tekisi vauvalle yhtään huonoa että isä välillä syöttäisi häntä tuttipullosta vaikka minä olisinkin kotona. Eihän se tosiaan mene niin että äiti vaan päättää vauvan hoidosta. Minun vaan täytyy totutella siihen että isäkin haluaa sanoa oman mielipiteensä ja hoitaa vauvaa tavallaan.

Tässä tuoreimmat masukuvat. Blogistani löytyy masukuvia ihan alku metreistä asti jos haluaa käydä katsomassa. Vielä emme tiedä kumpi on tulossa. Parin viikon päästä on ultra ja itseäni kiinnostaisi silloin kysyä myös sukupuoli. Kommentteihin saa veikata kumpi olisi tulossa? ;)

Kommentit (0)

Seuraa 

Uusperheen arkea ja juhlaa, joku aina järjestää pohdittavaa! Kalenterien käyttö on pakollista arjessa jossa äiti tekee kahta työtä ja lapset kyläilevät isänsä luona jokatoinen viikonloppu. Ruusulassa asustelee reilu 30 v äiti, lähes samanikäisen avopuolison ja isäpuolen kanssa sekä Tahmatassut -04, -08, -11 ja kaksi koiraa. Remontointia, puutarhanhoitoa, retkeilyä, gluteenitonta leivontaa, kirppistelyä ja arjen pohdintaa lasten kanssa.

Pidän kommenteista :)

tahmatassujentahtiin@gmail.com

Blogiarkisto

2016

Kategoriat