Kirjoitukset avainsanalla herkuttelu

Meillä alkoi eilen syysloma, ja sitä juhlittiin leipomalla. Alkusyksy on ollut jotenkin niin väsyttävän uuvuttavan kertakaikkisen intensiivinen töihin paluun, päivähoidon aloituksen ja uusien harrastuskuvioiden (plus näiden kaikkien yhteensovittamisen) takia, että herkkuhemmottelu oli ehdoton ykkösvalinta ekalle illalle. Äänestyksen yksimielinen lopputulos oli taas kerran korkkiruuvit. Näitä on kiva tehdä yhdessä lasten kanssa, eivätkä ole liian makeita aikuisenkaan suuhun. Taikina on myös nopea ja helppo, mikä on aina plussaa, jos on vaikkapa vaasit vaarassa tai taapero roikkumassa lahkeessa. Ohje löytyy Suomen lasten leivontakirjasta ja ajattelin jakaa sen myös tähän blogiini. 

Tarkoituksena on siis tehdä kaksi eriväristä taikinaa. Tarvitset:

- 250g rasvaa

- 1 1/2 dl sokeria

- 1 kananmuna

- 1/2 tl leivinjauhetta

- 5 1/2 dl vehnäjauhoja

- 2 rkl kaakaojauhetta

Sekoita listan viisi ensimmäistä ainesta keskenään. Jos voi on kovaa, pehmennä sitä mikrossa, älä kuitenkaan sulata. Jaa taikina kahteen osaan (kahteen kulhoon) ja sekoita sitten toiseen kaakaojauhe.

Nosta molemmat taikinat jääkaappiin vartiksi. Ripota vähän vehnäjauhoja alustalle ennen leipomista. Rullaa molemmat taikinat pitkiksi pötköiksi. Leikkaa sitten kumpikin 32 palaksi (helpoin kun leikkaa aina keskeltä kahtia niin pitkään kunnes on 32 palaa). Ota yksi tumma ja yksi vaalea pala ja rullaa ne vuorollaan noin 1cm:n paksuisiksi. Kierrä ne sitten toistensa ympäri.

Nosta pellille. Tee samoin lopuille paloille. Koristele korkkiruuvit halutessasi raesokerilla. Paista 200 asteessa noin 8-10 minuuttia. Ja eiku mussuttelemaan maitolasin tai kahvin kera! 

Meillä oli pikkuleipureita kolme ja aikaa meni vain 20 minuuttia siihen, että saimme koko satsin pyöriteltyä ja pellille. Yleensä nämä menee naperolaumalle kuin kuumille kiville, mutta nyt toiveissa olisi, että iltapäivävieraille jäisi edes muutama kokonainen pelkkien murujen lisäksi... :P

Ps. Jos sinulla on mielessä jokin kiva ja lastenhelppo leivonnainen, saa vinkata kommenttikenttään!

Kommentit (1)

Suzy
Liittynyt17.7.2016

Oi nämä näyttää niin hyviltä! Pakko ehkä kokeilla itsekin. Täälläkin alkoi syysloma eli ehkä huomenna ekan lomapäivän kunniaksi voisi vaikka leipoakin jotain. 

Muistathan seurata myös Facebookissa. Löydät minut sekä Instagramista että Snapchatista nimimerkillä justcallmesuzy. Nipsun oma Instagram löytyy nimellä nipsisnapsis. Voit seurata blogiani myös Blogit.fi-sivustolla.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Meidän perheessä on lasten lisäksi muita, jotka pitävät makeasta. Tunnustan sen tässä, olen herkkuhiiri, enkä pysty muuttumaan - ainakaan juuri nyt. Näin kuulen itseni selittelevän kun keittiön jemmakaapissa lojuva lakupussi alkaa huhuilla nimeäni iltahämärissä lasten nukkuessa, tai joskus päivisin kun talon on vallannut joukko mörrimöykkyjä, tai silloin kun työjutut ahdistaa, tai... Tähän keksisi vaikka mitä! En ole koskaan ruokaa laittaessa nauttinut viiniä, mutta myönnettäköön, ettei suklaapalat kuulosta yhtä hienolta ja aikuismaiselta.

En muista lapsena kuulleeni juurikaan terveellisen ruuan tärkeydestä. Papan kanssa juotiin aina punaista maitoa ja syötiin paljon nisuja (niin kuin siellä päin tavataan pullia kutsua). Kotonakaan ei kertoiltu tarinoita Pate Parsakaalista ja Pipsa Porkkanasta, tai muista värikkäistä hahmoista, joiden avulla kasvisten syömisestä tulisi hauska osa arkirutiineja. Olen opetellut monipuoliseen ruokavalioon vasta aikuisena, ja kokkauksen ihmeellinen maailma alkoi avautua siinä vaiheessa, kun esikoinen osoitti tarvitsevansa rintamaitoa tujumpaa mahantäytettä. Napostelu on silti yhä heikkouteni, jonka avulla toisaalta kuvittelen selättäväni kiireen, stressiin, kiukunpuuskat ja jopa ajoittaisen voimakkaan väsymyksen. Vai onko syy sittenkin seuraus? Tämä menee selvästi muna vai kana-tyylisten arvoitusten kategoriaan, enkä voi lukita kumpaakaan vaihtoehtoa. 

Sen kuitenkin tiedän, että haluaisin pystyä vastustamaan kiusauksia, valita ompun Tuplan sijaan. Uskoa itse siihen, mitä omat lapset jo tietävät ruokahalun pilaamisesta ja herkuttelun harmeista. Pystyn siihen vielä, ehken tänään tai huomenna, mutta viimeistään silloin kun alan jäädä kiinni näistä salaisista sokeritreffeistä.

Kommentit (3)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.