Muistan, kuinka istuin suihkussa ja itkin. Olin vajaan viikon vanha äiti. Synnytys oli sujunut jouheasti, mieheni oli ihana ja tukenani, vauvani oli kertakaikkisen täydellinen – rakastin häntä niin, että sydämeni oli pakahtua.

Kaikki oli paremmin kuin hyvin, enkä voinut lakata itkemästä. Kummallinen ahdistus raastoi mieltä.

Jopa 80 prosenttia uusista äideistä tuntee alakuloa muutama päivä synnytyksen jälkeen. Tämä “baby blues” kestää yleensä muutaman päivän ja menee itsekseen ohi. Niin minullakin.

Varsinaiseen synnytyksen jälkeiseen masennukseen vaipuu noin joka kymmenes äiti. Se alkaa yleensä muutama viikko synnytyksestä ja voi kestää kuukausia. Masennusriski on tavallista suurempi, jos äitiyden ensi päivien apeus on hyvin voimakasta, raportoi kanadalaispsykiatri Jeffrey Meyer kollegoineen uusimmassa Pnas-tiedelehdessä

 

Mistä moinen mielen tummuminen sitten johtuu? Osin syypäitä ovat hormonit: tiettyjen hormonien määrä romahtaa synnytyksen jälkeen, toisten lisääntyy.

Myös mao-a-proteiinin määrä runsastuu tuoreiden äitien päässä, Meyerin ryhmä on todennut. Mao-a hajottaa serotoniinia, noradrenaliinia ja dopamiinia; kaikki nämä kolme välittäjäainetta osallistuvat mielialan säätelyyn. Mao-a:n tiedetään kytkeytyvän myös masennukseen.

Meyerin mukaan mao-a on huipussaan viisi päivää synnytyksen jälkeen, eli juuri silloin, kun baby blues yleensä on pahimmillaan.

 

Meyer ryhmineen päätti kokeilla, voisiko mao-a:n vaikutusta loiventaa ravintolisin. He antoivat 21 upouudelle äidille kolmena päivänä erityisseosta, jossa oli tryptofaania, tyroksiinia sekä mustikkatiivistettä.

Tryptofaanista muodostuu serotoniinia, tyroksiini taas on dopamiinin ja noradrenaliinin esiaste. Mustikka taas sisältää roimasti soluja suojaavia flavonoideja. Tryptofaania ja tyroksiiniakin siinä on. Eläinkokeissa sen on todettu buustaavan dopamiinin tuotantoa.

Koehenkilömammat alkoivat popsia ravintolisäseosta kolmantena päivänä synnytyksestä. 20 verrokkiäitiä jättivät sen väliin.

Viidentenä päivänä synnytyksestä äitien mielen herkkyyttä luodattiin erilaisin kokein. Heidät pistettiin muun muassa kuuntelemaan surullista musiikkia ja lukemaan synkkiä tekstejä.

Kävi ilmi, että ravintolisäkomboa syöneet eivät olleet näistä tunteiden heilutteluyrityksistä moksiskaan. Verrokkien mieliala sen sijaan painui helposti maahan.

 

Vaikka tuloksia kuvataankin tutkimustiedotteessa “dramaattisiksi”, mitään painavia päätelmiä ei tämän tutkimuksen perusteella voi tehdä.

Ensinnäkin koehenkilöitä oli vain vähän. Toiseksi kaikki lisäravintoaineita saaneet tiesivät syövänsä niitä; lumepillereitä ei saanut kukaan. Tutkimuksessa ei myöskään tarkasteltu, vaikuttivatko lisät varsinaiseen synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Tarvitaan vielä paljon jatkotutkimusta, ennen kuin voidaan luotettavasti väittää, että ravintolisillä voi peitota apeuden.

Mutta kun seuraavaksi joku tuttu saa vauvan, taidan silti viedä rotinoiksi ämpärillisen mustikkaa.

Kirsi

PS: Synnytyksen jälkeinen masennus kaipaa ammattiapua.Tärkeät yhteystiedot löydät Äidit irti synnytysmasennuksesta -yhdistyksen sivulta www.aima.fi

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kaksi äitiä ja tiedetoimittajaa puntaroi perhe-elämää aivovinkkelistä. 

Tiina Huttu on neurobiologi ja tietokirjailija (Personal Brainer - treenaa aivosi vireiksi, Wsoy 2016). Häntä inspiroi lapsen ja vanhemman yhteinen kasvu: keitä olemme, miten voimme tulla siksi, joksi haluamme ja mistä tiedämme, mitä haluta?

Kirsi Heikkinen on tiedejournalisti (mm. HS, Tiede), jota kiehtoo kaikki, aivan erityisesti aivotutkimus. Kirsi on ehtinyt asua kolmella mantereella, kuudessa maassa ja 17 kaupungissa – viimeksi Uudessa-Seelannissa.

Kaksikon tietokirja Pää edellä – näin tuet lapsesi aivojen kehitystä ilmestyi helmikuussa 2017 Wsoyn kustantamana. 

Teemat