Kirjoitukset avainsanalla lukuvinkki

Mun täytyy myöntää etten ihan hirveesti lue blogeja. Mä oon jotenkin niin kärsimätön etten jaksa lukea mitään pitkiä sepustuksia, joissa ei ole mitään päätä eikä häntää. (Niiden kirjoittaminen ei sitä vastoin ole lainkaan haastavaa.)

Tässä vuosien varrella on kuitenkin muodostunut muutama nettiosoite sellaiseksi että säännöllisen epäsäännöllisesti tulee niille eksyttyä. Varsinkin silloin jos olisi jotain tärkeempääkin tekemistä. Kummallista miten se aina meneekin niin. Siivous on kanssa toinen erikoinen (ja osin masokistinen) välttelykeino.

Kaikkia näitä blogeja yhdistää se, että ne saa mut nauramaan ja tajuamaan jotain itsestäni. Osaa niistä valaistumisista en kyllä kehtais sanoo ääneen, mutta kyllä nää jutut vaan aivan liian usein osuu ja uppoo.

Project Mama: Olen Katja ja jaan tässä blogissa vertaistukea kaikille ruuhkavuosirilluttelijoille. Sisältää keskinkertaista vanhemmuutta, rintsikoiden polttamista, vyötärön etsiskelyä, mustaa huumoria ja kaunistelematonta tilitystä arjesta ei-enää-ihan-pienten lasten kanssa.

Mä vaan tunnistan itseni aivan liian usein Katjan teksteistä. Tosin välillä tunnistan olevani sen lapsi tai mies, mikä aiheuttaa kyllä aavistuksenomaisia identiteettikriisin poikasia, mutta nauru on se mikä parantaa.

Hurrah for Gin: My name is Katie and this is my little family. I started this blog on a whim one night, probably under the influence of gin after a bad day. I will be the first to admit that i have struggled with many aspects of parenting but am firmly of the opinion that if you don’t laugh about the challenges you will cry.

Through ‘Hurrah For Gin’ I try to give a real and humorous account of parenting young children – the happy, the sad, the good and the bad. I hope you enjoy reading :)

Tää Katie on aivan hulvaton! Voin vaan kuvitella kuinka Suomessa kukkahattutädit soittelis lasuja harvasen ilta tajuamatta sanan "liioittelu" merkitystä. Katie osuu niin usein asian ytimeen, että mietin usein kuinka se ehtii vakoilla mua ja mun viittä ystävää saadakseen juttuihinsa materiaalin. Tästä blogista on insta-todellisuus kaukana.

Bebe au lait: Takana yli kahdeksan vuotta lifestyle-blogihistoriaa, tuhansia postauksia, kymmeniä tuhansia kommentteja vastauksineen ja lukematon määrä kuvia. Kaiken piti olla jo nähty ja tehty. Sitten, tarkalleen ottaen heinäkuussa 2014, syntyi Nöpsy, joka käänsi bloggaajan elämän päälaelleen ja antoi sille merkityksen. Bebe au Lait -blogi kertoo elämänmakuisesti arkikommelluksista taaperon kanssa ja sen kirjoittaja testaa siinä sivussa puolestasi läpi kaikki turhakkeet, joita meille äideille "pakollisina" markkinoidaan. ;)

Iina testaa ne laitteet, vehkeet, koneet, välineet ja aparaatit niin sit mun ei tarvii. Joskus mietin että kuinka iso talo niillä on kun sitä tavaraa vaan riittää ja riittää :) Kuten myös naurua, iloa ja onnellisuutta.

Suoraanpuhujan päiväkirja: Täällä puhutaan suoraan ihmissuhteista! Humoristisella otteella, sekä parisuhteista että sinkkuelämästä – useimmiten jälkimmäisestä, kunnes kohtalo toisin suo.

Oivalla jotain suhde-elämästäsi – tai naura omalleni!

Sofia palauttaa mut ajatuksissani niihin hetkiin (joiden muistoa aika ei kyllä ole kullannut) kun piti käydä treffeillä, tutustua uusiin ihmisiin ja pohtia että onks tässä mitään järkeä. Yleensä ei ollut. Mua ahdisti ihan suunnattomasti joku treffailu enkä tajunnut ikinä kun yks kaveri saattoi käydä viikon aikana neljillä treffeillä. Eri tyyppien kanssa! Ahdistun pelkästä konseptista.

Mitkäs on teidän lempiblogeja? Ilmiantoja naurattaviin (ei siis naurettaviin, tajuatko, ihan eri asia) ja itkettäviin (sillain hyvällä tavalla, ei koska on niin perhanan huonosti kirjoitettu) blogeihin otetaan vastaan!

 

 

Kommentit (7)

Janisa

Mirva! Tsekkaa Asikaine! Ai jumalauta kun välillä saa nauraa pissat housussa. Just semmosta materiaalia mistä sä tykkäisit. ;)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Olen lukenut nämä Torey Haydenin kirjat moneen kertaan. Siis ihan oikeesti ehkä viidesti. Muistan tarinat jo melkein ulkoa, mutta silti, tarttuessani siihen hapertuneeseen ja nuhraantuneeseen pokkariin uudestaan (ja uudestaan) pystyn ihan täysillä eläytymään päähenkilön elämään, kuin olisin itse siinä vieressä.

Torey Hayden on yhdysvaltalainen erityisopettaja. Hayden on työskennellyt laitoksissa, sairaaloissa ja kouluissa erityistarpeita omaavien lasten parissa. Hän on myös toiminut vuosia yliopiston opettajana ja tutkijana. Hän kirjoittaa opettamistaan erityislapsista ja heidän selviytymistarinoistaan. Kertomukset ovat käsittääkseni tositapahtumiin perustuvia eli osittain faktaa ja osittain fiktiota. Siis faktiota (ja tää on sitten ihan muiden keksimä sana, että kielipoliisit voi olla ihan rauhassa vaan). Toisaalta se on aivan se ja sama, sillä jos ne jotain ovat niin koskettavia.

Voin kuule kertoa, että näiden kirjojen parissa on itkeä tirautettu vuosien varrella ihan muutama kyynel kirjan sivuille ja lasten dramaattisia elämätilanteita myötäeläessä on purtu muutama kynsi verille. Nämä kirjat koskettivat jo silloin, kun vielä luulin etten koskaan edes halua lapsia. Voitte vaan kuvitella miten ne nyt koskettavat.

Niinpä ajattelin ottaa tämän kesän projektiksi löytää taas sisäisen itkijäeukkoni (niinkuin se nyt koskaan kovin kaukana olisi ollutkaan) ja kahlata läpi Haydenin kirjasarjan. Voi olla, että syksyllä havahdun siihen, että olen päässyt ensimmäisen kirjan puoliväliin, mutta eihän siinä mitään. Tuollahan ne kirjahyllyssä sitten taas odottelevat parempia aikoja.

 

Onko sinulla kirjaa tai kirjasarjaa, johon palaat aina vaan ja uudestaan?

 

 

Kommentit (4)

Pia

Mari Jungstedt on mun lemppari mut oon lukenut ne kaikki jo joten ehkä pitäis siirtyä Torey Haydeniin. Oon kyl lukenut yhden näistä... Oliskohan se ollut toi Tiikerin lapsi??

hennan1k
Liittynyt25.4.2016

Mäkin olen entinen intohimoinen Torey Hayden -fani. Nyt en kyllä enää voisi kuvitellakaan, että tarttuisin noihin kirjoihin. En kestä kauppareissulla, kun jonkun lapsi itkee kipeästi ja vanhempi ei reagoi. Saati sitten yhtään mitään tämän kovempaa maailman lapsiin kohdistuvaa pahuutta! Nykyään luen vain koiranpennuista ja sateenkaarista :)

Mirvan Menomatkat
Liittynyt4.2.2016

Voisitko ystävällisesti linkata minulle hyvää kirjasarjaa koiranpennuista ja sateenkaarista. (Mutta ei koiranpennuista ja sateenkaarisilloista!). Voisin myös olla kiinnostunut muuttamaan La-la-landiin ja elämään lopun elämääni hattarakuplassa. (Oikeasti) Siihen asti kyseenalaistan päätökseni lukea nämä kirjat uudestaan ja bipolaarisesti keskustelen toisen minäni kanssa siitä että tietty annos inhorealismia tekee hyvää perspektiiville. Eli keksin tekosyitä kyynelille.
Olet oikeassa. Melko ahdistavia ovat.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.