Kirjoitukset avainsanalla äidin luopumisia

 

Me ollaan oltu siirtämässä tyttöä omaan huoneeseen nukkumaan ehkä noin kolme kuukautta. Tai neljä. Projektin keston perusteella vois luulla, että a) matka olisi pitkä tai b) se sisältäisi sarjan monimutkaisia ja laajamittaisia tavaransiirtoja joita ei ole voinut toteuttaa ilman muuttopalvelua. Totuus on kuitenkin ollut se, että lukuisien tekosyiden viidakko on toiminut kamalan kätevästi muuttoa estävänä elementtinä. Ensin oli tulossa se Espanjan reissu (siellä se nukkuu kuitenkin meidän kanssa niin ihan turhaa). Sitten tultiin kotiin niin pitihän tilanne normalisoida. Ihan välttämätöntä. Joo. No sitten oltiin kipeitä jolloin ei voi mitään muutoksia lähtee tekeen. Ja olisihan se kato pitänyt saada sisutettua kuntoon ennen muuttoa. Koska vauvahan siitä ymmärtää ihan hirveesti. Sitten en vaan ehtinyt, saanut aikaiseksi, muistanut. 

 

Kunnes yksi päivä jätin ajattelun hetkeksi sikseen, nappasin pinnasängyn kainaloon ja raahasin sen naisellisesti puhisten ja puhkuen tytön (melkein) omaan huoneeseen. (Melkein koska se toimii vieläKIN kotina myös kaikenmaailman lastenhuoneeseen sopimattomalle romulle kuten crostrainerille, pölyiselle sellaiselle, sekä miehen pelipenkille. Niin juuri. Luit aivan oikein. Huokaus) Tämä hurahdus oli osa viikkosiivous-angstia mikä selittää hetkellisen katkoksen ajattelussa. 

Meinaan sillä sekunnilla kun sänky oli paikoillaan ja sen vanha paikka meidän makkarissa suorastaan ammotti tyhjyyttään, meinasin purskahtaa itkuun. Nytkö se nyytti jo lähtee? Kohta se jo luuhaa yötäkin pois kotoo ja varmaan ihan vähän ajan päästä muuttaa jo poiskin. Enkö enää saakaan kuunnella sen tuhinaa, kääntymisiä, inahduksia ja samalla kirota sitä että jos JOSKUS sais ihan koko yön nukkua putkeen. Olin kohdannut ensimmäisen eroahdistuskohtaukseni. Eiku ensimmäinenhän taisikin olla jo silloin kun se nukku niitä pitkiä päikkäreitä vaunuissa (ah niitä aikoja). Tää oli siis jo vähintään toinen. Oonkohan mä jotenkin poikkeavan läheisriippuvainen? Mutta siis eikös se eroahdistus pitänyt olla vauvojen juttu? Onko se näin tarttuvaa?

 

No, mä sit suunnittelin että nukun muutaman yön siinä tytön huoneen nitisevällä sohvalla, ettei pikku mussukka vaan ahdistu yllättävästä nukkumispaikan vaihdosta. (Ihan niinku se ei olis koskaan aiemmin muualla nukkunut. Niinku mökillä. Tai veneessä. Tai Espanjassa. Just.) Ystäväni sit kuitenkin puhui mulle (hetkeks) järkeä päähän ja annoin tytön mennä ihan rauhassa yksinään nukkumaan. Tai siis nukutin sen sinne omaan huoneeseensa ihan niinku aina meidänkin huoneeseen. Eihän siinä muuttunut ku tapetti sängyn vieressä. Noin niinku periaatteessa. 

Tässä on nyt neljä yötä treenattu ja voin sanoa, että ei mennyt alusta asti ihan putkeen. Tais olla omassa takaraivossa jo se fiilis ettei homma onnistu, niin sitten mokasin jutun omalla hötkyilylläni. Ekana yönä nappasin paketin meidän sänkyyn jo vähän sen jälkeen kun tuhkimon kärryt oli muuttuneet kurpitsaksi ja tytön pyöriessä loppuyön siinä vieressä, epäilen että ne olivat siirtyneet mun silmien alle. Siis ne kurpitsat. Toisena yönä jatkoin maanista jokaisen inahduksen kuuntelua ja ravasin pinniksen luona asettelemassa intiaani Seisovaa Karhua takaisin makuuasentoon. Sitten kun typy nukahti, niin itse valvoin pahimmillaan seuraavaan herätykseen. Kurpitsat alkoivat muistuttaa jo maalaismarkkinoiden palkintoversioita. Kolmantena yönä luovutin ja nukuin puolet yöstä siinä sohvalla. Oli ainakin lyhyempi matka työmaalle. Moraali (ja huumori) alkoi rapistumaan kuin Sotsin olympiakylä. 

 

Neljännen yön iltana tyttö oli superväsynyt, koska kaiken hyvänhän kruunaa se, ettei nukuta päikkäreitä. Joo siis aivan mahtava pikku mauste tähän kaikkeen. Mietin jo että mitäköhän tästäkin tulee. Ensimmäiset itkut kävin lohduttamassa jo puoli 12. Ei oo todellakaan tytön tyylistä herätä tuollain itkien ihan kunnolla. (Jälkikäteen ajateltuna saattoi liittyä päivän dramaattiseen hylkäämiskokemukseen johon liittyi äiti ja 10min vankeusaika kuntosalin lapsiparkissa, mutta tästä projektista sitten myöhemmin lisää) Mietin jo että nyt taidetaan juosta sängyn vieressä tunnin välein. (Löytyyköhän tuo pinnisjuoksu Heija Heijasta? Että jos ottaisin ihan kuntoilun kannalta? Lisäpainot nilkkoihin?) No, seuraavan kerran heräsikin heti perään kello viisi! Siis nukuin ainakin viis tuntia putkeen! Uskomaton fiilis! Ja siis silloinkin heräsin itsekseni ja ihan vaan hetken mietin että onkohan se tyttö hengissä siellä kun ei mitään kuulu. Puoli kuudelta kävi käsky alamaisille ja prinsessa noudettiin meidän sänkyyn. Tapahtui vielä toinenkin ihme, sillä nukkumatti tainnutti tyypin uudestaan ja se heräs vasta puoli kahdeksan! Jos ei kahta ilman kolmatta niin tänään kyllä lottoan. 

Olisko tää pitänyt tehdä aikaisemmin? Ehkä. Olisiko tyttö ollut siihen valmis? Ehkä. Olisinko mä ollut siihen valmis? En todellakaan! Meneekö tästä eteenpäin kaikki helpommin? Tuskin. Nukkuuko tyttö jatkossa aina vaan omassa sängyssä? Tuskin. Oonko kuitenkin tyytyväinen että tehtiin tää? Ehdottomasti! Kaikkein rankinta tässä tulee olen se että joutuu ihan nouseen ylös, käveleen ainakin 10 askelta toiseen huoneeseen ja vielä takasinkin!  Toisaalta kaikkein (ainakin melkein) ihaninta tässä on se, että saa taas iltaisin lukea. (Tai siis nukkua kirjan kanssa kunnes siippa tökkää ja julmasti herättää vaikka mä ihan vaan vähän lepuutin silmiä). Omaa aikaa! Ainakin 5 minuuttia lisää joka iltaan. Huimaa! Eiköhän tää oo ihan win-win situaatio sillä luulen että myös S nukkuu jatkossa paremmin. Saa lisää omaa aikaa kun läheisriippuvainen mutsi ei oo koko aikaa vieressä hössöttämässä. Mutta eihän siitä nyt sit kasva liian itsenäinen? Et kai se nyt joskus vielä haluaa nukkua mun kainalossa? Ees välillä? 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mirvan Menomatkat 500mg
Käytetään säännöllisesti matkakuumeen aiheuttamiin oireisiin. Vaikuttava aine: vinkit lapsen kanssa matkustamiseen. Sis. parhaat kohteet, kokemukset ja katasrofit.
Saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä lomasuunnitteluun, vakavaa haaveilua sekä yliaktiivista pakkausintoa.
Oireiden pitkittyessä lue lisää ja varaa matka.

Seuraavaksi helteinen postaussarja Kroatian saarilta. Tulossa myös Torrevieja ja Kööpenhamina. Stay tuned!

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram