Kirjoitukset avainsanalla vauva-uinti

 

Näin marraskuussa on ulkouima-altaan vesi liian kylmää pikkulapselle. (Se sama 18 asteinen vesi on aivan liian kylmää myös äidille. Aina. Myös heinäkuussa.) Jos S osaisi puhua niin se varmaan olis sitä mieltä ettei haittaa ja huulet sinisinä painais altaassa menemään. S kun on vesimies eikä oo hetkeäkään ollut epäilystä siitä mikä sen elementti on. 

 

Lapsuuden reissuista muistin että jossain tässä Torreviejan lähistöllä on Fortunan kylä, jossa on kuumien lähteiden lämmittämiä uima-altaita. Google oli jälleen ystäväni ja ahkeran surffailun tuloksena löysimme sivut joiden kuvista päätellen paikalla olisi pari kuumavesiallasta. Tämä Balneario Leana taitaa luottaa kuvien informatiiviseen voimaan tai sitten kyseiset sivut väsännyt mainostoimisto on päättänyt pärjätä ilman AD:a ja myy asiakkailleen "vähemmän on enemmän"-ideologiaa. 
Osoite sieltä sentään löytyi. Napu napu karttapalveluun ja mummin Skodasta talla pohjaan. Näin omenauskovaisena täytyy hieman häpeillen myöntää, että olemme tällä matkalla hieman hairahtuneet. Uskoamme on koetellut Nokian Here-palvelu. Toimii näppärästi offline-tilassa ja neuvoo eksyneen lampaan takaisin kotiin. Voin suositella sen lataamista, jos ette kerro kenellekään. 

Leana löytyy Fortunan pittoreskin (ihana sana, en oo ihan varma käytänkö oikeassa yhteydessä, mutta aivan se ja sama) pikkukaupungin jälkeen, noin 73 kilometrin päässä Torreviejasta. Oletettavasti alue on eläkeläisten kuntoutusparatiisi, sen verran monta papparaista mammoineen tuli vastaan sauvojen kanssa huitoen tai aidan vieressä venytellen (näiden viereen voisit mennä rehvasteleen omalla notkeudellasi, saattaisi leveä haara-asento näyttää melkein spagaatilta. Tai sitten ne on jotain teräsmummoja ja nolaisit itsesi totaalisesti). Alueella näytti olevan paljon eri hoitoja tarjoavia Spahotelleja, ravintoloita, kahviloita ja camping alue. Että sinne sitten vaan muiden karavaanareitten kanssa lillumaan. Ne on kaikkien kavereita. 

Span kassaluukulla töröttänyt mamma ei ollut kaikkien kaveri. Ainakaan jos et puhunut lainkaan Espanjaa. Tai ei sittenkään. Tarpeeksi sinnikkäästi kun hymyilit niin pääsit kuitenkin sisään. Suloinen vauva kainalossa olisi jonkun rouvashenkilön sydämen saattanut sulattaa, mutta tämä tapaus oli melko jäätävä. Sisäänpääsymaksu oli (ainakin tällä kertaa) 10e/räpyläpari. (Myös ei-uimarin piti maksaa, mutta lohdutukseksi voin kertoa että kahvilassa oli free wifi. Mutta huonot kahvikupit. Sotkivat paidan kuulemma. Juojassa ei ollut vikaa.) Lisäksi piti investoida uimalakkeihin (a´3e) sillä ilman niitä ei altaaseen ole asiaa. Paitsi jos olet kalju.Hieman harmittaa etten tiennyt tätä etukäteen. Olisin varmasti hankkinut jotkut todella hienot suihkumyssyt. Jotkut kirkkaanvihreät sammakkohatut tai sellaiset kukalliset. Olis tullut paljon hauskempia kuvia.

 

Altailla on paljon muitakin sääntöjä, mutta nähtävästi vain tuo uimalakkisääntö on sellainen, jota kukaan noudattaa. Suosittelen tosin noudattamaan sandaalien käyttö-säätöä sillä alueella on jonkin verran lintuja. Ja jos on lintuja niin sitten on myös, tiedätte kyllä mitä. Säännöissä kielletään myös omat juomat ja ruuat, mutta melko avoimesti nuo saksalaishenkiset kylpylävieraat kaatelivat omasta termarista kahvia ja söivät omia voileipiää. Eli olemalla tarpeeksi härski saattaa päästä pälkähästä.

 

Altaita alueella oli kaksi.  Toisessa oli aivan mieletön näköala  vuorelle, mutta miinuksena vain 28 asteinen vesi. Onneksi toisessa veden lämpötila oli juuri sopiva (36C) niin minä, eikun vauva, tarkeni uiskennella. S nautiskeli isosta kylpyammeestaan ihan kympillä. Me koitettiin ensimmäistä kertaa myös uutta lisävarustetta vauvalle eli tuota Swimtraineria ja se oli kyllä ihan hitti. Tyyppi tajus heti alkaa potkimaankin. Enää puuttuu se, että se pääsis eteenpäinkin ihan sinne allasbaariin asti ja osais puhua sen verran että tilais pari mojitoa, yhden virgin-version. 

 

 Matkamme Fortunaan toteutti myös jonkinlaista sosiaalista hyvän kierrättämistä.  Kun tuon pikku lirkuttelijan kanssa lillui siellä altaassa niin ympärillä kävi kauhea kuhina mammaraisten ja papparaisten tullessa jutteleen.  Juuri mitään en ymmärtänyt, mutta hymyistä päätellen ihan hyviä juttuja niillä vauvan kanssa oli. Tutkimusten mukaan ikäihmisille (huom. korrekti ilmaus. Harvinaista) tekee hyvää viettää aikaa lasten kanssa. Päivän hyvä työ tehty. Juhiksen mielestä olisivat itseasiassa saaneet maksaa meille siitä että tultiin.

Kotimatkan kiertotiestä vastasi Murcian Ikea. Koska vuodesohvan kuljettaminen käsimatkatavaroissa olis kuulemma hieman haastavaa niin sitten edes ne lihapullat. Tai hodarit ja pehmis. Ps. Miehet halus tänne. Espanjassa kaikki on toisin. 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Onhan se nyt ollut alusta asti ihan selvää, että vauvauintiin ilmoittaudutaan heti kun vaan voidaan. Tuo bebe on kuitenkin vesimies ja ihan on vesimiehen elkeetkin. Ja onhan tässä nyt omakin (meri)lehmä ojassa. Aika vahvastikin. Ollaan molemmat vanhemmat sukeltajia ja olenkin kovaan ääneen kertonut kasvattamani tulevan dive masterin #instantdiver #justaddwater. Ajattelin sit elää omaakin unelmaa tän lapsen kautta, makso mitä makso. (Teille, joilla sarkasmifiltteri toimii liiankin tehokkaasti, niin voitte rauhassa siirtää ne herneet kauemmaksi nenukistanne, kyllä tyttö saa harrastaa tai olla harrastamatta melkein mitä vaan.) Mutta siis ihan rehellisesti voin sanoo, että olishan se hieno, jos tyttö viihtyis myös vedessä. Voi muutaman vuoden päästä olla melko tylsiä perhelomia, jos joutuu viikko tolkulla oleen kohteessa jossa ei paljoo muuta tehdä ku vesiurheilla. 

   

 No, ei tarvii ainakaan tällä hetkellä pohtia sitä, viihtyykö Sienna vedessä vai ei. Ekaa kertaa kun lumpsautettiin se ammeeseen, oltiin varauduttu huutokonserttiin, mutta ei. Tää tyyppi vaan polskutti menemään hymyssä suin niinku olis aina kylpenyt. Nyt nää säännöllisen epäsäännölliset kylpyhetket kuuluu vahvasti isä-tytär-ohjelmistoon. Äiti saa vaan nauttia kikatuksesta ja elää toivossa, että tyttärelle rakennetaan pihalle sen verran iso lasten allas, että äitikin mahtuu siihen lillumaan. Ja kauheen kätevä olis integroida siihen sellainen cooleri, jossa juomat pysyvät kylmänä. Siis Siennan juomat. Tietenkin. Öh...

Ilmoitettiin Sienna Pikku Delfiinien vauvauintiin heti kun vaadittavat 3kk ja 5kg tuli täyteen. Harmi, ettei nyt ehditä uimaan ku 4 kertaa ennen kesätaukoa, mutta parempi se ku ei mitään. Eka kerta jännitti ihan hirveästi. Ei ehkä niinkään pikku-uimaria kuin äitiä. Tykkääkö se nyt siitä uimisesta vai onko sittenkin liian pieni vielä, huutako koko ajan ja tartuttaa muihin uimareihin.

Mutta ei. Pientä luottoa pitäis olla omaa lasta kohtaan. Siellä me pulikoitiin melkein koko puoli tuntinen. Tytön ilmeet vaihteli ihmetyksestä kummastukseen. Onhan se pikkasen eri asia olla pikku ammeessa ku tuolla suuressa altaassa. Toisella uintikerralla tuli jo hymyjäkin, vaikka pohjalla oli rokotuspiikkien aiheuttama maailman isoin itku. (Siitä muuten vinkkinä: jos on itse taipuvainen kyynelehtimään niin kannattaa ottaa isä mukaan pitelemään lasta kun sitä pistetään. En olis ite pystynyt. Ihan hirveetä. Melkein itkien itsekin.)

 

Epävirallinen ja epätäydellinen infopaketti vauva-uinnista: lapsen pitää olla vähintään 3kk ja 5kg kun uinnit aloitetaan. Ainakin Pikku Delfiineillä maksetaan aina 1 kuukausi kerrallaan eli uinnit aloitetaan aina alkukuusta. Vauvalla pitää olla uimavaippa ja lahkeellinen, painijaselkäinen uimapuku. Isillä pitää olla uimahousut. Bonusta saa, jos ne on jotain hauskaa kuosia kuten palmun kuvia tai sit neonväriset. Ennen uinnin aloittamista sulle sanotaan, että on pakko osallistua infotilaisuuteen, mutta ne lähettää sähköpostiin joka tapauksessa tiedoston, jossa kaikki ohjeet on. Mä olinkin ihan kauhee rebel enkä mennyt infoon ollenkaan, kun ystävä osas sanoa etukäteen et on turha. Jos siis sisälukutaitosi on edes kolmos luokan tasolla (no pahimmassa tapauksessa myös a-a-aasi taso riittää, jos ei ole kiire), niin samat tiedot saat siitä infokirjeestä. Ja hei, ainahan voi kysyä. (Ne varmaan hirttää mut Pikku Delfiineissä tästä hyvästä). 

Uintikerta kestää 30min ja alussa ja lopussa mennään rinkiin ja lauletaan hauskoja uintilauluja kuten ro-ro-robotti ja minä lä-lä-läiskytän. Ei kannata huolestua, sanat oppii nopee ja sit voi laulaa mukana ihan täysillä. Ainakin siihen asti kunnes ohjaajat hienovaraisesti vihjaavat, että kannattais hieman viritellä sävelkorvaa vaikka kotona. Muuten saa pulikoida keskenään, ohjaajat tulee käymään kaikkien luona neuvomassa otteissa (jos hieman nostaisit käsiä ylöspäin, ettei tytön pää lillu vedessä) ja opettavat miten sukelletaan (joo heti ei saa regulaattoria suuhun).

Suihkutiloissa liukkaan vauvan kanssa toimimisessa helpottaa se, jos käyttää a) vähemmän saippuaa ja b) molempien vanhempien molempia käsiä. Meillä työjärjestys on se, että ensin toinen käy suihkussa kuin tuli olis takapuolen alla, vaikka oikeasti mihinkään ei ole kiire. Sillä välin toinen suihkuttelee vauvan kanssa. Vuoronvaihdossa toinen vetää lyhyemmän korren ja pääsee vaihtamaan vaipat, kun toinen pääsee rauhassa suihkuun. Jos on yksin matkassa saa nauttia näistä kaikista rooleista yhdessä. Ainakin Pikku Delfiineillä on lainattavissa kaukaloita, joissa bebeä voi kuljetella suht turvallisesti märkätiloissa, mutta jos haluat hieman jännitystä elämään niin kyllä se rimpuilevat pötkylä kulkee myös sylissä. Muistathan kaikkien uima-altaiden isolla kirjoitetun säännön: Ei saa juosta! 

 

 "Kivi, paperi, sakset kuka hyppää pommilla altaaseen!"

Ja yleisvinkkinä muuten, että jos missään tilanteessa on tarvetta imarrella vanhempia, niin kehu niiden lasta. Kuinka se on niin TAITAVA! Nauroin itelleni, kuinka ylpeä olin Siennasta kun se oli niiiiin reipas kun kaadettiin vettä selkään ja pään yli. Ihan ku olis vanha tekijä kuulemma. Niinku se nyt olis mitenkään minusta kiinni miten veteen reagoi. Silti meinas bikinit revetä kun niin oli rinta rottingilla. Kauhun sekaisella jännityksellä odotan päiväkodin ekoja näytelmiä. Kuinka meidän Sienna on niiiin autenttinen kivi. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.