Olen muutamaan otteeseen kohdannut tilanteen, jossa suhteen toinen osapuoli haluaisi tehdä jotain suhteen eteen mutta toinen ei.

Tämä voi olla hyvin ahdistavaa molemmille osapuolille. Sille, kuka haluaisi tekoja, sekä sille kuka niistä kieltäytyy.

Voi tuntea itsensä torjutuksi kun ehdotetut korjauskeinot eivät kiinnosta toista. Ja toiselle moiset korjausliikkeet voivat olla liian suuria ja pelottavia. Arka aihe. Ja arka asia.

Sain palautteen rakkauskalenterin ostajalta "kiukkupussilta" joka halusi rakentaa suhdetta mutta hänen miehensä ei.

Lue miten heidän tilanteelle kävi:

 

"Pikkulapsiperheessä on vaikeaa löytää aikaa parisuhteen vaalimiseen, sen olen huomannut. Katkonaiset yöt, väsymys, sairastelukierteet. Meidän perheessä varsinkin minulla on pinna kiristynyt ja katkennut moneen otteeseen, ja mies on saanut kestää monet itkupotkuraivarit. Ei puolitoistavuotiaaltamme, vaan minulta. Kolmekymppiseltä vaimoltaan.

Ajattelin, ettei tämä voi mennä näin, ei vaan voi. Siksi hankin talouteemme arkikalenterin viereen toisen kalenterin - Rakkauskalenterin. Arvelutti kuitenkin, miten mies tähän suhtautuisi. Hän kun on melko perusmies: suomalainen jässikkä, joka ei puhu eikä pussaa. Syvällinen suhdeasioiden läpikäynti ja romanttiset sanat eivät vain ole hänen juttunsa. Niinpä mietin, että miten ihmeessä saan hänet mukaan tähän juttuun.

No, en mitenkään. Tai no, kyllä hän varmasti olisi Rakkauskalenteria testaamaan lähtenyt, jos olisin pakottanut, mutta sitä en halunnut tehdä. Miksi pakottaa toinen tekemään jotain, mikä ei ole millään tapaa hänelle luontaista? Miten saisin siis ylipuhuttua miehen HALUAMAAN mukaan? En mitenkään, totesin itselleni. Ei mitään toivoa.

Niinpä vapautin miehen kokonaan Rakkauskalenterin tehtävistä, ja meillä vain minä toteutan niitä. Eräänlaisena lahjana miehelle. Mieluisena lahjana, sen olen huomannut. Vaikken vaadikaan ukkokultaani pohtimaan syntyjä syviä, on hän silti vahvasti osallisena projektissamme. Päämäärä on kuitenkin yhteinen: sen tietyn kipinän säilyttäminen pikkulapsiajankin yli. Rakkauskalenteri kannustaa meitä tekemään asioita yhdessä, mikä on päässyt viimeisen vuoden aikana unohtumaan. Ja siellä se kipinä edelleen on. (Luojan kiitos :-))

Mieheni oli tosi mielissään mm. rakkauskirjeestä. Pohjan avulla kirjottaminen oli helppoa, ja teksti alkoi aika lailla rönsyillä, kun vauhtiin pääsin. Erästä toista tehtävää päästiinkin tekemään yhdessä, ja se oli kivaa!" 

 

 

”kiukkupussin” kohdalla kävi siis niin, että hän alkoi tehdä asioita suhteen eteen itse!

Olen aivan varma, että mies alkaa pikkuhiljaa tehdä niitä myös hänelle vielä enemmän, sillä olihan hän lähtenyt jo yhteen kalenterin tehtävään mukaan.

Mielestäni on ihailtavaa, ettei hän pakottanut miestään mukaan vasten tämän tahtoa, vaan käänsi teot lahjaksi miehelle.

Uskon, että kun pyyteettömästi jotain toiselle annamme, me saamme sen vielä itsellemme takaisin.

Toki jossain kohtaa tulee eteen se piste, että yksin ei voi suhdetta rakentaa vaan toisen on jollain tasolla jossain vaiheessa tultava työhön mukaan.

Mutta minä uskon, että se on mahdollista kunhan vain muistamme toimia puhtaasti rakkaudella.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kirjoittaja on 37-vuotias kahden pienen lapsen äiti joka miettii miten säilyttää parisuhde molempia tyydyttävänä pikkulapsiarjen hulinassa. Alunperin omia tarpeitaan tyydyttämään kirjoittaja on luonut rakkauskalenterin, sekä palvelun nimeltä Love365. Nyt netissä toimiva, kaikille avoin palvelu tarjoaa arkisia, pieniä rakkausvinkkejä parisuhteeseen osoitteessa www.love365.fi. Tervetuloa lukemaan blogia ja ehkä saamaan sieltä itsekin vinkkejä kuinka tuoda jokaiseen päivään ripaus rakkautta pienillä, arkisilla teoilla.

Blogiarkisto

2017

Instagram