Ville Hytönen: Vauvaperhe matkustaa, kuvittanut Matti Pikkujämsä, Tammi 2016

Joulukuisena aamuna hieraisin silmiäni kerran jos toisenkin. Näenkö oikein? Lastenkirjakritiikki painetussa Hesarissa, hyvänen aika! 

Luin tekstin ja päätin siltä istumalta hankkia käsiini Ville Hytösen kirjoittaman ja Matti Pikkujämsän kuvittaman Vauvaperhe matkustaa -kuvakirjan. Hesarin kriitikko kun kertoi nauraneensa katketakseen kirjaa lukiessaan.

Kirjan asetelma on herkullinen. Hytösen vauvaperhe, siis täysin vauvoista koostuva perhe, tekee huvimatkan Helsinkiin. Jo matkalla tapahtuu kaikkea jännää, ja pääkaupungissa perhe kohtaa muun muassa hipsterin, saa kyydin pulleaa virtahepoa muistuttavalta taksikuskilta ja harjoittelee seisomaan nousemista Tuomiokirkon rappusia vasten. Aina vähän väliä on nälkä tai kurkussa polttelee seuraava itku. 

Minun melkein kolmivuotiaani ihastui sekä tarinaan että Matti Pikkujämsän kuviin. Kirja nauratti meitä molempia, vaikka iso osa tarinan huumorista menikin lapselta yli hilseen. Tiedusteltaessa pikku kriitikko totesi, että: "Kirja on hyvä, koska sitä on kiva lukea".    

Tarina jäi myös selvästi pohdituttamaan lapsosta. Erityisesti ajatus kokonaan vauvoista koostuvasta perheestä kiehtoi häntä. Ensimmäisen lukukerran jälkeen lapsi mietti, kuka meidän perheestämme vastaisi kutakin vauvaperheen jäsentä. Sittemmin hän on jokaisella lukukerralla löytänyt kirjan tarinasta ja erityisesti kuvista jotain uutta, kivaa ihmeteltävää.

Vauvaperhe matkustaa sopiikin erinomaisesti kaltaisillemme vauvaperheille, joilla on entuudestaan yksi isompi, kirjoihin rakastunut lapsi. Hassu vauvaperhe ja sen kirvoittamat naurut antavat nimittäin välineitä sisaruskateuden purkamiseen, siis tuoreen pikkusisaruksen sietämiseen.

Kun vauva itkee ja vanhempaa lasta hatuttaa, voin nyt todeta: "Noh, sellaisia ne vauvat ovat, vähän hassuja, kuten siinä kivassa kirjassa. Muistatko kulta?" Ja tästä päästäänkin heti eteenpäin, sillä vanhemman lapsen ajatukset on kuin taikaiskusta siirretty rasittavan äänekkäästä sisaruksesta johonkin tosi, tosi mukavaan.   

Yksi parannusehdotuskin olisi. Jos kirjaan tehdään jatko-osa, toivon siihen enemmän pukluaiheisia käänteitä. Esimerkiksi puklua Duploissa ja automatolla, kiitos! 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Intohimoni on kulttuuri ja saan paljon iloa kirjoittamisesta. Vielä palavammin rakastan -14 ja -16 syntyneitä lapsiani. Tämän blogin tekstit syntyvät siellä, missä nämä minulle tärkeät asiat kohtaavat. Kirjoitan blogiini lastenkulttuurista, siis kaikesta siitä, mikä kiinnittää tehotouhottajan huomion, saa pienet tähtisilmät loistamaan ja pumpulajalat tanssahtelemaan.

 

Voit seurata blogiani myös Twitterissä, missä jaan vinkkejä tulevista lastenkulttuuritapahtumista.

Teemat

Blogiarkisto

2017

Kategoriat

Instagram