Jos meillä olisi 45-neliöisen kaksion sijaan omakotitalo lastenhuoneineen ja pihoineen, olisin varmasti jo ostanut leikkimökin ja vauvanhuoneen tapetit. Kun nyt kuitenkin elämme hieman vaatimattomammassa kotikolossa eikä rahaakaan ole aivan valtavasti tuhlattavaksi, on vauvan tuloon valmistauduttava vähäeleisemmin.

Meillä se alkoi lampusta. Vankalla kummitädin kokemuksellani tiedän, että vauvat köllöttelevät paljon. Niiden naama tuntuu olevan enimmän ajan kohti kattoa, kun ne loikovat sylissä, lattialla ja sitterissä. On siis suhteellisen merkityksellistä, miten katto on sisustettu. Niin, kokeilkaapa itse: menkää lattialle makaamaan ja katsokaa mitä näkyy. Tylsää valkoista kattoa? Hämähäkin seittejä? (No vitsi vitsi, ei meillä.) Vai häikäisevä, ruma ja pelottava lamppu?

Ensimmäiseksi siis meni vaihtoon spottivaloillaan silmät sokaiseva kattolamppu. Nyt olohuonettamme valaisee nettihuutokaupasta bongaamani viisisakarainen takorautainen kynttelikkövalaisin, jonka varjostimet pehmentävät valon miellyttäväksi. Eihän se mikään perinteinen lastenhuoneen nalleplafondi ole, mutta uskon että pieni tykkää. Sillä on varmasti hyvä maku!

Toinenkin vauvahankinta on jo tilattu. Vanha sohvanraato saa antaa tilaa ihanalle mustalle divaanivuodesohvalle. Sohvan hankinnan perustelin kahdella pätevällä syyllä: ensinnäkin kaksi aikuista, lapsi ja koira eivät yksinkertaisesti mahdu vanhalle sohvalle - ja sohvallahan tulee varmaankin jo imetyksenkin vuoksi vietettyä paljon aikaa. Toiseksi sohvan vuodeominaisuudelle voi olla käytttöä sitten, kun toinen meistä valvoo kaiket yöt vauvanhuoltopuuhissa. (Ja se en ole aina minä, enhän.)

Meidän vauvallamme ei siis ehkä ole omaa huonetta, leikkimökkiä eikä sukupuolikoodattuja tapetteja, mutta sillä on pehmeä sohva allaan ja valoisa katto päänsä päällä. Voi olla, että ne eivät riitä ihan murrosikään asti, mutta jos nyt ensikuukausiksi kuitenkin.

ps. Luin taas vähän vauvakirjoja. Se pieni on nyt sikiö, ei enää alkio! Sillä on kaikki jutut mitä ihmisellä pitääkin olla, aivolohkoista varpaisiin asti. Ja sille kasvaa iho. Se on varmasti samettia.

Kommentit (0)

Blogiarkisto

2013
2012
2011