On aika tunnustaa. Olen ollut hieman epärehellinen. En ole sananmukaisesti valehdellut mutta olen poliitikkomaisesti jättänyt kertomatta jotakin – niin teille kuin kaikista läheisimmälle, Miehelle. Tavallaan se on sellainen harmiton, valkoinen valhe. Tai oikeastaan: punainen. Pu-nai-nen. Purppuranpunaiset päivät! Ihanat, kauan odotetut, uutta lupaavat ja toivon herättävät täti punaisen puolukkaiset päivät! Eräänä päivänä ne vain alkoivat, eräänä kauniina päivänä... Enkä kerro milloin. Hihii, mikä pieni punainen salaisuus!

Niin, asian ydin on tämä: en halunnut, että Mies joutuu enää kantamaan paineita yrittämisen ajoittamisesta ja ovulaatioon osumisesta. Riittää, että itse lasken päiviä ja odotan odottamasta päästyänikin. Kun en kertonut Miehelle kuukautisten alkamisesta (mikä oli vaikeaa, koska hymyilin ensimmäiset tunnit kuin idiootti), ei hän voi laskea potentiaalista ovulaatiopäivää eikä siten ottaa asiasta stressiä. Kätevää! Tämä kyllä vaikuttaa myös minun ja Teidän suhteeseen. En voi kertoa reaaliajassa, milloin on h-hetki ja minä päivänä on aika testata. Asiat voivat siis tulla yllätyksenä. Lupaan kuitenkin varoitella epämääräisin ajanilmauksin, milloin kannattaa käydä täällä. Niin ei pääse tapahtumaan, että lapsi syntyisi ilman ennakkovaroitusta.

Kommentit (4)

Santtu

Täällä ainakin odotetaan jännityksellä vihjeitäsi! :) Onnea ja yrittämisen iloa teille! :)

Carima

Hihii!! Minä ainakin tykkään yllätyksistä :) Etkä sitten mene synnyttämään sitä vauvaa ennenkuin kerrot meille siitä :P

Ihanaa stressitöntä odotuksen odotusta!!

Rouva X

Nyt voisi siis toivottaa munarikasta pääsiäistä ;)

Onnea! Olen hengessä mukana ja pidän varpaatkin pystyssä :)

Blogiarkisto

2013
2012
2011