Kun blogiyhteistyö Philips AVENTin kanssa johti siihen, että posti kuljetti meille kokeiltavaksi ruokailutarvikkeita ja tutteja, olin täpinöissäni. Uusien juttujen testailu on ylipäänsä minusta hauskaa, ja vielä hauskempaa, kun saa kirjoittaa niistä arvioita. Sitäpaitsi lasten astioissa ja aterimissa on minusta jotain hirvittävän söpöä. Etenkin jos niissä ei ole yhtään hörhelöprinsessaa tai miekkamiestä, vaan iloisia eläinkuvia tai pelkkä nätti väri. 

AVENTin Magic-nokkamukit ovat meille ennestään tuttuja ja hyviksi havaittuja. Kahvat ovat kätevät pienemmällä vauvalla, mutta isompi saa mukista kiinni ilmankin niitä. Nokkaan kiinnitettävä venttiili estää juoman vuotamisen alassuin käännetystä pullosta, joten juomisen harjoittelu käy siististi. Myöhemmin venttiiin voi poistaa ja lasta alkaa perehdyttää läikkymättömän juomisen ideaan. Nokan suojaksi saa vielä kannen, joten muki pysyy puhtaana, vaikka putoilisi bussin lattialle (uudelleen ja uudelleen, koska heittäminen on kivaa!). Nokkamukit kuuluvatkin meillä "pakko olla mukana"-tavaroihimme.

Aivan uusi tuttavuus oli AVENTin lokeroitu lastenlautanen. Värikkäästi kuvioidussa lautasessa on kolme lokeroa, joiden ansiosta ruoka-aineet eivät sekoitu toisiinsa. Esimerkiksi dipattaville ruuille tämä on kätevä: pieneen lokeroon dippisoosi, isompiin ruokapalat. Huomasimme myös, että raejuuston pyydystäminen lusikkaan oli helpompaa pienestä lokerosta kuin aavalta lautaselta. Aivan pienellä, vasta kiinteään ruokaan tutustuvalla vauvalla käytin aikanaan mieluummin kuvioimatonta lautasta, jotta syömiseen keskittyminen olisi helpompaa, mutta tällaisen isomman lapsen syömistä söpöt kuvat eivät tunnu häiritsevän.

Kun kaivoin AVENTin paketista muovisen haarukan ja lusikan, ajattelin heti, että haarukka ei kyllä varmasti toimi. Sen piikit eli lyhyet väkäset ovat niin pienet, että epäilin etten itsekään saisi niillä ruokaa suuhuni. Lapsi kuitenkin onnistui välittömästi pyydystämään keitetyn pikkuporkkanan haarukannenään, joten ei huolta. Aterimissa on hyvä tarttumapinta, joten ne pysyvät mukavasti pienessä kädessä (paitsi tietenkin sitten, kun lapsi päättää heittää ne äitiä otsaan, mutta sekään ei satu paljon, koska materiaali on muovia). Kuten kuvasta näkyy, myös kananmuna tarttui pikkuhaarukkaan mukavasti.

Maijan aloitellessa kiinteiden syömistä puolivuotiaana käytimme sormiruokailuharjoitusten asuna kokoessua. Nyt kun lapsi osaa jo syödä varsin näppärästi eikä ruokaa varsinaisesti hierota hihoihin tai ripotella syliin, toimii AVENTin muovinen ruokalappu loistavasti. Se kerää suupielistä valuvan maidon isoon kouruunsa ja on erittäin helppo huuhtaista puhtaaksi. Kankaisiin ruokalappuihin verrattuna iso etu on se, että muovisen saa nopeasti kuivaksi ja uudelleen käyttövalmiiksi.

Testivälipalan jälkeen oli vuorossa testipäiväunet - suussa siis uusi tutti. Tuttien suhteen olen ainakin itse merkkiuskollinen: Maijan vauva-aikana kokeilimme muutamaa merkkiä, ja kun hyvä löytyi, emme enää vaihtaneet. Jos nyt olisimme vauva-ajan alussa, saattaisimme hyvinkin päätyä näihin AVENTin tutteihin ja koota niistä tarvittavan tuttiarsenaalin kiinnitysnauhoineen. Etu muihin verrattuna on tuttien mukana tuleva suojus, joka tekee niiden mukana kuljettamisesta huomattavasti hygieenisempää.

Muistaakseni itsekin kannoin alussa huolta tuttien puhtaudesta ja keittelin niitä melko ahkerasti. Nykyäänhän tällä saralla mennään tyyliin "isoimmat linnunkakat puhalletaan pois". Mutta ei niitäkään tarvitsisi tuttiin päästä, joten suojus kyllä kelpaa. Ja ulkonäöltään tutti miellyttää silmääni kovin. Selkeää ja sopivan suloista.

Onko teillä kokemuksia AVENTin tuotteista? Jakakaa ihmeessä ajatuksenne! Ja tässä kilpailussa siitä jakamisesta voi saada palkintojakin - esimerkiksi tuollaisen alussa esittelemäni must have -nokkamukin. Vastausaikaa on 11.8.2013 asti! 

Kommentit (1)

Vierailija

Meiän poika on vain pari viikkoa Maijaa nuorempi, mutta kyllä meillä edelleen puetaan päälle Ikean "ruokatakki" ennen lounasta ja päivällistä, sen verran tehokkaasti pikkumies suttaa. Tän hetken hitti on kääntää lautanen ympäri, heittää haarukka/lusikka lattialle ja tehdä ruuasta kekoja ja sitten hakata niitä. Muovinen kaukalollinen ruokalappukin löytyy, mutta poika saa kohtauksen jos edes näkee sen. Mut ehkä meilläkin on vielä toivoa päästä käyttään kevyempää suojavarustusta :D

Blogiarkisto

2013
2012
2011