Neljä yötä imetyksetöntä elämää takana. Se on mahdollista, siskot! Ne kaksi ensimmäistä hoiti Mies, kuten viimeksi kerroin. Sitten palasin kotiin nukkumaan, ja sovimme, että jaamme yön puoliksi. Mies hoitaa alkuyön ja minä loput. Hyvä diili: Mies joutui nousemaan kerran rauhoittelukäynnille (klo 03), minä en kertaakaan. Ihan oikeasti, en valehtele!

Viime yönä olinkin sitten yksin hoitovastuussa, kun Mies lähti reissuun. Jännitin vähän, millainen taantuma tässä hommassa tulisi; luulin vauvan huomaavan että maito-äiti on omillaan ja siksi ehkä heltyy helposti imettämään. Mutta eipäs pieni mitään yrittänytkään. Illasta aamuun posotti menemään nukkuen, puoli seitsemältä vasta huuteli. En oikein tiennyt olisiko se jo hyväksyttävä aika nousta ja imettää - normaalisti kun Maija on kuitenkin nukkunut sinne puoli kahdeksaan tai pidempäänkin. Päätin venyttää heräämistä vielä vähän ja onnistuinkin. Vauva nukahti uudelleen käytyäni vakuuttamassa, että pimeää on ja yhä tarkoitus nukkua. Seitsemän jälkeen kyllä herättiin uudelleen, ja sen verran pirteän näköinen vauva oli, että päätin aloittaa päivän. Ja kyllä, hieman pirteä on äitikin. Siis oikeasti, on jotenkin todella omituista nukkua näin pitkiä jaksoja. En oikein osaakaan vielä, vaan heräilen koiran rapisteluun ja muuhun epäolennaiseen. On se ihanaa silti, ehdottomasti.

Mutta nyt keltanokkakysymys: mitä sitten, kun Maijalle iskee taas flunssa? Olen ymmärtänyt, että silloin ei saa unikouluttaa, mutta jos koulu on jo viety läpi ja yöimetys loppunut, ei kai silloin tarvitse suoraan palata tiheään syöttämiseen? Nesteen saaminen kai on olennaista, mutta jos vesi maistuu, niin eikö se kävisi. Ja lohtua ja syliä sairas tietenkin saa, siitä ei ole kyse. Neuvoja tulemaan, viisaat!

Kommentit (3)

Kaarina

Hienoa, että unikoulu toimi hyvin! Mahtavaa!!
Pysykää edelleen samalla linjalla vaikka flunssaa pukkaisikin. Vesi riittää hyvin nesteytykseksi, jos vaan kelpaa vauvalle. Ja voihan flunssapotilasta rauhoitella yöllä tosiaan muutenkin kuin tissittämällä. Heijaamalla sylissä ja antamalla tarvittaessa suppoja yms panadolia.
Mutta nyt kun todella olette päässeet noin hyvään alkuun, niin pitäkää hyvistä öistä kiinni!!

Täälläkin unikoulu on tuottanut tulosta ja tissiä ei enään tipu ennen aamua.(Päivisin sitten tissitellään senkin edestä. :) ) Yöt ovat helpottuneet todella paljon. Velä typsy herää muutaman kerran yössä, mutta rauhoittuu yleensä nopeasti, kun heilutamme sänkyä hetken verran vähän samaan tapaan kuin vaunuja. (ihan hölmö tapa, mutta toimi meillä. :) )
Hyviä öitä sinne!
T. Kaarina Japanista

jenni

Ei meillä oo Viku flunssaisenakaan kaivannut öisin mitään safkaa sen jälkeen kun on yöruokailut loppuneet. Jos kovasti itkee tai yskii niin vettä ollaan annettu sylin lisäksi ja ihan hyvin se on kelvannut. Tosin siihen yskään ollaan muistaakseni ensimmäisen flunssan aikana jo saat Ventolinea (ja myöhemmin vähän tujumpaakin tavaraa) joka auttaa yskään paljon paremmin.

Normiflunssassa ollaan illalla annettu panadol tai pronaxen ja yskänlääke. Tarvittaessa yöllä toinen satsi ja sillä menee aamuun varsin näppärästi. Ne megaluokan korvatulehdukset jotka ennen tuubeja sattuivat niin paljon ettei mikään auttanut, ovat sitten tietty tarina erikseen :)

Tanja

Joo ei tarvi palata yöimetyksiin jos niistä on kerran päässy eroon. Se rauhottelu sit vaan hoidetaan muilla tavoin. :)

Nuhassa ja yskässä tietty se sängyn pään nostaminen auttaa tukkosuuteen. Keittosuolaliustipat voi kans auttaa ja niistäjä että saa räät pois nenästä että voi nukkua. Toki niistäjä voi myös saada vauvan raivon valtaan, et harkiten sitä. :D

Blogiarkisto

2013
2012
2011