Pieni pehmeä juustopala siellä, toinen pastöroimaton täällä. Blini mätimoussella! Ja se kolmasosa kuohuviinilasista siellä häissä... Olen alkanut lipsua.

Alussa olin todella tarkka kaikissa rajoituksissa ja suosituksissa. Käytin tuntikausia selvittääkseni, mitä todella saan syödä minkäkin tutkimuksen tai arvion mukaan. Jokaikisen ruokaostoksen kohdalla mietin: onhan tämä turvallista, eihän tämä voi tehdä mitään pahaa? Olisiko parempi kuitenkin paistaa tämä vielä uunissa tai jättää kokonaan syömättä? Maailma tai ainakin jääkaappi tuntui olevan uhkia täynnä. Niin kuin ilkeä pieni listeriapöpö oikein odottaisi, että pääsisi tuhoamaan lapseni. Ja sitten kului muutama kuukausi, keskenmenon pelko pieneni hitunen kerrallaan, ja huomasin hermojeni rauhoittuneen.

Enää en kysele ravintola-annosten tuotesisältöjä pikkutarkasti enkä nakuta Google-hakuja kuten ”jäätelö ja raskaus” tai ”elokuvien katsominen ja raskaus”. Olen alkanut luottaa. Silti muiden yltiöpäinen uho saa minut raivostumaan. ”Kyyyyyllä minä ainakin otin viinilasin silloin tällöin, ja ihan terve lapsi tuli!” idiootit retostelevat, ja tunnen itseni rajoituksineni turhaksi nipottajaksi. Kyllä narkomaanitkin voivat saada terveitä lapsia ja sodan keskelläkin syntyneet jäävät henkiin, mutta en minä silti halua riskeerata turhaan; todennäköisyyksillähän tässä pelataan.

Kukaan ei voi sanoa toiselle, että tietty määrä vaikkapa alkoholiaon ihan okei. Kun ei sitä koskaan tiedä. Vain ja ainoastaan omasta puolestani siis sanon, että saatan silloin tällöin syödä vähän kiellettyä hedelmää. Tai juustoa. Ja aika paljon kahvia. En silti suosittele sitä kenellekään toiselle.

Kommentit (2)

saku

Jepulis :) Turhia riskejä lieneekin syytä välttää, mutta riski se on stressaaminenkin. Elämänlaadun ja varovaisuuden välillä joutunee raskaana tasapainottelemaan. Meilläkin on tässä viime aikoina kulunut jopa pastöroimattomasta maidosta tehtyä tuubikermavaahtoa :P

Inoida

Niin sitä varmaan jokainen lipsuu vähitellen... Ainakaan minä en haluaisi tahallaan turhia riskejä ottaa, mutta liian moneen kiellettyyn asiaan vähitellen turtuu.

Blogiarkisto

2013
2012
2011