Eilen roudasimme muutaman juustokakun, fetapiirakan ja tarvittavat juhlatilpehöörit lähikirkolle ja juhlimme vauvamme kastebileitä läheisten keskellä. Vauva ei hirveästi arvostanut pään lutraamista eikä papin puheita, mutta kahvittelu hänelle kelpasi. Ja me viihdyimme mainiosti.

Nimikin paljastettiin kuukausien panttauksen jälkeen – tyttö on nyt etunimiltään Maija Onerva. Halusimme perinteisen nimen, josta ei helposti väännetä ikäviä lempinimiä. Ennakkoon lupailin kuvia vasta huhtikuun Vauva-lehteen, mutta koska lehteen tulevat kuvat keskittyvät enemmän minun turvonneeseen nassuuni kuin vauvaan, täräytän lapsen kuvat tiskiin jo nyt. Ja tässä hän on, meidän oma Maija! Maailman ihanin lapsi, tietysti.


Maija 7-viikkoisena

Kommentit (7)

Rouva X

No on kyllä suloinen pikku-Maija <3 Niin terhakkakin! Äiti on ihan syystä ylpeä :)

Minäkin olen tavanut meidän "pullan" ekan kerran <3 Suuri helpotus oli tietää, että kroppa ei vaan huijaa minua, vaan oikeasti mahassa on elämää. Tässä sitä viikko kerrallaan mennään parasta toivoen...

Sanni-Mamma

Pimpulahan on ihan Maijan näköinenkin ja suloinen sellainen! Onnea nimestä!

Ja tuo bodyn pallokuosi on ihana! Meidän 3,5kuisella on sama potkuhaalarissa; ne oli pakko saada - ja ehdottomasti punaisena - vaikka masuasukin sukupuolesta ei ollut vielä siinä vaiheessa tietoakaan! Potkari oli lopulta ensimmäinen ja tähän astikin vielä ainoa uutena ja kaupasta ostettu (no okei, tehtaanmyymälästä ja 2.lk!) vaate! Aika vähillä vaateostoksilla sitä oikeasti pärjää! Meille ainakin oli vaatteita käytettyinä tarjolla vaikka keneltä kummin kaiman serkulta, lähisuvusta ja -ystävistä puhumattakaan. Lisätäydennystä olen tehnyt pikkurahalla kirppareilta.

Ruiskaunokki

Ihana pikku Maija!! :) Täälläkin on päästy vihdoin vauva-arkeen, tyttö syntyi maaliskuun viimeinen päivä. Ja tiedän myös sen tunteen, kun vain se oma on maailman ihanin <3

Blogiarkisto

2013
2012
2011