Vanha vuosi varaston nurkkaan ja uusi tilalle! Ihanaa. Vuoden vaihtuessa katse kääntyy hetkeksi menneeseen. Missä olimme vuosi sitten ja mitä sitten tapahtui? Tuota kun ajattelee, on hymyiltävä kiitollisena.

Viime vuonna tähän aikaan olin keskenmenosta ja ensimmäisestä kaavinnasta toipuva rikkinäinen ihminen. Idätin jo toivetta uudesta raskaudesta mutta en tiennyt, että homma ottaisi vielä muutaman peruutusaskeleen; jälkitarkastuksissa kohdussani näkyi vielä ylimääräistä ainesta, ja maaliskuussa jouduin uuteen kaavintaan. Siihen kuitenkin loppui epäonni.

Toipuminen sujui sillä kertaa nopeammin ja jo huhtikuussa juhlimme kuukautisiani – jotka jäivät sitten viimeisiksi! Toukokuun puolivälissä uusi raskaus varmistui. Suuri, käsittämätön ja niin toivottu ihme. Tässä sitä nyt ollaan. Kahden solun ihme on kasvanut oikeaksi ihmiseksi, joka viettää viimeisiä kohtuviikkojaan mahassani, oikoo jäseniään, nikottelee. Pian tapaamme hänet. Ihmeellistä, sekin!

Mitähän uudenvuodenlupauksia tohtisin tässä tilanteessa tehdä? Suklaalakkoa tai kuntokuuria en uskalla luvata, kun lähitulevaisuuden tavoitteena on lähinnä synnytyksestä selviytyminen ja tolpilleni toipuminen. (Siinähän voi suklaalla olla merkittävä rooli.)

Sen sijaan minä lupaan että... … en kerro synnytystarinoita lapsettomille enkä muillekaan ilman erillistä pyyntöä … käyn suihkussa ainakin joka toinen päivä ja yritän vilkaista peiliinkin säännöllisesti … en puhu lapsemme kakasta, ellei kuuntelija erityisesti ilmaise kiinnostustaan … en pukeudu vaatteisiin, joissa esiintyy Nalle Puh, joku muumi, Hello Kitty tai muu hirviö … en unohda, että suomen kielessä on pronominit ”minä” ja ”hän”, joilla voi kätevästi ilmaista toiminnan subjektin (vrt. ”meillä syödään jo kiinteitä, pottaillaan, imetään tissiä”) … yritän nauttia vauva-ajasta ja olla stressaamatta kotitöistä tai löysästä mahanahasta.

Upeaa uutta vuotta teille kaikille, ihanat kannustavat lukijani!

Kommentit (6)

emäntä

Ajatella, miten elämä voikaan vuodessa muuttua! Mullahan oli keskenmeno ekan ja tokan välissä. Raskauduin melko pian uudestaan ja kävikin niin, että meidän kakkonen syntyi täsmälleen samana päivänä seuraavana vuonna, kun milloin se keskenmeno oli ollut. :)

Tsemppiä loppumetreille!

keltanokanhautomo

Aivan, välillä kyllä on ihmeellistä katsoa taaksepäin ja miettiä, miten niin vähän aikaa sitten oli ihan eri tilanne kuin nyt. Kiitos sinulle emäntä ahkerasta kannustavasta kommentoinnista ja jaksamista loppuraskauteen! Olisi kiva kuulla, onko lukijoissa muita lähiaikoina synnyttäviä? Tammimammat paljastakaa itsenne! (Tai no, älkää ihan kirjaimellisesti. :) )

Maaaria

Hei! Minä olen lueskellut blogiasi en edes muista miten kauan. Positiivisen raskaustestin tein toukokuun lopussa, joten varmaan joskus sillon aloitin. LA on tän kuun lopussa :) Blogiasi on ollut kiva lueskella, kun raskautemme on melkein samassa vaiheessa.

Bounce

Raskaustesti näytti mulle positiivista päivää sun jälkeen. :) Löysin blogisi toukokuun lopussa ja siitä asti olen sitä mielenkiinnolla seurannut, ihanaa lukea toisen ajatuksia raskaudesta kun oma raskaus on samassa vaiheessa. Kiitos!

Toivottavasti jatkat kirjoittelua vielä vauvan syntymän jälkeenkin!

Onnenkeiju

Hei, minäkin olen seuraillut blogiasi kesästä asti aktiivisesti: laskettuaika tammikuun puolivälissä ja ollut kovin samantyyppinen "helpohko" raskaus ja ensimmäinen ja niiiiin jännittävä :)

Ollut mukava lukea mietteitä ja tuntoja. Kiitos että olet jaksanut kirjoittaa!! Täällä vietetään myös loppukiriä ja nautiskellaan elämästä ja viimeisistä niinsanotun itsenäisyyden hetkistä. Juurin teekupponen kahvilassa, elokuvissakäynti tai shoppailu, voivat olla harvassa hetken päästä :)

Onnea synnytykseen ja kaikkea hyvää :D

keltanokanhautomo

Hei mahtavaa, kiva kuulla että sieltä löytyy muita samassa allikossa rämpiviä! ;) Tsempataan nyt loppuaika ja nautitaan raskaudesta (jos mahdollista) kun vielä voidaan! :)

Blogiarkisto

2013
2012
2011