Miten ihminen voi rakastaa näin paljon? Sen tunteen voima lyö jalat alta. Se pyörryttää ja väsyttää, se sattuu; kun tajuaa, että mikään ei ole yhtä suurta kuin tämä rakkaus. Ja kun sen rakkauden mukana tulee pelko. Jos tämä otettaisiin minulta pois, en selviäisi. On ihmeellistä halata lastaan ja antaa onnen kyynelten tulla. Ja vain kuiskata, monta kertaa: rakastan sua niin paljon. Tai laulun sanoin: Olet kaunein mitä tiedän, olet kaunein mitä on.


Iso ja pieni

Kommentit (4)

Riina

Itku tuli kirjoituksestasi näin aamutuimaan. Meillä myös pari kuukautta vanha tyttö ja tunnelmat luonnollisesti samanlaiset :) Kirjoititpa kauniisti. Ihanaa kevättä teille!

Hanna

Samat on tunnelmat täälläkin. Rakastan niin että koskee, ja pelottaa. Pientä ikävöi jo silloin kun se nukkuu. Tosin eiköhän tuo ikävä helpota sitten kun tyyppi vähän kasvaa ja alkaa loputon vouhotus ja touhotus, sillon lepohetki on varmasti äidillekin tarpeen... :D

Onnea ja iloa sinne! :)

Sipsi

On se vaan uskomaton tunne! Muistan myös mietteet, jotka vaivasivat, kun aloin odottaa toista lastani. Mietin, että miten sen rakkauden esikoista kohtaan nyt käy? Sitten tajusin, että eihän rakkauden summa ole vakio, eikä se jakaudu, vaan se lisääntyy entisestään!

Mami12

Täällä menossa rv37+1 ja silti kyyneleet silmissä luin tekstiä. Olen koko raskausajan miettinyt, että lapsen syntymän jälkeen on niin paljon menetettävää että se on melkein pelottavaa ja yksi suurimmista muutoksista varmasti.

Blogiarkisto

2013
2012
2011