Nyt alkavat treenit. Elokuun puoliväliin mennessä – siis Maijan tullessa 6,5 kuukauden ikään – olisi tarkoitus saada vauva syömään pullosta/mukista/lusikasta/ihan mistä tahansa sen verran hyvin, että voin turvallisin mielin osallistua ystäväni polttareihin. En ole yötä pois, mutta koko päivän kuitenkin, joten olisi huomattavan mukavaa voida luottaa siihen, että lapsi syö edes jotain sinä aikana. Itse kun olen juhlissa järjestävänä osapuolena, niin en voi poiskaan jäädä. Sitäpaitsi onhan se jo aikakin tehdä pieni irtiotto arjesta! (Jos pystyn. Pelottaa jo nyt.)

Vauva saa nyt rauhassa leikkiä nokkamukilla ja makustella siitä tihkuvaa vettä ja pyöritellä pieniä maidolla pehmitettyjä perunamössömaistiaisia huulillaan. Tarkoitus on vähitellen totuttaa häntä erilaisen syömisen konseptiin. Tuttipulloa emme taida enää yrittää, kun nokkamukikin jo toimii.

Sormiruokailua aloittelemme ihan hitaasti myös, mutta mahaan asti menevä ravinto tulee kyllä edelleen täysin rinnasta. Ilman elokuussa siintävää polttari-deadlinea ei olisikaan juuri kiirettä ruokahommien kanssa.

Kyllä, jossain vaiheessa olin suht kyllästynyt toimimaan vauvan ainoana syöttäjänä, mutta viime aikoina asia ei ole niin ahdistanut. Monesti aloitin ajatuksen ”jos saisin vuorokauden vauvavapaata, niin...”, mutta haaveilut päättyivät sen toteamiseen, etten oikein tiedä mitä tekisin (paitsi nukkuisin). Minähän ehdin jo elää 29 vuotta sitä vauvavapaata aikaa – luulenpa, että enemmän uutta ja eksoottista on edessä tällä vauvapuolella. Baarit ja muut aikuisten jutut on niin nähty, mutta muumilandiat ja hoplopit ovat vielä valloittamatta! Että jos ottaa elämän siltä kannalta, että kaikkea kannattaa kokeilla, niin kyllä maailman katseleminen vauvan vinkkelistä virkistää.

Ja virkeydestä puheen ollen: ne älyttömät heräily-yöt loppuivat KOP KOP KOP vihdoin. Tai ainakin ovat hetken tauolla. Nyt vauva nukkuu taas paremmin, herää kyllä syömään kolmisen kertaa yön aikana eli useammin kuin ennen hampaiden tuloa, mutta ei heräile itkemään muuten vain. I-ha-naa.

Kipulääke ei heräilyyn auttanut, joten en tiedä johtuiko se varsinaisesti hammaskivuista vai siitä, että samaan aikaan vauva opetteli mm. kääntymistä. Joka tapauksessa nyt on taas normaalitila päällä. Toistaiseksi.

Kommentit (3)

keltanokanhautomo

Niin ja täytyy vielä lisätä, että polttarisankari tietää itse juhlan ajankohdan, joten ei huolta asian vahinkopaljastumisesta. :)

Mami_12

"Minähän ehdin jo elää 29 vuotta sitä vauvavapaata aikaa – luulenpa, että enemmän uutta ja eksoottista on edessä tällä vauvapuolella. Baarit ja muut aikuisten jutut on niin nähty, mutta muumilandiat ja hoplopit ovat vielä valloittamatta!"

Sinä sen sanoit! Mietittiin juuri samaa asiaa tänään mieheni kanssa. Suurin osa ystävistä vielä jatkaa baari elämää ja tekee töitä vain päästäkseen juhlimaan. Me ollaan se jo nähty ja nyt tämä vauvaperhe elämä on aivan ihanaa eikä sitä vaihtaisi pois kuin ehkä pariksi tunniksi silloin tällöin jotta pääsee salille tai nukkumaan :)

Kirjoitat ihanaa blogia!

Blogiarkisto

2013
2012
2011