Alussa on vain hienoa, kun on rajoituksia. Ei kiitos, en nyt ota maksapihvejä enkä haukikastiketta. Ei, en halua röntgentutkimuksiin tai benjiä kokeilemaan. Alkoholista pidättäytyminen alkaa siepata jo varhain, mutta siinä on sentään yleishyödylliset terveyttä edistävät puolensa.

Jossain vaiheessa jokaista odottajaa alkaa kuitenkin kypsyttää loputtomat kiellot. Minun hermoni katkesivat huvipuistossa. Kesäinen Särkänniemi ja kymmenet viekoittelevat kieputtimet ja radat. Mitä pidemmälle kävelemme, sitä ilmeisemmäksi käy ongelmani. Vaikka olen tarpeeksi pitkä, sopivan roteva ja täysissä mielen ja ruumiin voimissa, en kelpaa: ”Emme suosittele tätä laitetta raskaana oleville.” Suositella-verbi ottaa eniten päähän. Ei yksiselitteistä kieltoa vaan neuvo, josta toki jokainen odottaja ottaa nöyrtyen vaarin. ”No emmä sit ehkä tuu, menkää te vaan…”

Ja mitä jää jäljelle? Unettava joki, jossa seilataan homeisella veneellä puoli tuntia. Metkula, jee! Peilitalon vääristävistä peileistä voi katsoa, kuinka hassun epämuodostuneelta oma kroppa näyttää. (Saman voi kyllä tehdä kotonakin, joka päivä.) Ja sitten se delfinaario. Söpöjä villieläimiä härmäläisessä posliiniammeessa, varsin kaukana niiden luonnollisilta elinalueilta. Äitiyden herkistämään mieleeni delfiinishow tekee kuitenkin vaikutuksen. On ne niin taitavia, nyyhkin. Ehkä joskus koen samanlaista ylpeyttä jossain koulun kevätjuhlassa, kun oma pilttimme esittää kukkaa tai puuta.

Mutta sitten löytyvät ne puiston parhaat kohteet, joita ei ehkä suositella muttei kielletäkään. Hattarakoju, jätskibaari, grilli, pizzeria, lakukauppa. Onhan täällä vaikka mitä! Kyllä kannatti ostaa ranneke.

Kommentit (7)

Unelma

Ruokarajoitukset eivät ole minuakaan haitanneet,mutta itselleni tuli tänään sama tunne huvipuiston suhteen.

Olemme menossa ensi viikolla Lintsille, jossa esikoisemme 3v. pääsisi jo aivan pienimpien hyrristä seuraaviin =)(alunperin piti jättää väliin tänä vuonna, koska tiesin niiden parhaiden laitteiden olevan itseltäni "kiellettyjä").

Onnekseni huomasin netistä tarkistettuani kuitenkin pääseväni mukaan aika moneen lasten laitteeseen, mieheni ei niistä niin välitä. Ensi kesänä sitten jälleen Vuoristorataan, joka taitaa jäädä muuten tänä kesänä ajamatta ensimmäistä kertaa kohdallani sitten vuoden 1985...

Ja rannekkeenkin aion siis ostaa jopa omaan ranteeseeni ja esikoiselle ensimmäistä kertaa pikkuhupi =P!

Ruiskaunokki

Hei pitkästä aikaa! Kaipa sitä pitää täälläkin alkaa tutkimaan ruokarajoituksia, tänään tuli testiin haalea viiva, ihan oikea viiva!!!! :D Oli pakko tulla tänne jakamaan kun en vielä uskalla asiasta muuten ääneen puhua... :)

emäntä

Onnea Ruiskaunokille!

Kyllähän noita rajoituksia on, mutta niiden kanssa pystyy kyllä sen 9 kuukautta elämään, kun palkinto on kuitenkin niin suuri. :) Mulla on käynyt niin, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän jaksan huvipuistolaitteissa hillua muutenkaan. :/

Rouva X

Oi, Ruiskaunokki! Paljon onnea viivasta!! Ja vielä vähän lisää onnea sille, että se pysyy 9kk! :)

Carima

Ruiskaunokille onne haaleasta viivasta!!! Rajoitukset on toisaalta hyviä, toisaalta maalaisjärjellä pääsee pitkälle niissäkin. Me käytiin Tykkimäellä miehen kanssa ennen plussausta ja eiköhän se hupi riitä tämän raskausajan yli :)

Nyt rv 5+2 <3

keltanokanhautomo

Mahtavaa Ruiskaunokki, onnea viivasta!

Sanottakoon vielä, että oikeasti nautin Särkänniemi-reissusta kovastikin. Katselin ja kuuntelin muiden ilakointia ja mussutin lakua. Nam!

Ruiskaunokki

Kiitos kaikille!
Täytyykin lukea nyt Keltanokan ajatuksia tuolta aiempaa!!

Blogiarkisto

2013
2012
2011