Kun lapsellinen henkilö sopii treffit toisen lapsellisen kanssa, liitetään diiliin aina iso JOS. Eli nähdään sitten, JOS nyt kaikki menee putkeen eikä mitään yllättävää ilmaannu.

Ja melkein aina ilmaantuu. ”Sori hirveesti, joudun perumaan aamukahvitreffit. Maija ei syö.” Että tämäkin päivä piti nähdä. Vauva on illalla selvästi nälkäinen, itkeekin jo, mutta raivostuu jos sille tarjoaa rintaa. Kumpikaan hanavaihtoehto ei kelpaa, eikä asiaa auta eri imetysasentojen kokeilu, ei käveleminen, hytkyminen, laulaminen. Kipeä tyyppi ei kai ole, koska ei ole muuten itkuinen ja jaksaa välillä hymyilläkin väsyneellä naamallaan. Se ei vain syö.

Yöllä unisuus voittaa rintaraivon ja maitoa uppoaa jonkin verran, mutta aamulla on taas lakko päällä. Imetystukipalstalta luen huojentavaa tietoa asiasta. Vauva voi lakkoilla monestakin syystä, mutta usein vauva on jotenkin pettynyt rintaan. Maito maistuu väärältä tai äiti haisee kummalta, tai mitä ikinä. Se kuulostaa pahalta – mitä väärää tissini ovat tehneet?! En kuitenkaan ole paniikissa, vaan lähinnä huvittunut ja hämmentynyt. Syytä ei löydy, en ole vaihtanut dödöä tai muutenkaan muuttunut.

Raivottelua jatkuu tosissaan päivän verran ja sitten se laantuu hieman. Syöntitiheys tuntuu samalla muuttuvan rajusti, ja entisen tunnin, puolentoista sijaan saattaa syöntiväli nyt mennä helposti kolmeen tuntiin.

Lisää omaa aikaa äidille? Niinhän sitä luulisi. Samalla kuitenkin vauva tuntuu muuttuvan entistäkin seurallisemmaksi tai tarvitsevammaksi. Enää ei leikkimatto ja helistimet paljoa lämmitä. Ja välillä vauva kaipaa selvästi vain äitiä, eikä isin syli riitäkään. Huoah.

ps. Tämän tekstin kirjoituksen jälkeen Maijan suusta löytyi todennäköinen selitys niin syömisongelmille, jatkuvalle kuolaamiselle kuin unihäiriöillekin. Pieni valkoinen hammas puskee leuasta jo nyt. Ihanaa löytää syy ongelmille – vaikka se ei niitä poistakaan.

Kommentit (2)

Hanna

Hampaidentulon aiheuttamaan kiukkuun yks neuvo: panadol. Suppona tai nestemäisenä, how ever you please (ite suosin jälkimmäistä, ei petä vaikka tulis iso hätä asennuksen jälkeen). On taas beibin kivempi syödä ja helpompi olla oma ilonen ittensä kun ei jatkuvasti kivistä ikeniä. Saattaapa vaikka helpottaa myös tuota seuraavassa postauksessa mainitsemaas yöheräilyä.

Tästä tietty joku saattaa sanoo että miksi turhaan lääkitä lasta jos ei voi olla varma johtuuko se itku hampaidentulon aiheuttamasta kivusta. Toki mielipiteeseen on oikeus, mut ite oon miettiny et miksi turhaan antaa lapsen kärsiä jos voin helpottaa sen oloa. Kyllä sen huomaa auttaako panadol vai ei.

Tsemppiä ja onnea ekan hampaan johdosta! Nyt on hyvä purra äitiä tissistä! :D

Tanja

Hei, jos sulla ei ole kiire töihin ei tarvihe kiirehtiä vauvan kiinteiden kanssa. :) Suosittelen tutustumaan http://lenniledweaning.blogspot.fi/ eli se sormiruokailu. Tästähän oli aiemminkin puhetta ja liputan vahvasti tämän puolesta!

Niin ja lääkitsemisestä, totta kai se kannattaa, mikäli auttaa. :)

Blogiarkisto

2013
2012
2011