Maijan kummallinen eroahdistusuniongelma kesti kaksi yötä. Ehkä se johtui lievästä nuhasta, ehkä imetyksen vähenemisestä, ehkä ei kummastakaan, mutta ohi meni (ainakin toistaiseksi). Viimeinen kotiyö ennen lähtöäni Tallinnaan sujui normaalisti. Vauva nukkui omassa sängyssään aamuyöhön ja pääsi sitten ennen kuutta viereeni köllöttämään vielä viimeiseksi tunniksi.

Ja sitten minä lähdin. Heitin suukot ja halit kotiväelle, kassin olalleni ja takin niskaan, ja lähdin reissuun. Ensimmäistä kertaa sitten vauvan syntymän olin poissa hänen luotaan yli vuorokauden. Huolta ja murhetta, ikävää? Muistutusviestejä Miehelle, “kylppärin laatikossa on Panadolia ja ikkunalaudalla d-vitamiinit”?

Häpeilemättä tunnustan, ettei mitään näistä. Ovesta astuttuani olin vapaa, rento ja vailla huolta. Tiesin, ettei kotiin jäävillä olisi mitään hätää, ja yhtä varmasti tiesin, että olin ansainnut lomani. Ja buffetaamiaiseni. Kuohuviinini. Kylpyläni. Alennusmyyntini ja leivokseni. Ystävieni seuran ja sen, että saatoin kerrankin keskittyä heihin kunnolla.

Ja toden totta, kotona oli kaikki hyvin! Maija oli oma itsensä, söi hyvin, nukkui hyvin (paremmin kuin aikoihin), leikki ja naureskeli. Mies ei pelkästään pärjännyt vaan hoiti homman kotiin kuin – no, kuin isä. Nimittäin isähän se on, ja osaa kaiken ihan siinä missä äitikin. Ja mikä ihaninta, toivotti lähtiessäni mahtavaa matkaa ja vakuutti, ettei minun tarvitsisi huolehtia mistään.

Vasta kotimatkalla, väsyneenä täydessä laivassa nuokkuessani tuli kova ikävä. Ja niin suloista oli tulla kotiin. Yöpukuun puettu pikku ihminen oli vielä hereillä. Silmät tuikkivat ilosta ja koko pieni naama levisi hymyyn, kun avasin oven. Ja se näytti kasvaneen niin paljon!

Kommentit (1)

Tiina

Mä olin jo elokuun lopussa viikonlopun mittaisella reissulla ja minäkin podin ikävää vasta kotimatkalla :) Vähän tuli semmonen olo, että oonko epänormaali, kun en ikäväi vauvaani enkä ollut huolissani. Mutta miehet pärjäsi kotona hienosti ja lähtisin vaikka heti uudestaan, jos ois mahdollisuus.

Blogiarkisto

2013
2012
2011