Vauva syö itse -metodi on toiminut loistavasti. Kerroin aiemmin, että hurahdin sormiruokailun ideaan jo silloin kun Maijan masuun meni pelkkää maitoa. Vauvan saavuttaessa kuuden kuukauden iän aloitimme kiinteän ruoan tarjoilun toden teolla. Vesimelonista, kurkusta ja parsakaalista se lähti. Nyt menee paljon muutakin:


Puolukka-vadelmapuuro, nektariinia, mansikoita, karviaisia


Perunaa, pastaa, nektariinia, tomaattia, naudanpaistia, kesäkurpitsasose


Lohta, pastaa, paprikaa, tomaattia, parsakaalisose

Muiden vanhempien kokemuksia kuunneltuani voin nyt todeta, että meillä oli kyllä helppoa, koska Maijalla oli jo alussa selvää kiinnostusta ja intoa itse syömiseen. Hän tarttui ruokaan kuin ruokaan, kuljetti sen suuhunsa ja usein totesi, että jaahas, ihan ookoo (tofu). Tai että wooohou, tämähän on mukavan kirpeää (greippi). Ei hän tietenkään aluksi niellyt juuri mitään, mutta imeskeli ja totutteli. Ja nyt popsii jo tosissaan – vaikka ei meillä lasketa. Syö minkä syö, ja loput menevät usein äidin tai isin suuhun. (Ja jätteeseen, jonka määrä toki välillä harmittaa.) Maidolla huolehditaan sitten mahan viimeisenkin sopukan täyttymisestä.


Naudannahkapuruluu... No ei vaineskaan, tämä siltä otettiin pois heti kuvan ottamisen jälkeen.

Ymmärrän hyvin, jos homma ei kaikkien mielestä tunnu toimivan – kaikki lapset kun ovat erilaisia, myös ruokailumieltymyksineen. Vaatii kärsivällisyyttä jatkaa sormiruoan tarjoamista, jos vauva ei kerta kaikkiaan ole kiinnostunut touhusta. Soseille ja syöttämiselle lienee myös paikkansa joissain tapauksissa; joidenkin lasten kurkku tuntuu olevan todella herkkä kaikelle vähänkin karkealle, eikä esimerkiksi tavallisen puuron syöminen onnistu. Ilmeisesti sekin kuitenkin alkaa totuttelun kautta toimia. Ja kannattaa muistaa, että aluksi lapsen kuuluukin leikkiä ruoalla – vasta paljon myöhemmin hän alkaa pitää sitä ravintona, joka täyttää kurnivaa vatsaa. Alun rento leikkitunnelma pysyy mukana myöhemminkin, kun vauva saa olla itse aktiivinen ja kokea iloa ruoan tutkimisesta.


Banaani on herkkua

Nyt Maija on syönyt jo niin paljon eri ruoka-aineita, että ei liene järkevää listata niitä tähän. Sanotaan vain näin, että kaikkia ruoka-aineryhmiä on tutkiskeltu, ja niin hedelmät, vihannekset kuin tuhdimpikin tavara maittaa. Ja tämä kasvissyöjä-äidin lapsi on tällä hetkellä erityisen innostunut tädin tuomasta naudanpaistista. Tampereen-reissulla kävimme myös kebab-ravintolassa... Arvatkaapa saiko tämä pikkuinen ihan pienenpienen maistiaisen?

Kommentit (2)

nipa

Heippa! Minkä ikäinen Maija nyt on? Pahoittelen jos en vaan oo huomannu sitä täälä jossain kerrottavan.. Mulla on kohta 6kk tyttö ja syötän hälle kyllä jo soseita, mutta mikäs ikä on sopiva alottaa toi sormeilu ja mitkä olis helpoimpia alkuun tai millä kannattaa alotella?

Anteeks epäselvästä kirjotustyylistä, ei ajatus oikein kulje tähän aikaan illasta enää :D

keltanokanhautomo

Hei nipa, Maija on nyt 8 kuukautta. Aloimme tarjota hänelle maistiaisia vajaa puolivuotiaana - ehkä jo viisikuisena, jos oikein muistan. Kannattaa lukea sormiruokailusta enemmän ennen kuin aloittaa, esim. netistä löytyy tietoa hakusanoilla BLW (baby-led-weaning) ja ihan suomeksikin, sormiruokailu-haulla. Lisäksi juuri ilmestyi suomalainen opus Minä syön itse, joka on oikein kiinnostavaa luettavaa. Turvallisuuden takia muista heti alussa, että lapsen pitää istua suorassa (eli ei esim. sitterissä) ja ruokapalojen pitää olla aika isoja. Parsakaali höyrytettynä taitaa olla suosittu aloitusruoka, koska on niin kätevän mallinen. :) Mutta en tässä esitelmöi enempää koska en ole asiantuntija, lueskele tosiaan netistä ja kirjoista asiasta enemmän, niin pääset alkuun. :)

Blogiarkisto

2013
2012
2011