Lukijani kysyi, miten meillä koira on suhtautunut vauvaan. Näin leppoisasti:

Vahtikoira

Puudelimme käy välillä nuolaisemassa vauvan naamaa (jes, vastustuskykyä kasvattavia pöpjä!) ja tervehtii sen aamuisin kuten muutkin perheenjäsenet. Minkäänlaista mustasukkaisuutta ei ole esiintynyt.

Saa nähdä, mitä tapahtuu sitten, kun lapsi pääsee liikkumaan koiraparan perässä ja heittelemään sitä esineillä... Ja nyt jos jotakuta ärsyttää, että tässäkään kuvassa vauvan naamaa ei näy - kyllä, teen tämän ihan tahallani. En kiusaksi enkä ikuisesti, lupaan!

Huhtikuun Vauvassa on meistä juttu ja kuvat, joten en vielä paljasta kaunokaisemme kasvoja täällä. Jotain odotettavaa pitää aina olla.

Ja odotuksesta puheen ollen: Onnittelut Taaperotalon Jennille vielä tässäkin! Ihan mahtavaa päästä seuraamaan, kun hän vuorostaan kasvattaa mahaa ja tuskailee/hehkuttaa raskaustuntemuksiaan. Onnea Jenni ja koko perhe!

Kommentit (0)

Blogiarkisto

2013
2012
2011