Pitkä tarina lyhyesti: menin sairaalaan, odotin viisi tuntia yök-vaaleansinisissä sairaalakaavuissa palellen ja maha mouruten, napsin diapamit, itkeskelin, pääsin leikkaussaliin, nukahdin autuaaseen tietämättömyyteen, heräsin, nautin juustoleivät ja jugurtit ja jätin hasta la vistat koko surkealle paikalle, nukuin yön hyvin ja nousin aamulla kivuttomana ja rauhallisena. Huh.

Kaavintaencore opetti kaksi asiaa.

Yksi: diapam ei ole minun juttuni. Luvatun rennon letkeän fiiliksen sijaan se sai minut masentuneeksi ja itkuiseksi, ja koin raivon tunteita viattomia huonetoverimummoja kohtaan. Anteeksi mummot, hellanlettas-lapsenlapsenne ovat varmasti ihania, aika ja paikka näille tarinoille vain oli minun kannaltani hieman väärä.

Kaksi: En enää koskaan pidä itseäni vapaaehtoisesti nälässä. Vaikka pitäisi laihduttaa sata kiloa, niin nälkiintymään en enää suostu. Suosittelen tätä päätöstä muillekin. Jos teillä on ruokaa ja lupa syödä sitä, niin syökää nyt ihmeessä! Voi olla että kohta makaatte ruokintakiellossa odottamassa jotain pikku nukutusta ja kuuntelette sairaalan keskusradiosta kuulutusta "lounas on tarjolla kahviossa, tervetuloa", mikä tuntuu siltä kuin kääntäisi tylsää ruosteista veistä tyhjässä mahassa. Niin. Siis syökää.

Jälkitarkastusta ei lääkärin mielestä tarvita, minkä uskon tarkoittavan, että homma on melko varmasti pulkassa. Kunhan ensimmäiset kuukautiset tulevat joskus viikkojen päästä, alkaa projekti alusta, nyt ihan oikeasti puhtaalta pöydältä. Siihen asti aiomme pitää Miehen kanssa lomaa koko asiasta. Keskitymme muihin asioihin, töihin, toisiimme, opiskeluun. Nautimme vapaudesta ja muista lapsettoman ja raskaudettoman elämän hyvistä puolista. Niitä on, muistetaan se! Kuten nyt esimerkiksi se, että voin syödä homejuustoa ja juoda punaviiniä ja kiroilla. Melkoinen etu!

Kommentit (5)

Ruiskaunokki

Kiva kuulla, että operaatio meni hyvin! Nyt sitten vaan lohta ja punaviiniä nassuun!! :D Keväällä on onneksi paljon kaikkea puuhaa, niin aika kuluu kuin siivillä ja kohta pääsette taas paneutumaan projektiinne tyhjältä pöydältä. Ja lopuksi pieni toive: vaikka projekti nyt onkin talvilomalla, niin haluaisin silti lukea kuulumisiasi ja ajatuksiasi!! :D

keltanokanhautomo

Kiitos Ruiskaunokki, jatkan kyllä kirjoittelua edelleen. Ainakin kerran viikossa annan itselleni luvan syventyä vauvahaaveisiin ja lisääntymispohdintoihin. :)

Kulta

Tsemppiä, jaksamista, ja Eiffel-torneista ja Sushista nauttimista valkkarilasin ääressä.

T. Kulta ja Mini

Rouva X

Ihana kuulla, että kaikki on onnellisesti ohi! Olet kyllä ansainnut kunnon loman aiheesta ja täydellisen rentoutumisen viinin, hyvän ruuan ja kullan kainalon kera! :) Äkkiä se nelisen viikkoa hurahtaa. Sitten on jo kunnon kevät ja se jos mikä on suotuisaa aikaa uusille ihmeille ja kasvutarinoille :)

keltanokanhautomo

Kiitos teille ja kaikille lukijoilleni tsemppauksesta. Kevät on todellakin täällä - vaikka juuri nyt sataa räntää vaakatasossa. :D

Blogiarkisto

2013
2012
2011