Lapsen hankinta on kuulemma negatiivinen ekoteko pahimmasta päästä. Pikku Tyypin hiilijalanjälki on joka tapauksessa siinä määrin valtaisa, että periaatteessa peli on jo menetetty.

En silti kanna huonoa omatuntoa. Enkä aio olla ihan kaikessa eko: minusta riittää, että tekee edes jotain. Ajan henkeen kuuluu, että odottajan on tehtävä linjaus isojen asioiden suhteen: kakkaako lapseni kertakäyttövaippoihin vai pestäviin kestoihin. Tämä asia on ollut meille melko selvä alusta lähtien. Me emme kestoile. Tällä pyykkihuoltokapasiteetilla emme vain suostu siihen. Jos suostuisimme, joutuisimme elämään vaippavuodet katsellen narulla kuivuvia kestoja keittiössämme ja olohuoneessamme. Esteetikko minussa sanoo jyrkän ein.

Sen sijaan suosimme kierrätystä vauvanvaatteissa ja -tavaroissa, kuljemme julkisilla kulkuvälineillä ja lajittelemme jätteet. Pientähän se on, mutta parempi kuin ei mitään. Suurin ekotekomme liittynee ruokaan: ensinnäkään me emme heitä ruokaa roskiin. Syy on enimmäkseen siinä, ettei meillä yksinkertaisesti ole varaa sellaiseen hulluuteen, mutta kyse on myös periaatteista. Emme vain voi sietää ruuan haaskausta. Toiseksi, lapsemme saa tottua siihen, että liha ei kuulu ruokalistalle ihan joka päivä. (Naurakaa vain, kyllä minä saan sen syömään vihanneshöystöjäni!) Emme halua opettaa hänelle, että maha täyttyy vain hunajamarinoiduista broilerinsuikaleista tai eläimestä nimeltä sikanauta. Tässä asiassa olen kiihkoilija. Lihansyöntiä ei ole pakko lopettaa, mutta sitä voi vähentää. Ihan vähän olen myös kallellani valmisruokien välttelyyn. En sano mitään vielä varmasti, mutta saatamme tehdä vauvansoseet itse. Se ei kuulosta kovin vaativalta ja tuntuu sopivan tiukkaan budjettiimme.

Kuten sanottu, tämä ei ole lupaus. Jos kevään tullen törmäätte minuun Prisman purkkihyllyn äärellä, älkää katsoko pahasti. En tiennyt tätä kirjoittaessani, mitä on edessä.

ps. Ylihuomenna tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun aloitin blogini. Kiitos teille mahtavat lukijani ja kanssakulkijani, olette tärkeitä!

Kommentit (5)

Maija

Meilläkin kestovaippailu kaatui pienen kaksion pyykkikapasiteettiin, enkä suostu tuntemaan siitä huonoa omaatuntoa. Kuten sanoit, on muitakin hyviä tapoja olla eko. Ja sitäpaitsi minusta on tylsää välillä kuunnella muita äitejä, jotka korostavat omaa hyvyyttään luomuilussa ja ekoilussa (ja siinä samassa tuomitsevat meitä vääräuskoisia). Kannatan toki näitä arvoja myös, mutta toivon, että äidit osaisivat olla armollisempia itselleen. Ei tarvitse olla superäiti joka suhteessa, vaikka media tätä äitikuvaa koko ajan toitottaakin. Jokainen tyylillään. Ei kertakäyttövaippailu tee kenestäkään huonompaa ihmistä. Oma jaksaminen ja hyvinvointi on kuitenkin tärkeintä.

Meillä on muuten juuri aloitettu soseitten maistelu (ikää neidillä 4kk) ja ne on ihan superhelppo tehdä itse. Kolmesta perunasta ja kolmesta porkkanasta tuli peruna-porkkanasosetta neljän viikon tarpeisiin (kuluu päivässä n. 2-3 tl). Soseutin sauvasekoittimella ja tuli ihan sileää. Annoksen hinnaksi ei tullu monta senttiä ja panin annospakkauksissa suurimman osan pakkaseen. Purkkisoseita aion käyttää jatkossa varmaankin ainakin reissussa, koska säilyvät niin paljon paremmin. Mutta tämänkään asian suhteen en ole ehdoton. :)

Tanja

Hei, vauvalle ei ole pakko antaa soseita ensimmäiseksi ruoaksi. Voi mahdollisuuksien mukaan odottaa kuuteen kuukauteen ja jättää soseet välistä. Sitä kutsutaan sormiruokailuksi eli englanniksi baby-led weaning. Hyvä suomalainen blogi aiheesta: Lenni-led weaning.

Eko voi olla monella tapaa, onneksi nykyaikana voi valita ekoilunsa asteen.

Carima

Eipä meilläkään ekoiltu kuin silloin tällöin ja viimeinen vuosi ollaan kyllä kulutettu aktiivisesti kertakäyttövaippoja. Kestoilun otin itse siltä pohjalta, että kotona ollessa kestoillaan silloin kun huvittaa ja jaksaa.

Soseet on ainakin maisteluvaiheessa helppo tehdä itsekin, kun tekee ison satsin ja pakastaa jääpalamuotteihin :) Kun kiinteäntarve kasvaa, niin voi sulattaa useamman kuution tai koota eri makuja samalle lautaselle. Meillä toimi ainakin mainiosti!! Meillä tosin oli pakko tehdä itse, kun neiti ei suostunut syömään kaupan sörsseleitä enkä kyllä toisaalta yhtään ihmettelekään, kun ne haiseekin niin omituiselle...mutta jokainen tarjoaa lapselleen sitä, minkä parhaaksi katsoo :)

keltanokanhautomo

Kiitos hyvistä kommenteista ja vinkeitä! Ja tuosta sormiruokailusta olenkin ollut vähän kiinnostunut. Pitääpä perehtyä asiaan tarkemmin.

Emma Riikonen

Meillä käytetään kestoja ja välillä kertiksiä. Kertikset tulevat hulvattoman kalliiksi. Joka viikko pitää ostaa paketti tai kaksi, jos pelkillä kertiksillä mennään. Onneksi nykyään saa nopeasti kuivuvia ja nättejä kestovaippoja. Pyykkikone pyörii joka päivä, mutta se ei täyty pelkistä vaipoista vaan ihan yhtälailla vaatteista ja ruokalapuista. Vaipat menee siinä sivussa. Minusta kuitenkin olennaisempaa ekoilussa on se, että lapsi opetetaan suht nopeasti vaipoista pois. Jos vaippoja käytetään 4-vuotiaaksi, niin käytettyjen kertisten vuori kasvaa kaksinkertaiseksi siihen nähden, että vaippailu olisi loppunut jo 2-vuotiaana.

Blogiarkisto

2013
2012
2011