Keskeytynyt keskenmeno. Meni rikki, jäi kesken, mutta ei mennyt minnekään. Jäi sisälleni ja sai minut luulemaan, että kaikki on hyvin. Niin, eilisen lääkärin tarkempi ultraäänilaite kertoi, että kyseessä ei sitten ollutkaan tuulimuna. Alkio oli lähtenyt kasvuun, mutta kuoli kuusiviikkoisena.

Tuntuu pahalta. Syksyn alkaessa toivoimme sydämestämme, että pienenpieni munasoluni hedelmöittyisi, kiinnittyisi sisälleni eikä tulisi yhdeksään kuukauteen ulos. Nyt teen kaikkeni, että se poistuisi kehostani. Ensimmäinen lääkkeellinen tyhjennysyritys ei tuottanut tulosta. Sain siitä vatsani kipeäksi mutta en muuta.

Nyt on menossa toinen yritys, mutta kehoni tuntuu olevan immuuni lääkkeelle. Minua varoiteltiin tuskaisista supistuksista ja erittäin runsaasta vuodosta, mutta mitään ei tapahdu. Hetki hetkeltä varmistuu maanantain ohjelma: kaavinta.

Niin paljon kuin vertaistuki usein auttaakin, jätetään ne kauhukokemukset toiseen kertaan. Onnistuneista operaatioista haluaisin kyllä tietää; siitä, miten mukavalta kipulääkitys saa olon tuntumaan, miten hoitajat pitävät huolta ja kantavat viinirypäleitä heräämöön, tai miten nopeasti koko tapahtuma on ohi. Löytyisikö tällaista tarinaa? Haluaisin niin, että kaikki tämä olisi ohi. Kannan sisälläni kuollutta haavetta, joka estää meitä tukeutumasta uusiin haaveisiin.

Kommentit (5)

hupsu

Koin ihan saman vuosi sitten: pieni tyyppi kuoli kuusiviikkoisena eikä lääkkeellinen tyhjennys onnistunut. Olin tosi rikki ja peloissani kaavintaan mennessäni, mutta lopulta se oli pelkästään helpottava kokemus. Kipua lääkittiin tosi hyvin ja operaatiosta toipui ihan muutamassa päivässä.

Ainakin Kätilöopistolla henkilökunta oli näillä kaikilla hoitokerroilla tosi ihanaa ja empaattista, heillä tuntui olevan aikaa jutella myös miehen kanssa ja muistuttaa siitä, miten kyseessä on ihan oikea ja oikeutettu suru joka on tärkeä käydä läpi.

Kovasti voimia!

sipsi

Meille kävi samalla tavalla ekassa raskaudessa. Lääkkeet saivat aikaan vain niukan vuodon, mutta mennessäni kaavintaan huomattiin ultrassa, että pikkuinen olikin jo poistunut. Voihan teillekin käydä samoin. Minua lohdutti lääkärin sanat siitä, että miten hieno, juttu on kuitenkin se, että on raskautunut ja raskaus on lähtenyt etenemään. Kaikkihan eivät tule ollenkaan raskaaksi.. Vika oli siis alkiossa, ei omassa kehossa!

Keskenmeno oli kauhea, eikä siitä henkisesti oikein toivu. Nyt meillä on omia tyttöjä jo kaksi ja kun esikoinen on nyt kasvanut omaksi ihanaksi itsekseen, niin olen miettinyt jopa, että onneksi eka raskaus meni kesken, että saatiin juurikin Tämä ihana lapsi. Tulin uudelleen raskaaksi yhden kierron jälkeen. Kaikella on tarkoitus:)

Jaksuja ja tsemppiä uuten raskauteen!

Rubiini

Pahoitteluni teille, tuntuu niin pahalta ja 5 vuoden takaiset muistot kumpuaa mieleen. Aion vain sanoa että kyllä onnistuneita operaatioita on olemassa. Tapahtuma meni nopeaan ohi, kipulääkettä ja sympatiaa jaettiin enemmän kuin tarpeeksi ja voileipä kahvit herättyäni. Ennen joulua minulla on samainen jälleen edessä, pieni ei jaksanut kasvaa kuin 7 viikkoa.
Voimia!

keltanokanhautomo

Kiitos valtavasti kannustavista kommenteista sekä tämän että muiden kirjoituksieni yhteydessä. On aivan mahtavaa saada tukea teiltä saman kokeneilta ja muilta hengessä mukana olevilta. Voimia myös muille samassa tilanteessa oleville, mm. Rubiinille.

Huomenna tositoimiin. Toivon tarkkakätistä lääkäriä, taitavaa anestesiahoitajaa ja maukasta voileipäpalkintoa.

Minä vain

Itselläni tuli keskenmeno pari vuotta sitten (olin silloin 27v). Kymmenennellä viikolla olin ja lääkkeet eivät auttaneet joten oltuani yön sairaalassa minulle tehtiin kaavinta aamulla klo 08.00 ja klo 13.00 lähdin jo kotiin. En ainakaan muista että minulla olisi ollut mitään kummempia kipuja, sen yhden päivän lepäilin kotona ja sitten seuraavana päivänä olin jo koulussa. Minulla tämä raskaus ei tosin ollut suunniteltu joten henkinen kipu jäi suurimmaksi osaksi pois. Fyysiset kivut aina kestää, henkiset ne on ne pahimmat... =/

Toivottavasti kaikki meni sulla hyvin ja voit taas jatkaa haaveilua =)

Blogiarkisto

2013
2012
2011