Kotona.

Kello kuusi aamulla puhelimeni sanoi ensimmäisen kerran plim. Silmät sikkurassa kaivoin puhelimeni tyynyn alta ja kiroilin tunnin aikaeroa Suomeen. Ne mokomat luulevat että täällä on jo herätty.

Aamusalilla.

Joka syväkyykyn välissä kuuluu plim. Painot tankoon ja puhelin kouraan.

Plim plim.

Loppujäähdyttelyt crosserilla puhelin kädessä. Kello on Suomessa jo kahdeksan eli plimmitykset kiihtyvät.

Suihkussa.

Suihkuverhon takaa kuuluu vaimea plim.

Oliko se plim? En kuule, sillä shampoota meni korvaan. Pakko käydä katsomassa. 

Seison alasti kylpyhuoneessa puhelin kädessä ja chattaan. Kirjoitan chattissa, että seison alasti kylpyhuoneessa chattaamassa. Hymiö hymiö plim plim.

Töissä.

Plim kuuluu yhtäaikaa niin puhelimesta, ipadista kuin työkoneelta. Ensin puhelin ja muut viiveellä perässä. Viiveen vuoksi aivot ehtivät vetäytyä käsillä olevista työajatuksista ja täyttyä plimmityksen herättämillä endorfiineilla.

Maaginen plim. Ei voi olla kurkkaamatta. Vähän vaan.

Vessassa.

Tuli vahingossa puhelin takataskussa mukaan. Siellä se värisee kesken toimituksen.

Plim. Plim plim.

Plim. PLIM. PLIM. PLIM.

Tässä voit nähdä miten käy, jos alat bloggaajaksi:

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Tähän blogiin kirjoittelee Tanskassa asuvan monikulttuurisen uusperheen äiti. Kuvaaja, yrittäjä, musiikintekijä, luonnonlapsi, eläinaktivisti ja vegaani.

(Kaikki kuvat ovat omiani. Ethän käytä niitä ilman lupaa)

Kategoriat

Instagram