Kun kysytään, mitä lapset toivovat 6-vuotiaan toiveet vaihtelevat omasta koirasta vapaapäivään, mutta 8-vuotiaamme tietää tarkasti, mitä hän haluaa. Hän tahtoo oman Youtube-kanavan.

Välillä tuo tokaluokkalainen on niin pieni ja uusi kaikelle tiedolle, välillä hän on hyvin päättäväinen ja tietäväinen. Samoin kävi Youtube-kanavan kanssa. Aihe ei ole kotonamme uusi – monella hänen luokkakavereistaan on oma Youtube-kanava tai montakin. Olemme käsitelleet toivetta jo muutaman kerran ja todenneet aina, että hän voi tehdä videoita omaksi ilokseen ja näyttää niitä meille. Nyt tämä vastaus ei enää kelpaa.

Hän tahtoo tubettajaksi, koska kaikki siistit tyypit tubettaa. Itse minun pitää myöntää, etten osaa nimetä kuin viisi tubettajaa. Muistan kyllä oman esiteini-ikäni ja kuinka halusin irkata. Näen tuon lapsen päättäväisyydessä jotain todella tärkeää. Hän haluaa olla mukana ajassa, inessä skenessä (sanotaanko enää noin?).

8-vuotias perustelee toiveensa myös sillä, että haluaa tehdä animaatioita ja näyttää ne ystävilleen. Hän haluaa kehittyä videoiden tekijänä, oppia editoimaan ja tehdä kiinnostavia juonenkäänteitä tarinoihinsa. Tiedän, että hän osaa valita sanansa, jotta minäkin ihastuisin ideaan – ja niin taisi käydä.

Eilen me suostuimme toiveeseen, mutta emme ilman ehtoja. Ensimmäiseksi me käymme koko perheen voimin läpi mediakasvatuksen alkeet – uusimman Aku Ankan välistä löytyikin mainio liite tietoturvasta avuksemme – ja laadimme yhdessä säännöt tubetukselle.

Ehtonamme on, ettei omaa naamaa, nimeä, osoitetta tai muita henkilötietoja saa videoilla jakaa. Tämä aiheutti lapsessa ensimmäiset raivarit: ”Mutta miksi kaveritkin saa?!” Epäilen, että nämä eivät jää viimeisiksi raivareiksi Youtubea käsitellessämme.

Sovimme ja allekirjoitimme yhdessä säännöt tubettamiselle.
Ne menevät näin:

1. EI KERROTA KENENKÄÄN NIMEÄ TAI OSOITETTA

- lapsen oli vaikea ymmärtää, miksi jotakuta edes kiinnostaisi toisen ihmisen nimi tai osoite.

- tähän se Aku Ankan tietoturvaliite ja koulussakin ajankohtainen mediakasvatus olivat oivallinen apu.

2. NAAMA EI SAA NÄKYÄ

- sovimme, että lapsemme kanavalla videot ovat leluhahmoilla näyteltyjä animaatioita ja tarjosimme apua tarinan juonen luomiseen, videokuvaamiseen sekä editointiin.

- omaa tai kavereiden naamoja tai kehoja ei videoilla näy.

3. EI KIROILUA, RUMIA PUHEITA EIKÄ HAUKKUMISIA

- puhuimme hyvistä tavoista ja siitä, mitä hän haluaa videoillaan välittää.

- puhuimme myös nettikiusaamisesta ja siitä, kuinka rumat sanat sattuvat videollakin.

4. SAA NAURAA

- lapsen mielestä sääntömme olivat tähän asti kovin jyrkkiä ja videoista tulisi tylsiä, siksi lisäsimme säännöksi naurun ja sen, että saa videoiden teko olla hauskaa.

5. JOKAINEN VIDEO TARKASTETAAN ENNEN LÄHETTÄMISTÄ

- jokainen video oikokatsotaan ja jompikumpi meistä aikuisista laittaa videon Youtube-kanavalle hyväksyttyään sen. Lapsi ei palvelimeen siis itse laita videoitaan.

6. KAVEREIDEN PITÄÄ NOUDATTAA NÄITÄ SÄÄNTÖJÄ (HÄNEN VIDEOILLAAN) JA HÄN NOUDATTAA NIITÄ MYÖS KAVEREIDEN VIDEOILLA

- puhuimme yhteisten pelisääntöjen tärkeydestä ja lapsi ymmärsi muutaman helpon esimerkin kautta oikein hyvin, miksi tämä sääntö on hyvin tärkeä.

7. JOS VIDEOASIASSA (tai missään muussa asiassa elämässä) ON EPÄSELVYYTTÄ, AIKUISILTA KOTONA SAA AINA PYYTÄÄ APUA.

- meillä kotona ei ole tyhmiä kysymyksiä – kaikkea saa kysyä ja kaikkeen pyrimme vastaamaan ikätasoisesti.

 

Katsotaan miten näiden sääntöjen kanssa lähtee elämä tubettajan kanssa käyntiin. Tietenkin se vaatii meiltä aikuisilta läsnäoloa videoiden tekemisessä, aktiivista kuuntelemista ja sitä, että tubettamisesta tulee vähän kuin koko perheen juttu – mutta tuon lapsen into on täysin sen arvoista.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Sanojen takana ripaus Maija Poppasta, ripaus Ihmenaista ja paljon minua. Kahden ihanan lapsen mami. Lastentarhanopettaja. Metsäkasvatusintoilija. Blogissa arjen kultahippuja, niitä pieniä hetkiä, jotka menevät ohi jos ei pidä silmiä auki. Mukana myös päiväkotiarkea niin ison kuin pienenkin näkökulmasta. Kyllästyin olemaan vihainen ja suuttunut ja huomasin, että elämä ei ole hassumpaa, kun uskaltaa olla onnellinen.

Teemat

Kategoriat

Instagram