Kodin Kuvalehdessä oli koskettava Sanna Mönkkösen kirjoittama artikkeli rakkaudesta. ( KK digi 14.7.2017)  Vuosi sitten halvaantuneen voimistelija jari mönkkösen vaimo kirjoittaa elämästään miehensä rinnalla. kulunut vuosi on saanut hänet miettimään parisuhdetta uudesta kulmasta. Hän on pohtinut, miten paljon parisuhteissa käytetään aikaa riitelyyn, kiistelyyn ja valittamiseen. Miksi oma huono olo, väsymys ja turhautuminen purkautuvat syytöksinä lähimpiä kohtaan.  Miksi toisen toiminta ajaa nalkuttamaan, valittamaan tai vetäytymään kauemmaksi.

Parisuhde on useimmiten kahden ihmisen vapaaehtoinen suhde. Harvoin nämä kaksi ihmistä toimivat tai käyttäytyvät samalla tavalla. Molemmilla on omat tavat toimia tilanteissa tai tehdä asioita. Kahdesta ei tule koskaan yksi. Sanna Mönkkösen sanoin: "Kuinka helppoa sitä onkaan arvostella puolisoaan siksi, että hän tekee asiat omalla tavallaan, eikä juuri omien standardien mukaisesti."

Liian usein se menee niin. Alamme keskittymään asioihin, joilla ei ole merkitystä. Alamme kääntää katsettamme asioihin, jotka ovat enemmän tuhoavia kuin rakentavia. Löydämme toisesta enemmän vikoja kuin asioita, joita toisessa arvostaa ja rakastaa. Arjesta saattaa tulla taistelu, josta on selvittävä, jonka alle kaikki arjen kauneus katoaa. Mihin se kaikki voi lopulta johtaa?

Olisiko rakentavampaa antaa toisen tehdä omalla tavallaan, puuttumatta?  Eihän oikeasti ole olemassa oikeaa ja väärää tapaa, on vain erilaisia tapoja. Ehkä rakentavampaa olisi antaa toisen tehdä asiat omalla tavallaan, puuttumatta. Eihän ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa, on vain erilaisia tapoja. Kaivataan halua kuunnella ja ymmärtää toista, myös avointa mieltä ja halua oppia. 

Uskon vahvasti ajatukseen, että olemme täällä, niin parisuhteissa kuin kaikkialla muuallakin, oppimassa toisiltamme, emmekä kertomassa omaa totuuttamme. Siinä jää maailma hyvin vajaaksi jos ei ole valmis ottamaan vastaan ja jopa kyseenalaistamaan jo aiemmin opittua. Jos ihmissuhteeseen tulee sillä asenteella, että on enemmän oikeassa, niin se ei ole ihmissuhde, vaan valtasuhde. Minä ainakin haluan oppia koko ajan lisää. Ihmisiltä, maailmasta ja itsestäni. Enkä minä opi, jos suljen silmät ja korvat, enkä suostu ottamaan vastaan mitään, joka sotii omaa tapaani jäsennellä maailma. 

Kuuntelemalla ja ottamalla vastaan voi oppia jotain todella hienoa. Kannattaa ainakin kokeilla tehdä asioita ihan toisella tavalla. Se kun on typerää väittää jotain asiaa väärintehdyksi jos ei ole koskaan kokeillut tehdä sitä niin. Vähän sama kuin eräs tuttavani, joka sanoo inhoavansa susheja, vaikka ei ole koskaan niitä edes maistanut. Vastaanottavaisuus on oppimisen kannalta elinehto. Se on sitä myös ihmissuhteissa. Ilman kykyä antaa tilaa toisen tavoille ja persoonalle tai ilman kykyä kuunnella toista ja ottaa toisesta oppia, ihmissuhde on surullisen vaillinainen ja johtaa siihen tilanteeseen, josta Sanna Mönkkönenkin kirjoittaa, nalkuttamiseen, negatiivisuuteen, arvostelemiseen, valittamiseen ja turhaan riitelyyn.

Sanna Mönkkönen kirjoittaa olevansa onnellinen, että on oppinut arvostamaan pieniä asioita ja näkemään hyvää ympärillä. Hänen mielestään se on ollut ainoa tapa kestää ja jaksaa. Hän kirjoittaa, että oivaltamallaan ymmärryksellä eläisi monta mennyttä hetkeä eri lailla. Ehkä voisimme oppia hänen sanoistaan. Olisko meidänkin parempi keskittyä siihen kaikkeen hyvään, jota jokapäiväisessä arjessa on paljon tarjolla, kuin siihen huonoa energiaa tuovaan negatiivisuuteen? 

Elämästä ei koskaan tiedä. Kaikki voi muuttua sekunnissa. Niiden sekuntien jälkeen elämä ei ole enää entisensä. Pikkuasiat tuntuvat merkityksettömiltä. Mikä meille on oikeasti tärkeää? Mitä me haluamme toisiltamme? Haluammeko kuunnella vai olla kuuntelematta? Haluammeko keskittyä vikoihin vai vahvuuksiin? Haluammeko katsoa rakastamme arvostelevin vai rakastavin silmin? 

Tamperelainen leskirouva Helmi menehtyi keväällä. Muitanette hänen viimeisen toiveensa. En tiedä jäikö se toteutumatta. Meillä on vielä aikaa aikaa. Elämästä ei koskaan tiedä. Silmänräpäys ja kaikki voi muuttua.

Tai loppua.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Olen Mies. 40. Nimeksi he antoivat Sami Minkkinen. Hyvä nimi. Kirjailen kokemuksia parisuhteesta. En pysty pitämään sisälläni. Pursuavat yli.

Seuraa somessa
Facebook

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat

Instagram