Se oli siinä heidän välisessä katseessaan. Tyttö oli ehkä noin viisi. Hän istui kaupan pihassa olevalla penkillä ja söi jäätelöä. Hän katsoi isäänsä, joka siirteli hiuksia pois tytön naamalta, jotta ne eivät menisi jäätelöön. Tyttö nauroi ja kun hän katsoi nauravin silmin isäänsä, näkyi siinä heidän katseessaan kaikki se rakkaus, joka isän ja lapsen välillä voi vain olla.

Aivan tavallinen kahden päivän välinen yö. Tyttö tulee huoneestaan herättämään. Sanoo, että paha olo, oksettaa. Juostaan vessaan, avataan pönttö. Tytöllä tulee oksennus. Hänen pitkät hiuksensa valuvat kohti pönttöä, otan kiinni. Pidän kädessäni, jotta hiukset eivät menisi oksennukseen. Kävellään takaisin tytön huoneeseen. Haen ämpärin. Jään hänen kanssaan hetkeksi varmistamaan, että tuleeko uni. Hieron vähän vatsasta.

Minulle kirjoitti isä. Hän oli eronnut vaimostaan. Heillä on kolme yhteistä lasta. Lapsien äiti muutti toiselle paikkakunnalle lapsien kanssa. Isä kirjoitti, että ymmärtää ratkaisun. Lasten äiti sai toiselta paikkakunnalta töitä. Jäi isän ja lapsien väliin välimatka. Isä kirjoittaa ikävästään. Hän käsittelee ikävää kirjoittamalla lapsilleen kirjeitä, jotka aikoo antaa heille, kun lapset ovat jo aikuisia. Joka toinen viikonloppu isä saa lapsensa kolmeksi päiväksi. Isä kirjoitti keväällä, että odottaa kesälomaa enemmän kuin mitään. Saa olla lapsien kanssa katsomatta kelloa, miettimättä aamulla herätessään, että huomenna he taas lähtevät.

Ihan tavallisia asioita. Kirjoittaa isä, kun hän kertoo mitä lapsien kanssa tekee. Pelaavat pelejä, rakentavat legoilla, saunan jälkeen syövät isän tekemiä lettuja. Illalla isä kertoo lukevansa lapsilleen iltasaduksi H.C.Andersenin satuja. Isä kirjoittaa lukevansa niitä joskus, kun lapset eivät ole paikalle. Tuovat heitä sillä tavalla lähemmäksi. Isä kirjoittaa, että asiat ovat nyt näin. Hän haluaa keskittyä siihen, mitä hänellä on, ei siihen, mitä hänellä ei ole.

Ihan tavallisia asioita. Vaikka sellaisia, että tyttö piiloutuu bussipysäkin taakse elokuvassa käymisen jälkeen. Tai tyttö nukkuu vaunuissa isän ja tyttären kaksin keskeisellä puistopiknikillä. Junassa oltuamme, kiersimme junan päästä päähän, ihan vain huvikseen. Yhtenä iltana otimme pihalle superpallon ja heitimme sitä katua vasten. Pallo vierii katua pitkin. Me nauraen sen perässä. Ihan tavallisia asioita. Niitä hetkiä, kun kiukku ei tunnu lakkaavan. Tai kun pettymystä pitää selittää. Tai kun yhdessä yritetään saada peli pelattua loppuun, vaikka nukkumaanmenoaika on mennyt jo vähän ohi. Hetkiä, kun nauru tai itku ei tunnu millään loppuvan.

Minulle kirjoittanut isä kertoo, että ei ajattele sitä, että ei näe lapsiaan joka päivä. Se on elämän tuoma valinta ja tilanteesta johtuva pakko. Ne hetket, kun hän on lapsien kanssa, merkitsee enemmän kuin hetket, jolloin lapsia ei ole. Ikävä on merkki pohjattomasta rakkaudesta. Joka päivä hän soittelee ja viestittelee vanhempien lastensa kanssa. Joka ilta kirjoittaa muutaman sanan kirjeisiin. Pitää itseään onnekkaana, koska hänellä on kolme rakastavaa lasta. Niin kuin lapset pitävät sitä, että heillä on rakastava isä. Isä kirjoittaa, että vaikka lapsilla on äitinsä luonakin nykyään välittävä isähahmo, niin se ei koskaan vähennä hänen arvoaan lapsien isänä. Kesän aikana he aikovat tehdä lähimetsään kaupungin isoimman majan.

Sellaisen majan, jonka katolta voi nähdä seuraavalla viikolla toiselle paikkakunnalle saakka. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Olen Mies. 40. Nimeksi he antoivat Sami Minkkinen. Hyvä nimi. Kirjailen kokemuksia parisuhteesta. En pysty pitämään sisälläni. Pursuavat yli.

Seuraa somessa
Facebook

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat

Instagram