Ei ole raskaaksi tuleminen helppoa.
Olen kuullut paljon tarinoita. Tiedän vähän itsekin.
Apteekissa myydään mittareita, jotka kertovat melkein minuutin tarkkuudella, että milloin olisi syytä tehdä mieli lyödä kuokkaa rakkauden perunapellolle.
Jos mittari näyttää vilkkuvaa hymynaamaa, niin silloin ollaan jo lähellä. Miehen kannattaa pitää niinä neljänä-viitenä päivänä itsensä kotona ja mahdollisimman toimintakykyisenä. 
Sitten kun mittarissa oleva hymynaama ei enää vilku, ollaankin jo hätävalmiudessa. Pillit ujeltaen on saavuttava paikalle, riisuttava housut jo hississä ja sukellettava spontaanin parisuhdeseksin tajunnanräjäyttäviin syövereihin.

Villi tarina kertoo miehestä, jolla oli sattumoisin työporukan saunailta optimaalisena hedelmällisyysiltana.
Mies tuli taksilla käymään kotona kesken saunaillan. Jätti mittarin raksuttamaan. Kävi suorittamassa miehen osuuden lapsentekoprosessissa ja lähti samalla taksilla takaisin saunailtaan. Kaikkinensa tuohon kului aikaa kahdeksan minuuttia, josta kaksi meni hissimatkoihin kuudenteen kerrokseen ja alas.

Olen kuullut puhuttavan, että hedelmällisinä iltoina on tulevalle isälle sanottu lause, joka nostattaa miehen halun äärimmäisiin mittoihin. 
” Pannaan nyt vaan äkkiä ja harrastetaan oikeaa seksiä sitten joku muu päivä.”
Se tosin sopii siihen tilanteeseen hyvin. Oikein jää odottamaan seuraavaa lausetta: 
” Ei kai haittaa jos nukun tässä samalla, herätä sitten kun olet valmis, niin saan nostettua jalat seinää vasten, niin pikkukavereilla on helpompi väylä uida perille.”
Siinäpä kuvaa kaikille kiihkeästä parisuhdeseksistä. Nainen nukkuu ja mies katsoo samalla telkkarista jalkapalloa toivoen, että joku tekisi nautinnollisen maalin, että itsekin pääsisi sinne asti.

Ei ole miehellä helppoa. Liian helposti se unohdetaan.
Pitäisi olla neljänä peräkkäisenä iltana juhlakunnossa. 
Ei auta, vaikka valittelisi päänsärkyä, väsymystä tai Syfilistä.
Jos hymynaama irvistelee mittarista, niin silloin on taottava, kun rauta on kuumaa. 
Se on miehelle uskomattoman raskas taakka sellainen neljän päivän seksimaraton.
Naisen osuus ja taakka lapsenteossa jää helposti kakkoseksi sen rinnalla.
Eihän sitä tarvitse kantaa kuin yhdeksän kuukautta kevyesti mukanaan.
Käydä ohi mennen pullauttamassa pihalle pienessä kivassa ilokaasuhuppelissa.
Mutta että neljän päivän seksiputki sen kaiken mahdollistamiseksi. Se on äärimmäisen kovaa hommaa.

Ja ne vaatimukset. 
Ei saa juoda alkoholia, koska siittiöt kärsivät.
Pitää käyttää löysiä boksereita, että siittiöt pääsevät temmeltämään rauhassa ja vapautuneesti. 
Kännykkää ei saa laittaa housujen taskuun. Siittiöt saavat säteilyä ja sekoavat. Tämä voi pitää paikkansa, kun katsoo kesäistä kaupunkikuvaa. Aika moni on pitänyt kännykkää taskussaan.
Pitää syödä vihanneksia ja saatanan palkokasveja, että siittiöt saavat voimaa, jotta lähtölaukauksen kuultuaan ovat valmiina ponkaisemaan lähtötelineistä kuin doupatut pikajuoksijat.

Iltasanomissa oli 8 kohdan ohje, kuinka tulla helpoimmin raskaaksi. Siinä oli lueteltu terveellinen ruokavalio, hengittävät bokserit, hedelmällisten päivien merkitseminen kalenteriin, painosta huolehtiminen yms. Yksi ohje loisti poissaolollaan. Pitäisi harrastaa seksiä. Ei se auta järsiä ilta toisensa perään lanttua pippeli tuulisessa paikassa lepattaen, jos unohtaa sen ehkä oleellisimman seikan raskaaksi tulemisessa.

Minä olen sitä mieltä, että jos kaikkia sääntöjä noudattamalla tulisikin raskaaksi, niin siitä lapsesta kasvaisi väistämättä sellainen neuroottinen perfektionisti, jonka haluaisi antaa aika nopeasti pois.

Kyllä on lapsenteosta tehty vaikeaa. Miten ennen pärjättiin. 
40- ja 50-luvulla perheissä oli helposti kymmenkunta lasta. 
Katsoin, että apteekissa sellainen hyvä ovulaatiomittari maksaa 50 euroa.
Kyllä on ennen ihmisillä ollut pätäkkää, kun miettii, että kuinka monta niitä on pitänyt ostaa.
Ehkä se oli syy siihen, että muuten oli todella niukkaa. Kaikki raha meni ovulaatiomittareihin.

Vai olisiko ollut niin, että panivat vain menemään ilman sen kummempaa suunnittelua.
Uskon niin. Sitä paitsi kolmasosa nykyäänkin syntyvistä lapsista on laitettu alulle pikkupäissään suunnittelematta.
Laskin omasta syntymäpäivästäni noin yhdeksän kuukautta taaksepäin ja pääsin vappuun. 
Veikkaan, että silloin ei ole vilkkunut kuin isäni nousuhumalainen naama. Siittiöt mukavassa rentoutuneessa vapputunnelmissa löytäneet maalinsa. 
Nopein niistä tässä naputtaa tekstiä tulemaan.

Kyllä minä kehotan palaamaan tässä asiassa vanhoihin aikoihin. 
Jätetään mittarit hyllylle pölyttymään ja pannaan vaan täysillä menemään. Mittarin sijaan katsotaan kumppanin naamaa. Jos siinä silmät vilkkuu ja suu on hymyssä, niin on oikea aika.

Katsotaan sitten mihin se riittää.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Olen Mies.40. Nimeksi he antoivat Sami Minkkinen. Hyvä nimi. Kirjailen kokemuksia parisuhteesta. En pysty pitämään sisälläni. Pursuavat yli.

Seuraa somessa
Facebook

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2016

Kategoriat

Instagram