Vaipoista potalle

0–6 kk – Vaippa kertoo, riittääkö maito

Vastasyntyneen ensimmäinen tuotos vaippaan on kuin männynpihkaa. Lapsen ensimmäistä mustanvihreää ulostetta kutsutaankin lapsenpihkaksi tai pihkakakaksi. Hienommalta nimeltään pihkakakka on mekoniumia, ja sitä kertyy vauvan suolistoon jo kohdussa.

Vähän alle viikon iässä tumma mekonium muuttuu vaaleammaksi sinapinnäköiseksi maitokakaksi.
Se, miten paljon ja usein vaippaan kertyy tavaraa, kertoo hyvin siitä, saako vauva tarpeeksi maitoa.Muutaman päivän ikäisen vauvan pitäisi kastella läpimäräksi kuusi kertakäyttövaippaa, kestovaippoja vähän enemmänkin. Silloin voi olla varma siitä, että vauva on imenyt tarpeeksi maitoa. Kakkavaippojakin pitäisi vaihtaa 1–6 viikon ikäiseltä vähintään kerran vuorokaudessa, mielellään vähän useamminkin. Jos pieni vauva ei kakkaa vähintään kerran vuorokaudessa, hän ei ole todennäköisesti saanut riittävästi maitoa.

Viimeistään kuuden viikon iässä vauvojen kakkaamisrytmi usein muuttuu ja vaipparalli helpottaa. Vauva kakkaa enää ehkä kerran kolmessa tai neljässä päivässä, joku vauva vain kerran viikossa tai jopa harvemmin. Jos lapsi kasvaa normaalisti, harvoin kakkaaminen ei ole merkki huonosti syömisestä eikä ummetuksesta, jos uloste on normaalia keltaista maitokakkaa.

6–12 kk – Vaippa täynnä tavaraa

Aina vauvan kakka ei ole sinapinkeltaista, vaan joskus se näyttää pikemminkin partavaahdolta ja voi olla hämmentävän väristä, vaikkapa vihreää tai oranssia. Kakan väristä ei tarvitse huolestua, ainoastaan valkoinen kakka on merkki siitä, että jotain on pielessä. Suolentoiminta on lapsilla yksilöllistä eikä harva kakkaamisrytmi tarkoita automaattisesti ummetusta. Ummetus ei kuitenkaan ole harvinaista vauvoillakaan varsinkaan siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa saada ravinnokseen muutakin kuin maitoa.

Ummetusta voi helpottaa antamalla vauvalle esimerkiksi luumu- tai ruusunmarjasosetta. Yli puolen vuoden ikäiset vauvat voivat syödä myös täysjyvävelliä ja -puuroa. Jotkut vanhemmat noudattavat vaipattomuutta jo muutaman kuukauden ikäisillä vauvoilla. He uskovat, että jo pieni vauva viestittää, milloin tällä on hätä. Jos hoitaja herkistyy vauvan viesteille, hän pystyy reagoimaan heti, kun vauva ilmoittaa hädästään ja viemään vauvan vessapaikkaan tekemään tarpeensa. Useimmiten alle vuoden ikäistä ei kuitenkaan vielä vieroiteta vaipoista.

1–3 vuotta – Ei paineita potasta

Lapset oppivat kuiviksi hyvin eri-ikäisinä, eikä siitä kannata ottaa paineita. Kuivaksi oppiminen ei onnistu ennen kuin suolen ja rakon lihakset ja hermot ovat riittävän kehittyneet, yleensä 2–4 ikävuoden välillä. Pottatreenit kannattaa kuitenkin aloittaa hiljakseen jo aiemmin.

Noin puolentoista vuoden ikäisenä lapsi tunnistaa, että hänellä on vaipassa kakkaa tai pissaa. Samaan aikaan lasta voi alkaa tutustuttaa pottaan. Siistiksi oppimisen kanssa ei auta kiirehtiä, vaan lapselle kannattaa antaa aikaa tottua ajatukseen tarpeiden tekemisestä pottaan. Potalle istuminen ilman vaippaa saattaa tuntua lapsesta alkuun pelottavalta.

Vähän ennen kahden vuoden ikää lapsi ymmärtää, milloin kakka tai pissa tulee ja ehkä jo kertoo siitä muille. Tavallisesti 2,5–3-vuotias lapsi osaa kertoa jo ennakkoon, että hänellä on hätä ja pyytää päästä potalle. Kolmevuotias lapsi alkaa hallita rakkoaan niin, että pystyy pidättelemään hätäänsä jonkin aikaa. Päiväkuivaksi on helpompi oppia, keskimäärin suomalaislapset oppivat yökuiviksi 2–4-vuotiaina. Yövaipan pois jättämistä voi kokeilla, kun vaippa on ollut muutaman kerran aamulla aivan kuiva.

Potalle oppiminen ei kuitenkaan ole pelkästään fyysistä oppimista, vaan taidon omaksumiseen tarvitaan myös henkistä kypsymistä. Lasta ei saa koskaan pakottaa tai painostaa potalle. Vasta kun lapsi itse kokee olevansa siihen valmis, homma alkaa sujua, mutta vahinkoja saattaa tulla vielä paljon senkin jälkeen, kun vaippa on jo jätetty pois.

Pottakirjoja lapselle: Annette Swoboda, Dudun oma potta. Kolibri. 2003; Aline de Petigny, Saulin vihreä potta. Kolibri. 2002; Guido van Genechten, Jannen oma potta. Tammi. 2001; Beth Wyllyams, Hei hei, vaipat, tervetuloa potta!. Kirjalito. 2000; Pittau & Gervais, Seepralta lorahti pissa. Nemo. 2003; T. Ross, Tahdon pottani!. Lasten keskus. 2002.

Marianne Rautanen, Vauva