Kuva: iStockphoto

Alkuraskauden keskenmeno on kovin yleinen, aina surua ja osin pelkoakin herättävä kokemus.

Mitä tehdä, jos epäilee keskenmenoa? Pitääkö jälkitarkastus aina tehdä? Kysymyksiin vastaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula Mehiläisen Felicitas-klinikalta.

1. Mitkä ovat varhaisen keskenmenon ensimmäiset merkit?

Hyvin varhainen keskenmeno jää usein huomaamatta, sillä sen merkkinä voi olla vain normaalia runsaampi kuukautisvuoto ja positiivinen raskaustesti. Alkuraskauden keskenmenosta puhutaan, kun raskaus keskeytyy ennen raskausviikkoa 12.  Tapahtuma saattaa olla vähäoireinen ja se todetaan ultraäänitutkimuksessa, mutta usein oireina ovat verinen vuoro ja alavatsakivut.

2. Kertooko verenvuoto aina alkavasta keskenmenosta?

Ei kerro. Monilla on raskauden aikana pientä verenvuotoa, ja sikiö voi silti hyvin. Raskaus voi joskus jatkua runsaastakin vuodosta huolimatta, mutta koska verinen vuoto ei kuulu raskauteen, on lääkärin on aina tärkeää tarkistaa raskauden tilanne ja vuodon syy. Näin voidaan ennakoida mahdolliset myöhemmät ongelmat raskaudessa tai raskauksissa.

Samalla tulee tarkistetuksi, onko kohdussa elävä, aikaa vastaava sikiö vai onko kyse esimerkiksi tuulimunaraskaudesta tai jopa keskeytyneestä keskenmenosta.

Alkuraskauden keskenmenon kipu johtuu kohdun supistuksista ja kohdunkaulan avautumisesta. Normaalissa alkuraskaudessa voi myös olla alavatsakipuilua, joka muistuttaa enemmän kuukautistyyppistä kipua. Tämä johtuu kohdun kasvamisesta.

3. Mikä on tuulimunaraskaus?

Tuulimunaraskaus on luonnon "väärä hälytys", satunnainen kehityshäiriö sukusolujen yhtymisvaiheessa. Istukka ja sikiökalvot kehittyvät, mutta itse sikiö ei.

Tavallisesti tuulimunaraskaus keskeytyy itsestään viimeistään 12. raskausviikolla, mutta useimmiten tarvitaan kohdun tyhjennyshoitoa.

4. Miten alkuraskauden keskenmenoa hoidetaan?

Noin 40 prosentissa alkuraskauden keskenmenoissa kohtu tyhjenee itsestään eikä tyhjennyshoitoa tarvita. Jos kohtu pitää tyhjentää, tapahtuu se nykyään lääkkeellisesti. Ennen sama tapahtui nukutettuna kaavinnassa.

Lääkkeellinen kohdun tyhjennys tapahtuu siten, että nainen asettaa itse sairaalasta saamansa lääkkeen emättimeen kotona. Lääkkeen vaikutuksesta kohtu supistelee ja tyhjenee. Verenvuoto voi jatkua jopa kaksi viikkoa, runsain vuoto muutaman päivän. Osalla kohtu joudutaan kuitenkin silti kaapimaan. Jos kohtu ei tyhjene kunnolla, riskinä on tulehdus.

Jos raskaus on edennyt pidemmälle ja se keskeytyy, hoidetaan se lääkkeellisesti ja kaavinnalla. Tuolloin nainen useimmiten synnyttää kuolleen sikiön ja kohtu tyhjennetään sen jälkeen kaavinnalla. Tämä tapahtuu sairaalassa.

5. Onko lääkkeellinen tyhjennyshoito naiselle helpompi?

Aiemmin, kun keskenmenon hoito tapahtui kaavinnalla, tapahtui se päiväkirurgisesti ja jälkivuoto ei kestänyt pitkään. Hoito oli selkeä ja sen aikana syntyi kontakti hoitohenkilökunnan kanssa. Kotiutusvaiheessa nainen tiesi, että asia oli hoidettu ja kunnossa.

Lääkkeellinen keskenmenon hoito on pitkittänyt keskenmenon kokemusta, muuttanut sen voimakkaammin yksinäiseksi kokemukseksi sekä tehnyt toipumisajasta epävarmemman. Kuukauden kuluttua keskenmenon kokenutta kehotetaan tekemään raskaustesti ja jos se on negatiivinen, katsotaan että keskenmeno on hoitunut.

Tämä kaikki, pitkä odotusaika ja epävarmuus kohdun täydellisestä tyhjenemisestä on naiselle usein ahdistava ja epävarmuutta aiheuttava prosessi, joka kuormitta myös psyykkistä toipumista.

6. Mistä keskenmeno yleensä johtuu?

Valtaosa keskenmenoista johtuu sikiön kromosomihäiriöistä tai ongelmista sikiön kehityksessä. Odottajan iän myötä keskenmenoriski kasvaa, sillä muun muassa munasolujen laatu heikkenee ja krosomihäiriöiden määrä lisääntyy.

Noin yksi prosentti keskenmenoista on niin sanottuja toistuvia. Osaa näistä keskenmenoista voidaan hoitaa ja jopa välttää huolellisella pariskuntien tutkimisella. Hoitona voi olla muun muassa alkiodiagnostiikka tai lääkehoito.

Keskivaiheen keskenmenossa taustalla voi olla kohdun rakenteellinen poikkeavuus tai kohdunkaulan heikkous. Poikkeavuutta voidaan mahdollisesti hoitaa leikkauksella ja kohdunkaulan heikkoutta tukiompeleella.

7. Kuuluuko keskenmenon hoitoon aina jälkitarkastus?

Ainakin sen pitäisi kuulua. Jälkikontrollissa varmistetaan, että kohtu on tyhjentynyt täydellisesti. Samalla käydään lävitse keskenmenon kokonaistilannetta, tehdään huolellinen gynekologinen - ja ultraäänitutkimus.  Sen jälkeen nainen tietää, että kohtu on tyhjentynyt ja kaikki on kunnossa. Jälkitarkastus tehdään tilanteen mukaan noin kuukauden kuluttua keskenmenosta.

Lääkärin arvio tilanteesta on tarpeellinen, jotta keskenmenon syy tai riskitekijät voitaisiin mahdollisesti selvittää. Onko suvussa esimerkiksi alttiutta verisuonitukoksiin, onko äidillä kilpirauhas- tai autoimmuunisairauksia, diabetesta tai hormonaalisia häiriöitä. Samalla voidaan tarkistaa kohdun rakenne ja äidin elintavat.

Jälkihoito on tärkeää myös psyykkisen toipumisen kannalta. Keskenmeno jättää usein mieleen pelon, joka jää seuraavaan raskauteen: entä jos käy samalla tavalla?

Jos keskenmenon jälkeen tulee vuotoa ja kipua kyse on usein kohdun tulehduksesta, ja lääkärin hoitoa tarvitaan heti.

8. Kuinka paljon keskenmenoja tapahtuu?

Todetuista kliinisistä raskauksista jopa 15–20 prosenttia päättyy keskenmenoon eli Suomessa tapahtuu vuosittain noin 10 000 alkuvaiheen keskenmenoa.

Suurin osa, 80 prosenttia, keskenmenoista tapahtuu alkuraskaudessa ennen raskausviikkoa 12. Sen jälkeen keskenmeno hoidetaan sairaalassa.

9. Voiko keskenmenon jotenkin ehkäistä?

Kun  alkuraskauden keskenmeno on käynnistynyt, sitä ei valitettavasti pystytä pysäyttämään.

10. Koska keskenmenon jälkeen kannattaa yrittää uutta raskautta?

Kun nainen on käynyt jälkikontrollissa ja kaikki on kunnossa, uutta raskautta voi yrittää piankin. Suositeltavaa olisi kuitenkin, että keskenmeno olisi surtu ja käyty läpi ennen seuraavaa raskautta.

Käsittelemätön suru voi aiheuttaa myöhemmin esimerkiksi synnytyksenjälkeistä masennusta. Hyvä keskustelu viisaan henkilön, kuten psykologin, kanssa voi ehkäistä ongelmia.

Asiantuntija: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula, Mehiläisen Felicitas-klinikan keskenmenoneuvola.

Kolmen reippaan tytön ja yhden...

Mitkä ovat keskenmenon ensimmäiset merkit?

Ensimmäistä raskautta yritettiin 5-vuotta, kun se sitten inseminaatiolla onnistui oli onni suunnaton. Viikolla 7 alkoi verenvuoto, matka alkoi ensin terveyskeskukseen. Siellä sanotaan mahdollinen keskenmeno, sieltä itkien Kysiin. Siellä ihana lääkäri tutkii pitkään ja lopulta sanoo, kyllä täällä sydän sykkii. Vuoto jatkui, kävin seuraavalla viikolla yksityisellä tarkastamassa onko vauva kunnossa. Kaikki hyvin! Sitten toinen lapsi saatiin alulle myös inseminaatiolla, varhaisultrassa sydän ei...
Lue kommentti
Vierailija

Mitkä ovat keskenmenon ensimmäiset merkit?

Ensimmäisessä ultrassa näkyi ensin vain yksi vauva. Mieheni kanssa ihmeteltiin että eikö ole toista, sillä molempien vanhemmat ovat kaksosia ja todennäköisyys olisi suuri meidänkin saada. Ja niin sieltä sitten löytyikin toinen. Heti huomattiin, ettei tällä b-vauvalla ollut kaikki hyvin, hän oli pieni ja niskaturvotustakin oli. A-vauvalla oli kaikki hyvin. Surullisina ja peloissamme lähdimme kotiin että mitäs nyt. Saimme naisten klinikalle ajan vajaan viikon päähän jatkotutkimuksiin. Parin...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Äidit kertovat, mihin kaikkeen äitiyspakkauslaatikko taipuu.

Vauvan Facebook-seuraajat keksivät laatikolle hyviä käyttötapoja.

1. Kissanpoikueen pentulaatikko

"Kuvassa on egyptinmaupentue vanhempiensa kanssa", Heidi Räihä kertoo.

Heidi liitti kuvan pentueesta Vauvan Facebook-sivulle ja kertoo viestissä lisää.

"Laatikko on loistava pentupesä. Kun puolikkaan kannen laittoi päälle, niin emo sai rauhaa talon muulta elämältä. Korkeat reunat myös pitivät pennut laatikossa. Ainoat vahingot, joita laatikko kärsi, ovat pienet hampaanjäljet reunassa."

2. Lapsen taideteosten varasto

Tila voi tosin loppua kesken, kun naperon luomisvimma oikein pääsee vauhtiin.

3. Joulukoristeiden jemma

Joulu vie paljon tilaa aina, vaikka on vain kerran vuodessa. Tallessa on!

4. Ihan oma pallomeri

Mahtava idea! Ei ehkä ihan kestä vertailua ristelyalusten pallomeriin, mutta onpahan lähellä ja ilmainen. Eikä pienikään taapero häviä pallojen sekaan.

5. Sisarukselle kierrätettävien vaatteiden piilo

Se tunne, kun saa kaivaa pieneksi jääneet esiin seuraavaa vauvaa varten. Voi miten tätä rakastin, pian sille on taas käyttäjä!

6. Muistojen laatikko

Entä ne pienet vaatteet, jotka haluaa ihan vain säilöä ikiajoiksi? Ensitutti, synnärin ranneke, mummin neuloma nuttu, pudonnut maitohammas – sinne vaan.

7. Aikakapseli

Lisää rakkaimpien vauvatarvikkeiden joukkoon vaikka aikakaus- tai sanomalehti vauvan syntymävuodelta, lähiravintolan ruokalista hintoineen, kuva jääkaapin sisällöstä ja perheen kodista. Laatikko kiinni, ja auki vasta, kun lapsi täyttää 18.

8. Lelulaatikko

Iso ja tukeva – mitä muuta voisi enää pyytää?

9. Väärän vuodenajan varasto

Talvivaatteet laatikkoon kesäksi, kesäkamppeet talveksi. Sopii myös kausiverhoille ja muille tekstiileille.

10. Koiranpeti

Ei, kissa ei ole ainoa eläin, joka viihtyy laatikossa. "Tarkoitus oli laittaa sinne pienet vaatteet, mutta..."

Kuva: Päivi Murorinne
Kuva: Päivi Murorinne

11. Ja tietenkin: vauvan ensisänky

Yhä kelpo vaihtoehto. Petaa laatikkoon patja ja lakanat, valmista on! (Sivuhuomautus: kantta ei laiteta päälle, kun laatikkoa käytetään vauvansänkynä – tätä kysyttiin ihan vakavissaan eräässä synnytysvalmennusryhmässä.)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Esimerkiksi sektio, raskausajan diabetes ja imukuppisynnytys ovat yleisempiä vanhemmilla ensisynnyttäjillä.

On tiedetty pitkään, että esimerkiksi sikön kehityshäiriön riski kasvaa äidin ikääntyessä. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan kuitenkin jo ensisynnyttäjän 25 vuoden ikä merkitsee kohonneita terveysriskejä äidille itselleen.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun on selvitetty näin laajasti ja yksityiskohtaisesti sekä äidin että lapsen terveyden yhteyttä äidin ikään.

– Havaitsimme, että äidin riskit lähtevät nousuun jo ennen kuin äidin iän vaikutus näkyy lapsen terveydessä, kertoo tutkimuspäällikkö Reija Klemetti THL:stä.

Jo 25-vuotiaalla ensisynnyttäjällä on nuorempiin verrattuna kohonnut riski keisarileikkaukseen, raskausajan diabetekseen ja esimerkiksi imukuppisynnytykseen. Vähän myöhemmin kasvaa riski kohonneeseen verenpaineeseen.

Suomalaiset saavat lapsia entistä vanhempina. Yhä useampi ensisynnyttäjä on yli 35-vuotias.

– Selvää on, että äitejä ei missään nimessä pidä säikytellä riskeillä. Yksittäinen odottaja voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa lähinnä terveellisten elintapojen kautta, Klemetti sanoo.

Ikä voi vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti kohtu synnytyksessä toimii.

– Tutkimus voi toisaalta antaa vanhemmille ensisynnyttäjille viestin siitä, että esimerkiksi synnytyksessä esiintyneistä ongelmista ei pidä syyllistyä. Ikä voi vaikuttaa synnytyksen kulkuun kuten siihen, miten tehokkaasti kohtu toimii.

Klemetti toivoo, että äidin iän merkitys huomioitaisiin neuvoloissa. Tärkeää on kiinnittää huomiota käyntien sisältöön, tarkkoihin esitietoihin ja raskaana olevan vointiin, keskustella äidin mahdollisista huolista ja tunnistaa asiat, jotka vaativat seurantaa.

Terveysriskit lapselle alkavat nousta vähitellen, kun ensisynnyttäjä on kolmekymppinen. Ensimmäisenä kasvaa ennenaikaisen synnytyksen, vastasyntyneen pienipainoisuuden ja pitkän sairaalassaoloajan riski.

Tutkimuksessa oli mukana 228 348 synnyttäjää, kaikki Suomessa vuosina 2005–2014 synnyttäneet 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat ensisynnyttäjät. Vertailuryhmänä käytettiin 20–24-vuotiaita synnyttäjiä. Tutkimus julkaistiin Acta Obstetricia et Gynegologica Scandinavica -lehdessä. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Raskausajan 4D-ultra maksaa yksityisellä noin 250–370 euroa. Selvitimme myös, mitä tutkimus sikiöstä kertoo.

Nämä ovat kuvia, joita jaetaan somessa ja äitipalstoilla innostunein saattein: Meidän prinsessan 4D <3 / Pojalla on isän huulet! Ja aika usein keskustelu jatkuu: Missä kävitte, mitä maksoi, oliko millainen kokemus? Mitkä viikot, näkyikö hyvin? 

Menevätkö tulevat vanhemmat 4D-ultraan kivojen kuvien takia, ihailemaan vauvan kasvonpiirteitä ja varmistumaan sukupuolesta? Ultratutkimuksiin ja sikiödiagnostiikkaan erikoistuneen asiantuntijan mukaan näin ei ole.

Naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri, dosentti Pekka Taipale kertoo, että hänen kokemuksensa mukaan odottajilla on ensisijaisesti tarve varmistua sikiön terveydestä. Taipale tekee ultria Terveystalossa.

– Kävijöissä on sellaisiakin odottajia, jotka eivät edes halua saada tietoon vauvan sukupuolta, Taipale sanoo.

Välttämätön käynti yksityisellä ei ole: valtaosa terveyteen vaikuttavista vakavista rakennepoikkeamista  havaitaan tehokkaasti jo julkisen puolen seulontaultrissa. Kolmiulotteista 3D-kuvaa ja sen videokuvaversiota eli 4D-kuvaa näyttävät laitteet ovat yleistyneet myös niissä.

Käynti yksityisellä on myös kallista. Lisää hinnoista alla.

Millä raskausviikoilla 4D-ultraan kannattaa mennä?

Periaatteessa 4D-ultran voi tehdä missä raskauden vaiheessa tahansa. Yleisimmin 4D:ssä käydään raskauden puolivälin paikkeilla tai vähän sen jälkeen.

Pekka Taipaleen mukaan parhaan hyödyn tutkimuksesta saa 24.–30. raskausviikoilla. Silloin sikiö on pitkälle kehittynyt, ja näkyvyys ultrassa on yleensä hyvä. Sikiön osien näyttäminen vanhemmille onnistuu myös hyvin. 

– Esimerkiksi sydämen ja munuaisten lopulliset rakenteet näkee silloin jo todella hyvin. Joskus, mutta onneksi harvoin, käy niin, että vaikkapa sydämessä huomataan poikkeavuus, jota rakenneultrassa ei ole havaittu.

3D/4D-ultrassa lääkäri käy läpi muun muassa sikiön sydämen, aivot ja pään, selkäytimen, vatsan elimet ja raajat. Yksityiskohtia voidaan vielä tarkastella tietokoneella jälkikäteen.

Rakenneultran jälkeen havaittavat poikkeamat ovat yleensä lieviä. Tieto voi auttaa varautumaan tulevaan synnytyksessä ja vastasyntyneen hoidossa.

Näkyvyys ultrassa huononee 30. raskausviikon jälkeen. Sikiön kasvaessa sen ihon ja kohdun seinämän väliin jää vähemmän lapsivettä, jota puolestaan tarvitaan kolmiulotteisen kuvan muodostamiseen. Kasvoja ei välttämättä saada näkyviin, jos sikiön pää on jo laskeutunut äidin lantioluiden väliin.

Saako ultrasta Kela-korvauksen?

Kela voi korvata yksityisellä tehdystä ultratutkimuksesta osan, jos käynti sijoittuu raskausviikoille 10–14 tai 18–21. Samoilla viikoilla tehdään julkisen puolen seulontaultrat. Lisäksi Kela korvaa osan lääkärinpalkkiosta.

Muilla raskausviikoilla tutkimuksesta voi saa Kela-korvauksen, jos sille on lääkärin perustelema tarve. Se voi olla esimerkiksi äidin raskausmyrkytys, vuoto, tai selkeä sairauden diagnoosi. Korvaus haetaan jälkikäteen, ja Kela päättää korvattavuuden hakemuksen perusteella.

Mitä 4D-ultra maksaa?

Vertailuun pyydettiin lääkäriasemilta raskauden puolivälissä tehtävän 4D-ultran hinta-arvio ennen Kela-korvauksia. Hinnoissa on mukana lääkärinpalkkio ja toimistomaksu.

Kelan korvaus on ultratutkimuksen osalta enintään 18 euroa. Esimerkiksi 45 minuutin erikoislääkärikäynnistä korvataan 21 euroa.

Kokonaishinta voi vaihdella samassakin toimipisteessä sen mukaan, kuka tutkimuksen tekee. Hintaan voi vaikuttaa myös tutkimuksen kesto sekä mukaan annettavat kuvat tai videoklipit. Tarkista hinta, kun olet varaamassa aikaa.

  • Terveystalo, eri paikkakunnat: noin 370 euroa, lääkäristä riippuen. Kuvat kuuluvat hintaan.
  • Aava Raskausklinikka, Helsinki: 334,85 euroa. Muistitikkutallenne sisältyy hintaan.
  • Dextra Koskiklinikka, Tampere: 330,8–335,8 euroa, lääkäristä riippuen.
  • Dextra Lapsettomuusklinikka, Helsinki: 319,50–329,50 euroa, lääkäristä riippuen.
  • Mehiläinen Töölö, Helsinki: noin 300 euroa, lääkäristä riippuen.
  • Femeda, Helsinki: 265 euroa (rv 18+0–21+6) / 245 euroa (rv 22->)
  • Felicitas, Helsinki: 262,70 euroa. Muistitikku/dvd-tallenne lisäksi 5 euroa.
  • Bulevardin klinikka, Helsinki: 252 euroa (rv 18+0–21+6) / 233 euroa (rv 22->)
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Joidenkin mielestä raskausmahaa saa kommentoida ja kosketella vapaasti.

Sehän on valtava!

”Mitä ihmettä olet syönyt?” Vanhempi miesasiakas tuli pitkästä aikaa ostoksille myymäläämme ja näki vatsani.

”Tyttö tulee, kun on takamuskin levinnyt.” Kiitos vaan.

”Älä nyt siihen poksahda.” Kuulin miesasiakkailtani paljon ärsyttäviä kommentteja, joista tämä oli pahin.

”Oho, sehän kasvaa nopeasti!” Anoppi tarjosi minulle lainaksi vanhoja housujaan, jotka ovat kokoa 42. Olen itse kokoa 36, ja kommentti tuntui loukkaavalta.

”Makea on tainnut maistua”, potilas totesi minulle töissä, kun katseli vatsaani. Olin raskausviikolla 30.

”Eipä tarvitse odottaa enää kauan”, apteekin rouva kommentoi vatsaani, kun olin kuudennella kuulla.

”Saat vitoset”, poikaserkkuni totesi, kun olin viimeisilläni. Tuli tyttö, joka painoi 3 200 grammaa.

”Olet puolikas maapallo. Tee tilaa, että muutkin mahtuvat”, työkaverini sanoi, kun istuin taukotilan sohvalla.

Tai ihan liian pieni

”Syötkö tarpeeksi?” Odotin esikoistani, ja moni ihmetteli vatsani kokoa. Se alkoi näkyä kunnolla vasta viimeisellä kuukaudella.

”Onko laskettu aika laskettu väärin?” H-hetkeen oli vielä kaksi kuukautta.

”Vauvasta tulee varmaan tosi pieni”, minulle sanottiin, kun odotin esikoistani. Se tuntui kurjalta, ja mietin, onko vauvalla kaikki hyvin.

”Vatsasi näyttää aina ihan samalta”, terveydenhoitaja tokaisi. Olin kahdeksannella kuulla.

Ja siihen saa koskea?

Anoppi hipelöi vatsaani aina, kun tapasimme. Lopulta sanoin hänelle, että miksi silittelet läskejäni.

Uusi työntekijä tuli työpaikallemme, ja hän taputteli vatsaani jo ennen kuin ehdimme esittäytyä. Täti sai lentävän lähdön luotani.

Naapurin rouva silitteli mahaani hississä ja ihmetteli, olenko raskaana ollenkaan. Synnytin pari viikkoa sen jälkeen.

Puolisoni täti kysyi, saako hän tunnustella vatsaani. En ehtinyt edes vastata, kun hän jo taputteli sitä. Miksi? Enhän minäkään koskettele tuntemattomien vatsoja.

Lähde: Vauva.fin kysely

Vauva 12/16

Vierailija

Liian iso tai pieni, onko lupa lääppiä? Odottajat kertovat, miten mahaa on arvosteltu

Mua ei lääpitty, mutta katkera lapseton työkaverini +50v nainen teki raskauteni huomattuaan aina minut nähdessään oksennusääniä ja feikkikakomista, kun mun vatsa oli kuulemma niin ällöttävä. Vatsa pysyi aika pienenä siihen asti, kunnes jäin äitiyslomalle, jolloin pullahti kunnolla. Suurin osa työkavereista huomasi mun olevan raskaana, kun takana oli jo 6 kk. Enkä siis ollut lähtökohtaisesti lihava. En myöskään tuonut raskauttani mitenkään erityisesti esille, joten tuo työkaverin oksennusshow...
Lue kommentti
Vierailija

Liian iso tai pieni, onko lupa lääppiä? Odottajat kertovat, miten mahaa on arvosteltu

Mä olen onneksi säästynyt hipelöinneiltä ja typeriltä kommenteilta (nyt menossa rv 32+4). Kukaan ei ole edes kysellyt, että saako silitellä. Kommentteja mahasta ei ole kuulunut kuin äidiltä, kaverilta ja kälyltä. Äiti ja kaveri kommentoivat mahaa ihanaksi ja käly (jota en ollut nähnyt aikoihin) totesi että "sullahan on jo kunnon maha!" Nyt pitääkin koputtaa puuta ettei tulekaan hiplailuyrityksiä tai tökeröitä kommentteja...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.