Kuva: iStockphoto

Alkuraskauden keskenmeno on kovin yleinen, aina surua ja osin pelkoakin herättävä kokemus.

Mitä tehdä, jos epäilee keskenmenoa? Pitääkö jälkitarkastus aina tehdä? Kysymyksiin vastaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula Mehiläisen Felicitas-klinikalta.

1. Mitkä ovat varhaisen keskenmenon ensimmäiset merkit?

Hyvin varhainen keskenmeno jää usein huomaamatta, sillä sen merkkinä voi olla vain normaalia runsaampi kuukautisvuoto ja positiivinen raskaustesti. Alkuraskauden keskenmenosta puhutaan, kun raskaus keskeytyy ennen raskausviikkoa 12.  Tapahtuma saattaa olla vähäoireinen ja se todetaan ultraäänitutkimuksessa, mutta usein oireina ovat verinen vuoro ja alavatsakivut.

2. Kertooko verenvuoto aina alkavasta keskenmenosta?

Ei kerro. Monilla on raskauden aikana pientä verenvuotoa, ja sikiö voi silti hyvin. Raskaus voi joskus jatkua runsaastakin vuodosta huolimatta, mutta koska verinen vuoto ei kuulu raskauteen, on lääkärin on aina tärkeää tarkistaa raskauden tilanne ja vuodon syy. Näin voidaan ennakoida mahdolliset myöhemmät ongelmat raskaudessa tai raskauksissa.

Samalla tulee tarkistetuksi, onko kohdussa elävä, aikaa vastaava sikiö vai onko kyse esimerkiksi tuulimunaraskaudesta tai jopa keskeytyneestä keskenmenosta.

Alkuraskauden keskenmenon kipu johtuu kohdun supistuksista ja kohdunkaulan avautumisesta. Normaalissa alkuraskaudessa voi myös olla alavatsakipuilua, joka muistuttaa enemmän kuukautistyyppistä kipua. Tämä johtuu kohdun kasvamisesta.

3. Mikä on tuulimunaraskaus?

Tuulimunaraskaus on luonnon "väärä hälytys", satunnainen kehityshäiriö sukusolujen yhtymisvaiheessa. Istukka ja sikiökalvot kehittyvät, mutta itse sikiö ei.

Tavallisesti tuulimunaraskaus keskeytyy itsestään viimeistään 12. raskausviikolla, mutta useimmiten tarvitaan kohdun tyhjennyshoitoa.

4. Miten alkuraskauden keskenmenoa hoidetaan?

Noin 40 prosentissa alkuraskauden keskenmenoissa kohtu tyhjenee itsestään eikä tyhjennyshoitoa tarvita. Jos kohtu pitää tyhjentää, tapahtuu se nykyään lääkkeellisesti. Ennen sama tapahtui nukutettuna kaavinnassa.

Lääkkeellinen kohdun tyhjennys tapahtuu siten, että nainen asettaa itse sairaalasta saamansa lääkkeen emättimeen kotona. Lääkkeen vaikutuksesta kohtu supistelee ja tyhjenee. Verenvuoto voi jatkua jopa kaksi viikkoa, runsain vuoto muutaman päivän. Osalla kohtu joudutaan kuitenkin silti kaapimaan. Jos kohtu ei tyhjene kunnolla, riskinä on tulehdus.

Jos raskaus on edennyt pidemmälle ja se keskeytyy, hoidetaan se lääkkeellisesti ja kaavinnalla. Tuolloin nainen useimmiten synnyttää kuolleen sikiön ja kohtu tyhjennetään sen jälkeen kaavinnalla. Tämä tapahtuu sairaalassa.

5. Onko lääkkeellinen tyhjennyshoito naiselle helpompi?

Aiemmin, kun keskenmenon hoito tapahtui kaavinnalla, tapahtui se päiväkirurgisesti ja jälkivuoto ei kestänyt pitkään. Hoito oli selkeä ja sen aikana syntyi kontakti hoitohenkilökunnan kanssa. Kotiutusvaiheessa nainen tiesi, että asia oli hoidettu ja kunnossa.

Lääkkeellinen keskenmenon hoito on pitkittänyt keskenmenon kokemusta, muuttanut sen voimakkaammin yksinäiseksi kokemukseksi sekä tehnyt toipumisajasta epävarmemman. Kuukauden kuluttua keskenmenon kokenutta kehotetaan tekemään raskaustesti ja jos se on negatiivinen, katsotaan että keskenmeno on hoitunut.

Tämä kaikki, pitkä odotusaika ja epävarmuus kohdun täydellisestä tyhjenemisestä on naiselle usein ahdistava ja epävarmuutta aiheuttava prosessi, joka kuormitta myös psyykkistä toipumista.

6. Mistä keskenmeno yleensä johtuu?

Valtaosa keskenmenoista johtuu sikiön kromosomihäiriöistä tai ongelmista sikiön kehityksessä. Odottajan iän myötä keskenmenoriski kasvaa, sillä muun muassa munasolujen laatu heikkenee ja krosomihäiriöiden määrä lisääntyy.

Noin yksi prosentti keskenmenoista on niin sanottuja toistuvia. Osaa näistä keskenmenoista voidaan hoitaa ja jopa välttää huolellisella pariskuntien tutkimisella. Hoitona voi olla muun muassa alkiodiagnostiikka tai lääkehoito.

Keskivaiheen keskenmenossa taustalla voi olla kohdun rakenteellinen poikkeavuus tai kohdunkaulan heikkous. Poikkeavuutta voidaan mahdollisesti hoitaa leikkauksella ja kohdunkaulan heikkoutta tukiompeleella.

7. Kuuluuko keskenmenon hoitoon aina jälkitarkastus?

Ainakin sen pitäisi kuulua. Jälkikontrollissa varmistetaan, että kohtu on tyhjentynyt täydellisesti. Samalla käydään lävitse keskenmenon kokonaistilannetta, tehdään huolellinen gynekologinen - ja ultraäänitutkimus.  Sen jälkeen nainen tietää, että kohtu on tyhjentynyt ja kaikki on kunnossa. Jälkitarkastus tehdään tilanteen mukaan noin kuukauden kuluttua keskenmenosta.

Lääkärin arvio tilanteesta on tarpeellinen, jotta keskenmenon syy tai riskitekijät voitaisiin mahdollisesti selvittää. Onko suvussa esimerkiksi alttiutta verisuonitukoksiin, onko äidillä kilpirauhas- tai autoimmuunisairauksia, diabetesta tai hormonaalisia häiriöitä. Samalla voidaan tarkistaa kohdun rakenne ja äidin elintavat.

Jälkihoito on tärkeää myös psyykkisen toipumisen kannalta. Keskenmeno jättää usein mieleen pelon, joka jää seuraavaan raskauteen: entä jos käy samalla tavalla?

Jos keskenmenon jälkeen tulee vuotoa ja kipua kyse on usein kohdun tulehduksesta, ja lääkärin hoitoa tarvitaan heti.

8. Kuinka paljon keskenmenoja tapahtuu?

Todetuista kliinisistä raskauksista jopa 15–20 prosenttia päättyy keskenmenoon eli Suomessa tapahtuu vuosittain noin 10 000 alkuvaiheen keskenmenoa.

Suurin osa, 80 prosenttia, keskenmenoista tapahtuu alkuraskaudessa ennen raskausviikkoa 12. Sen jälkeen keskenmeno hoidetaan sairaalassa.

9. Voiko keskenmenon jotenkin ehkäistä?

Kun  alkuraskauden keskenmeno on käynnistynyt, sitä ei valitettavasti pystytä pysäyttämään.

10. Koska keskenmenon jälkeen kannattaa yrittää uutta raskautta?

Kun nainen on käynyt jälkikontrollissa ja kaikki on kunnossa, uutta raskautta voi yrittää piankin. Suositeltavaa olisi kuitenkin, että keskenmeno olisi surtu ja käyty läpi ennen seuraavaa raskautta.

Käsittelemätön suru voi aiheuttaa myöhemmin esimerkiksi synnytyksenjälkeistä masennusta. Hyvä keskustelu viisaan henkilön, kuten psykologin, kanssa voi ehkäistä ongelmia.

Asiantuntija: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula, Mehiläisen Felicitas-klinikan keskenmenoneuvola.

Kolmen reippaan tytön ja yhden...

Mitkä ovat keskenmenon ensimmäiset merkit?

Ensimmäistä raskautta yritettiin 5-vuotta, kun se sitten inseminaatiolla onnistui oli onni suunnaton. Viikolla 7 alkoi verenvuoto, matka alkoi ensin terveyskeskukseen. Siellä sanotaan mahdollinen keskenmeno, sieltä itkien Kysiin. Siellä ihana lääkäri tutkii pitkään ja lopulta sanoo, kyllä täällä sydän sykkii. Vuoto jatkui, kävin seuraavalla viikolla yksityisellä tarkastamassa onko vauva kunnossa. Kaikki hyvin! Sitten toinen lapsi saatiin alulle myös inseminaatiolla, varhaisultrassa sydän ei...
Lue kommentti
Vierailija

Mitkä ovat keskenmenon ensimmäiset merkit?

Ensimmäisessä ultrassa näkyi ensin vain yksi vauva. Mieheni kanssa ihmeteltiin että eikö ole toista, sillä molempien vanhemmat ovat kaksosia ja todennäköisyys olisi suuri meidänkin saada. Ja niin sieltä sitten löytyikin toinen. Heti huomattiin, ettei tällä b-vauvalla ollut kaikki hyvin, hän oli pieni ja niskaturvotustakin oli. A-vauvalla oli kaikki hyvin. Surullisina ja peloissamme lähdimme kotiin että mitäs nyt. Saimme naisten klinikalle ajan vajaan viikon päähän jatkotutkimuksiin. Parin...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, että vauva harjoittelee itkemistä jo vatsassa?

1. Kohtu laajenee 14 kertaa suuremmaksi.

Vauvan ensimmäinen asuinpaikka kasvaa yhdeksässä kuukaudessa päärynänkokoisesta kolosta vesimeloninkokoiseksi pesäksi.

2. Äidin sydän pumppaa jopa 50 prosenttia enemmän verta kuin aiemmin.

Lisäksi syke nousee 10–20 lyöntiä. Ylimääräinen veri virtaa istukkaan ja valmistelee kehoa synnytystä varten. Mitä kaikkea raskausneuvolassa mitataan? Lue lisää täältä.

3. Vauva kuuntelee ympäristöään.

18 raskausviikolla pienen korvat ovat täysin kehittyneet. Aivotutkimuksissa on huomattu, että vauva tunnistaa sikiöaikana kuulemansa laulun vielä neljän kuukauden iässä. Moni vauva rauhoittuukin kuullessaan äidin lempimusiikkia, joka on tullut tutuksi jo ennen syntymää.

4. Poikavauva voi saada erektioita.

Ihmisen sukupuolielimet kehittyvät kohdussa, ja poikalapsen elimistö alkaa tuottaa spermaa jo 20–23-viikkoisena. Tytön kohtu, munasarjat ja elinikäinen varasto munasoluja kehittyvät samaan aikaan.

5. Istukka tuo tärkeitä ja vie tarpeettomia aineita.

Istukka kuljettaa happea ja ravintoaineita äidin elimistöstä lapselle ja kuona-aineita vastakkaiseen suuntaan. Lue lisää ainoasta kahden ihmisen yhteisestä elimestä täältä.

6. Makuaisti kehittyy 25 raskausviikon kohdalla.

Pienokainen oppii kohdussa pitämään niistä ruuista, joita äiti syö. Tästä syystä jotkut asiantuntijatkin kehottavat äitiä syömään monipuolisesti erilaisia ruokia. Mitä muuta raskausviikolla 25 tapahtuu? Lue lisää täältä.

7. Rinnat alkavat tuottaa maitoa.

Naisen kehon valmistautuu imetykseen jo pian hedelmöitymisen jälkeen. 20 raskausviikon tienoolla rinnat alkavat ensimmäisen kerran tuottaa kellertävää ja runsasproteiinista ternimaitoa. Viimeisellä kolmanneksella maitoa voi alkaa jo tihkua.

8. Vauvan keho alkaa tuottaa kakkaa.

Lapsenpihkaksi kutsuttu ensimmäinen uloste on vihreää ja tahmeaa. Se tulee yleensä vasta syntymän jälkeen. Joskus lapsenpihkaa erittyy jo kohdussa. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, jos raskaus pitkittyy. Tilanne voi olla vauvalle vaarallinen, koska lapsenpihka saattaa kulkeutua keuhkoihin.

9. Vauva voi aistia valonsäteitä.

Näköaisti kehittyy aisteista viimeisenä, raskausviikosta 24 eteenpäin. Vauva pystyy kohdussakin aistimaan valoa, liikuttelemaan silmiään ja avaamaan ne. 30 raskausviikolla iirikset ovat kehittyneet, eli vauva on valmistautunut näkemään ympäröivän maailman. Jos kirkas valo kohdistuu suoraan vatsaan, lapsi havaitsee sen. Mitä kaikkea vauva oppii jo kohdussa? Lue lisää täältä.

10. Vauva kokeilee itkemistä.

Ensimmäistä parkaisu vaatii harjoittelua! Vauva opettelee vaikuttavaa ulostuloa testaamalla ”itkunaamaansa” jo mahassa. Ei kuitenkaan syytä huoleen, vaikka ultraäänessä näkyisi itkuinen nassu. Itkeminen on vauvalle tärkeä kommunikointikeino, jonka opetteleminen on osa kehitystä.

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Haluatko vauvanvaunuiksi ketterät kaupunkikärryt vai tukevat maastovankkurit? Esittelemme 12 kelpo vaihtoehtoa eri hintaluokissa.

Valitse kuva alta, niin pääset selaamaan lisätietoja vaunuista. Voit myös arvioida vaunuja tähdillä tai kommentoimalla.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuivaharjoittelu kannattaa, mutta synnytyssalissa on aika heittäytyä, kirjoittaa Laura Kosonen.

Synnytys on yksi suuri paradoksi. Suurin onni ja kovin kipu samassa paketissa. Sydänääniä ja suolentoimintaa vuoronperään. Kliinistä kuin lääketiede ja intiimiä kuin seksi. Arkipäiväinen tapahtuma kaikkialla maailmassa jokaisen päivän jokaisena hetkenä. Ja joka kerta ihme.

Paradoksi on myös synnytykseen valmistautuminen. Valmennat kehoa ja mieltä huippu-urheilijan päättäväisyydellä, mutta et tiedä mihin. Suunnittelet sellaista, mitä et voi käsikirjoittaa.

Valmistautumalla monipuolisesti pysyt paremmin itse puikoissa yhdessä elämäsi tärkeimmistä käännekohdista.

Niin kuitenkin kannattaa tehdä. Valmistautumalla monipuolisesti pysyt paremmin itse puikoissa yhdessä elämäsi tärkeimmistä käännekohdista. Suunnittelemalla synnytyksestä tulee enemmän oma ja vähemmän meidän sairaalassa työskentelevien ohjaama kokemus.

Synnytysmatkaa voi suunnitella vähän niin kuin unelmiensa reissua: Mitä haluan reissultani? Kenen kanssa lähden matkaan? Mitä odotan matkakumppaneilta? Mitkä ovat reissun teemat ja tärkeimmät varusteet? Entä mikä on varasuunnitelma, jos sellaista tarvitaan?

Perillä kohteessa matkaoppaasi (lue: kätilösi) kuuntelee toiveitasi, antaa parhaat viime hetken vinkit ja opastaa, jos suunnitelmia täytyy muuttaa. Ja niin kuin reissussa yleensä, liikkeellä kannattaa olla avoimin mielin.

Hyvin valmistautunut sankarimatkailija saa seikkailusta enemmän irti kuin valtameren tyrskyistä tietämätön löytöretkeilijä. Hyviä synnytyskokemuksia yhdistää hallinnan tunteen säilyminen – menipä synnytys lopulta miten tahansa.

Ja sitten seuraava paradoksi: kun synnytys on kuivaharjoiteltu ja hallinnassa, on aika päästää irti kontrollista. Sillä hallinnan lisäksi synnyttäminen on heittäytymistä.

Kontrollista luopuminen ei ole ihan helppoa nykynaiselle, joka on tottunut aikatauluttamaan koko elämänsä. Mutta heittäytymistäkin voi treenata. Rentoutus- ja mielikuvaharjoitukset ennen synnytystä voivat auttaa tositoimissakin pääsemään tilaan, jossa voi vapaasti surffata supistusaalloilla juuri niin kuin parhaalta tuntuu.

Pyllistele, puhise ja päästele ärräpäitä. Kätilöäsi et saa hämilleen.

Synnytyksessä on liikkeellä voimista vahvimmat. Ne vievät kehon ja mielen äärirajoille, eikä vastaan auta pullikoida. Anna mennä! Pyllistele ja puhise oudoissa asennoissa, päästele ärräpäitä, jos siltä tuntuu. Kätilöäsi et saa hämilleen, teitpä mitä tahansa.

Asiointi synnytyssalissa on erilaista kuin lähikaupassa. Toisessa pidetään täysin normaalina, jos itket, muriset, karjaiset, hihkut, pieraiset tai kakit housuun.

Usko pois, koettu on, ja myös kokeiltu itse.

Laura Kosonen on kätilö ja toimittaja sekä asiapentti, joka haaveilee stand up -koomikon urasta. Hän vuorottelee kolumnistina sormiruokabloggaaja Marjut Ollilan kanssa.

oleva ja tuleva äiti

Kolumni: Kätilöäsi et saa hämilleen, teitpä mitä tahansa

Lohdullista luettavaa. Ylenltä tuli jossain vaiheessa pätkä jossa kätilöt puhuvat suunsa puhtaaksi ja ihan suoraan sanottuna olen siitä asti potenut pientä ahdistusta. Olenko nyt varmasti pessyt alapääni tarpeeksi hyvin ettei vaan haise niin kuin en olisi viikkoon käynyt suihkussa? Ehdinkö pestä itseni vielä ennen kotoalähtöä ja jos synnytys venyy niin pitäisikö käydä vielä ylimääräisellä pesulla ihan kaiken varalta ettei siitä tule puheita? Karvoitustakin videossa arvosteltiin ja oltiin...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Teininä en riemuinnut ”synnyttäjän lantiosta”. Silti lohkaisusta oli apua, kun paljon myöhemmin valmistauduin synnyttämään vauvaani, tuottaja Marianne Rautanen kirjoittaa.

Olin silloin teini, ja niin epävarma ulkonäöstäni kuin vain teini voi olla. Kiskoin farkkuja jalkaani ja nurisin samalla äidilleni, miten lantioni on niin leveä, että mikään ei näytä hyvältä päälläni.

”Meidän suvun naisilla on synnyttäjän lantio”, äiti vastasi. ”Olet siitä vielä joskus onnellinen.”

Farkkuja jalkaansa repivä teini ei jaksa riemuita ”synnyttäjän lantiosta”, mutta äitini sanoista oli – pakko myöntää – apua, kun paljon myöhemmin valmistauduin synnyttämään vauvaani.

Hullusta jännityksestä huolimatta luotin siihen, että kroppani hoitaa homman.

Siinä vaiheessa jo tiesin, ettei kenenkään lantiosta näe päällepäin, miten helppo tai vaikea synnytyksestä tulee. Mutta äitini sanat olivat painuneet selkäytimeeni, ja hullusta jännityksestä huolimatta luotin siihen, että kroppani hoitaa homman. Olihan minulla sukuni naisten tapaan ”synnyttäjän lantio”.

Enemmän kuin lantion muodosta synnytyksessä on kyse kuitenkin uskosta ja luottamuksesta siihen, että kaikki sujuu. Luottamus lisää hallinnan tunnetta, ja juuri hallinnan tunteen säilyminen yhdistää onnistuneita synnytyskokemuksia, kirjoittaa uusi kolumnistimme, kätilö Laura Kosonen.

Usko ja luottamus auttavat myös päästämään irti liiasta kontrollista sitten, kun on sen hetki. On vain heittäydyttävä ja antauduttava omalle keholleen. Ammattitaitoiset kätilöt ja tarvittaessa lääkärit ovat apunasi. Anna mennä, palkinto on maailman ihanin!

Vauva-lehden pääkirjoitus 3/17

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.