Lapsettomuushoitojen uudet tuulet

Joka viides suomalaispariskunta kärsii lapsettomuudesta jossain vaiheessa elämää, ja tulevaisuudessa määrän arvioidaan edelleen kasvavan. Viime vuosina ovat lisääntyneet erityisesti miehestä johtuva lapsettomuus sekä sellainen lapsettomuus, jonka syynä on naisen iästä johtuva hedelmällisyyden lasku.

Suomessa lapsettomuushoitojen tulokset ovat kansainvälisestikin arvioiden hyviä: noin 80 prosenttia hoitoihin hakeutuvista pareista saa lapsen, jos he käyttävät kaikki hoitomahdollisuudet hyväkseen.

Uusia edistysaskeleita

Lapsettomuushoitoja kehitetään jatkuvasti­ entistä turvallisemmiksi ja tehokkaammiksi­. Yksi viime vuosien edistysaskeleista on ollut aiempaa lyhyempien ja vähemmän sivuvaikutuksia aiheuttavien hormonihoitojen kehittäminen. Näin on saatu vähennettyä hormonilääkkeiden aiheuttamia sivuvaikutuksia. Lääkevalikoiman laajentuminen on puolestaan auttanut hoitojen yksilöllisessä suunnittelussa.

Koeputkihedelmöityksessä alkion laadulla on olennainen merkitys raskauden onnistumisessa. Aiemmin hedelmöityksen onnistuminen yritettiin varmistaa siirtämällä kohtuun useita alkioita kerrallaan. Nyt se ei ole enää tarpeen, sillä viljelymenetelmien kehittyminen on parantanut alkioiden laatua ja myös parhaiden alkioiden valikointi on entistä varmempaa. Näin kohtuun voidaan siirtää kerrallaan vain yksi alkio. Valmiita alkioita voidaan myös pakastaa myöhempää käyttöä varten.

Kun kohtuun siirretään vain yksi alkio, vähenevät myös monisikiöraskaudet. Kaksos- ja kolmosraskauksia ei lapsettomuushoidoissa yleensä tavoitella, koska niihin liittyy enemmän riskejä kuin yksisikiöisiin raskauksiin.

Yksi tällä hetkellä tutkinnan alla oleva asia on hedelmällisyyden säilyttäminen syöpäpotilailla. Uusien lääketieteellisten menetelmien avulla esimerkiksi synnytinelinten syövistä­ kärsivät voivat saada lapsia syöpähoitojen jälkeenkin. Munasoluja, siittiöitä ja alkioita­ voidaan esimerkiksi pakastaa myöhempää käyttöä varten jo ennen syöpähoitoja. Samoja­ menetelmiä voidaan käyttää muissakin tilanteissa­, joissa hedelmällisyys on lääkehoidon tai muun syyn vuoksi uhattuna.

Yksi tulevaisuuden haasteista on auttaa alkiota kiinnittymään kohtuun. Kiinnittymiseen liittyvä monimutkainen mekanismi on osittain selvitetty, mutta ”alkioliimaa” ei ole vielä toistaiseksi keksitty.

Biologinen kello määrää takarajan

Tulevaisuuden haasteista suurin on kuitenkin se, että raskaaksi tuloa yrittävien keski-ikä on ollut pitkään nousussa. Naisen ikä heikentää hedelmällisyyttä selvästi, ja varsinkin 35 ikävuoden jälkeen raskauden todennäköisyys laskee nopeammin, kun naisen munasarjojen toiminta alkaa hiipua. Jos omat munasarjat eivät enää toimi, ainoaksi vaihtoehdoksi jää luovutetun munasolun käyttäminen.

Lapsettomuushoidoilla ei voi korjata iän tuomaa oman hedelmällisyyden alenemista, osastonylilääkäri Aila Tiitinen HYKS:n Naistenklinikalta sanoo.

”Tässä asiassa lääketiede ei yksin riitä. Tarvitaan myös yhteiskunnan apua, jotta nuorilla perheillä on mahdollisuus hankkia lapsensa silloin, kun se on lääketieteellisesti järkevintä.”

Vauva 7/2012

Asiantuntijoina professori, osastonylilääkäri Aila Tiitinen, HYKS, ylilääkäri Anne-Maria Suikkari, Väestöliiton klinikat ja vastaava lääkäri Niklas Simberg, Lapsettomuusklinikka Fertinova.3

Lue myös:
Kun lapsettomuus johtuu miehestä

lapsettomuus