Otin itselleni silikonirinnat ensimmäisen lapseni jälkeen. Nyt on alkanut askarruttaa, kuinka imettäminen tulee seuraavan lapsen kanssa onnistumaan. Voiko silikonirinnoilla imettää normaalisti?

Otin itselleni silikonirinnat ensimmäisen lapseni jälkeen, koska imetyksen jälkeen rintani katosivat kokonaan. Nyt on alkanut askarruttaa, kuinka imettäminen tulee seuraavan lapsen kanssa onnistumaan. Voiko silikonirinnoilla imettää normaalisti? Voiko implanteista koitua vauvalle vaaraa?

Gynekologi Anna-Paula Sariola vastaa: Silikoni-implanttien asettamisessa pyritään nykyään siihen, että rinnan rauhaskudos säilyy koskemattomana. Implantit asetetaan joko rauhaskudoksen tai rintalihaksen alle. Imetyksen ei  siis pitäisi häiriytyä. Käytössä olevissa implanteissa silikoni on geelimuotoisena, minkä ansiosta se ei valu ympäröivään kudokseen, vaikka implantin kapseli rikkoutuisikin. Näin ollen imettäminen on turvallista.

Leikkauksen tehneestä yksiköstä saat tietoa leikkausmenetelmästä sekä implanteista. Synnytyssairaalassa voit saada tarvittaessa asiantuntijoiden imetysohjausta. Raskaus ja imetys saattavat muuttaa leikkauksen lopputulosta, mistä varmaan leikkaukseen mennessä saitkin tietoa.

Vauva 6/2011

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Naistenklinikan perheheräämössä vauva pääsee heti suunnitellun sektion jälkeen äidin rinnalle ihokontaktiin.

Sektiolla synnyttäneet äidit saattavat murehtia sitä, että menettävät ensihetket vauvan kanssa. Naistenklinikalla Helsingissä suurin osa perheistä on nyt runsaan vuoden ajan päässyt suunnitellun sektion jälkeen perheheräämöön, jossa vauva saa olla äidin iholla koko ajan.

Aiemmin käytäntönä oli, että sektiolla syntynyt lapsi kapaloidaan syntymän jälkeen. Tämän jälkeen hänet siirretään mitattavaksi ja kylvetettäväksi toiseen tilaan. Vauva on päässyt äidin rinnalle ensimmäisen kerran yleensä osastolla.

Ihokontakti on vauvalle synnytyksen jälkeen tärkeä, sillä näin hän sopeutuu nopeammin kohdun ulkoiseen elämään. Myös imetys käynnistyy paremmin ja äiti toipuu synnytyksestä nopeammin.

Naistenklinikalla synnyttäneet perheet ovat olleet tyytyväisiä yhteiseen aikaan heräämössä. 

– Vanhemmat ovat vähemmän huolissaan vauvan voinnista ja pääsevät paremmin nauttimaan ensihetkistä uuden perheenjäsenen kanssa, ylihoitaja Marjaana Hanhirova sanoo.

Esteenä tilanpuute

Naistenklinikan tavoite on, että kaikki perheet voisivat päästä suunnitellun, ja myös kiireellisen, sektion jälkeen yhdessä heräämöön.

Se ei ole kuitenkaan aina mahdollista. Lapsen vointi voi vaatia syntymän jälkeen tarkempaa seurantaa tai vauva pitää ottaa pois äidin rinnalta, koska äiti voi huonosti.

Tällöin vastasyntynyt voi olla isällä tai muulla tukihenkilöllä ihokontaktissa.

Tällä hetkellä lähes kaikki Hyksin suunnitellut sektiot tehdään Naistenklinikalla. Myös Jorvin ja Kätilöopiston toimintaa on kehitetty, jotta niissäkin yhä useammat vauvat pääsisivät leikkaussalissa ihokontaktiin äidin kanssa.

Perheheräämöjen perustamisen esteenä voivat olla niiden tilat ja sijainti.

– Heräämöissä saattaa olla muiden leikkausalojen potilaita. Tiloissa ei ole aina mahdollista ottaa yksityisyyttä huomioon, jolloin ne eivät sovellu tuoreille perheille, Hanhirova sanoo.

Naistenklinikalla avataan ensi vuonna uusi L-siipi, jossa synnytysosastolla on omat sektiosalit ja perheheräämö. Näin varmistetaan, että yhä useampi vauva pääsee ihokontaktiin äidin kanssa heti leikkauksen jälkeen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imetys on vaikeaa: maito suihkuaa, vauva saa ilmaa mahaan ja kakoo. Luin, että imetyksen aikana tulee ensin rasvattomampaa maitoa ja vasta lopuksi täyttävämpää ja rasvaisempaa ”takamaitoa”, joten jos vauva saa liikaa maitoa heti, ei hän koskaan jaksa syödä tarpeeksi saadakseen tätä takamaitoa. Voinko imettää samasta rinnasta pari kertaa peräkkäin, jotta maidontulo vähän hellittää?

Terveydenhoitaja Mia Astikainen:

Maidon suihkuaminen on ikävää ja se hankaloittaa imetystä sekä äidin että vauvan kannalta. Oletko kokeillut lypsää maitoa aluksi käsin? Pumppu saattaa olla liian tehokas tähän tehtävään ja maitoa alkaa tulla entistä enemmän.

Sinun ei tarvitse olla huolissaan siitä, etteikö vauvasi saisi ravitsevaa maitoa. Vaikka vauvasi saisikin yhdellä imetyskerralla vain ”etumaitoa”, ”takamaito” jää rintaan odottamaan seuraavaa imetyskertaa.

Jatka imetystä siitä rinnasta, johon viimeksi lopetit.

Suositus on, että imetys aloitettaisiin siitä rinnasta, mihin edellisen kerran lopetettiin. Näin rinnat saadaan säännöllisesti tyhjäksi ja ehkäistään maidon pakkautumista ja mahdollisia rintatulehduksia. Voit siis hyvin imettää samasta rinnasta kaksi kertaa peräkkäin.

Voit lievittää vauvasi vatsavaivoja röyhtäyttämällä hänet muutaman kerran imetyksen aikana ja vielä kerran imetyksen lopuksi.

Voisit pumpata tai lypsää toisen rinnan tyhjäksi aina imetyksen jälkeen ja laittaa maitoa pakastimeen. Jos sinulta tulee vuorokaudessa 300 millilitraa tai enemmän ylimääräistä maitoa, suosittelen lämpimästi äidinmaidon luovuttamista, jos se sinun kunnassasi vain on mahdollista. Sairaaloissa on jatkuvasti pulaa äidinmaidosta, jota keskoset ja sairaat pikkuvauvat kipeästi tarvitsevat.

Vauva 67/16

 

Painaako mieltä?

Mikä sinua askarruttaa terveydessä tai vauvanhoidossa? Voit kysyä Mialta myös Vauvan nettisivuilla, ja saat nopean vastauksen. Katso vauva.fi/terveydenhoitaja

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Olemme nukkuneet perhepedissä, mutta pitääkö se lopettaa? Kahdeksan kuukauden ikäinen vauva mönki ylitseni niin, etten huomannut, ja putosi sängystä.

Lapsi itki lujaa, mutta rauhoittui pian. Jäin miettimään, mitä tehdä, jos epäilee aivotärähdystä.

Milloin pitää lähteä näyttämään lääkäriin? Onko huono merkki, jos vauvaa väsyttää kopsauksen jälkeen? Meidän vauva itki niin, että nukahti.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Lapsen nukkumisolosuhteiden täytyy olla turvalliset. Nukkumispaikka voi olla pienelle vauvalle sopimaton ja vaarallinen, mutta sopia myöhemmin hyvin isommalle, liikkuvalle lapselle. Toisaalta lapsen motorisen kehityksen edistyessä vaatimukset esimerkiksi sängyn laidoille muuttuvat.

Hyvä sääntö punnita asiaa on, että lapsi ei voi nukkua sängyssä, josta hän on vaarassa pudota.

Jos lapsi oksentelee tai on poissaoleva, on aina syytä mennä lääkäriin.

Jos lapsi putoamisen tai kaatumisen jälkeen oksentelee, valittaa kipua, on poissaoleva, vaikuttaa muuten tavallisesta poikkeavalta tai isku on ollut voimakas esimerkiksi siksi, että pudotus on ollut korkea, alusta tai vauhti kova, hänet on syytä viedä lääkäriin.

On varsin tavallista, että itkun jälkeen rauhoituttuaan lapsi alkaa nukkua, joten jos lapsi muuten vaikuttaa normaalilta ja on heräteltävissä, syytä huoleen ei ole.

Kuhmun suurenemista voi yrittää ehkäistä painamalla sitä vaikkapa sukan sisään laitetulla jääpussilla, mutta yleensä pienille kuhmuille ei kannata tehdä mitään. Jos kuhmu on huomattavan iso, lapsi kannattaa viedä lääkäriin.

Vauva 6–7/16

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Paljonko taapero tarvitsee unta? Kaksivuotias lapsi nukkuu koko ajan vähemmän ja herää hyvin aikaisin aamulla.

Lapsi nukahtaa illalla noin kello 20 ja on aamulla hereillä jo ennen kuutta. Päiväunetkin ovat levottomia ja lyhyitä, noin kaksi kertaa puoli tuntia.

Voinko luottaa siihen, että lapsi nukkuu luonnostaan tarpeeksi? Lapsi on minusta aamupäivisin väsynyt ja kiukkuinen. Voiko lapsella olla univaje? Mitä väsymys ja vähä uni tekevät, onko niistä haittaa?

Lastenlääkäri Jarmo Salo: 

Lasten unentarve muuttuu iän mukana, mutta unentarve on yksilöllistä. Taaperot nukkuvat keskimäärin 11–14 tuntia vuorokaudessa, joten kymmenen tunnin yöunet ja päiväunet päälle on sinänsä normaalia. Mutta unen pituuden lisäksi sen riittävyyteen vaikuttaa unen laatu.

Jos uni ei ole riittävää, taaperoilla ja vauvoilla tavallisimmat oireet ovat väsymys, levottomuus ja kärttyisyys. Jos lapsi on päiväunille mennessään liian väsynyt, nekin kärsivät.

Jos lapsen unet eivät riitä aamuun asti ja hän on hyvin väsynyt ennen päiväunia, yksi tapa on siirtää päivärytmiä hieman eteenpäin, eli aloittaa yöunet hieman myöhemmin.

Jos lapsen nukkumisessa on ongelmia tai lapsella on päiväaikaan merkittävää, lasta tai perhettä haittaavaa oireilua, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Siellä tilanne voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti ja antaa yksilöllistä neuvontaa.

Vauva 8/16

Kysy sinäkin!

Vauvanhoito, imetys ja raskausajan terveys – esimerkiksi näissä asioissa voit kysyä neuvoa terveydenhoitaja Mialta myös Vauvan nettisivuilla. Saat nopean vastauksen! vauva.fi/terveydenhoitaja

Vauvan neuvolaan voit lähettää kysymyksen tästä! Vastaukset julkaistaan Vauva-lehdessä.

Vierailija

Aikaiseen aamuheräilyyn kannattaa kokeilla myös lapsen laittamista yöunille AIKAISEMMIN kuin normaalisti. Se voi auttaa yliväsymykseen, ja aamulla unta riittää pidempään. Kannattaa muistaa, että nukkumaanmenon myöhentäminen ei välttämättä pidennä unia aamusta, vaan voi pahentaa tilannetta.

Misuka

Meillä herätään joka aamu neljältä, joskus "vasta" viideltä. Päiväunille on mentävä jo kymmenen aikaan. Illalla nukkumaan klo 19.30-20. On kokeiltu kaikki keinot, myöhäistetty illalla nukkumaanmenoa (ei mitään vaikutusta tai huonompaan suuntaan), myöhäistetty päiväunia (ei muuta vaikutusta kuin että unet lyhenevät ja lapsi väsyneempi), menty aikaisemmin yöunille, lyhennetty päiväunia jne jne. Tätä jatkunut kohta 10kk ja vanhemmat jo aika koomassa, kun vauvavuoden jälkeenkään ei saa tarpeeksi yöunta.Poika siis nyt 1v 8kk. Neuvolasta on turha apuja odottaa, joka kerta samat neuvot jotka jo monta kertaa todettu toimimattomiksi. Nyt siis vain odottelemme, että aika korjaa rytmin ja kuolema kuittaa univelat 😊

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.