Otin itselleni silikonirinnat ensimmäisen lapseni jälkeen. Nyt on alkanut askarruttaa, kuinka imettäminen tulee seuraavan lapsen kanssa onnistumaan. Voiko silikonirinnoilla imettää normaalisti?

Otin itselleni silikonirinnat ensimmäisen lapseni jälkeen, koska imetyksen jälkeen rintani katosivat kokonaan. Nyt on alkanut askarruttaa, kuinka imettäminen tulee seuraavan lapsen kanssa onnistumaan. Voiko silikonirinnoilla imettää normaalisti? Voiko implanteista koitua vauvalle vaaraa?

Gynekologi Anna-Paula Sariola vastaa: Silikoni-implanttien asettamisessa pyritään nykyään siihen, että rinnan rauhaskudos säilyy koskemattomana. Implantit asetetaan joko rauhaskudoksen tai rintalihaksen alle. Imetyksen ei  siis pitäisi häiriytyä. Käytössä olevissa implanteissa silikoni on geelimuotoisena, minkä ansiosta se ei valu ympäröivään kudokseen, vaikka implantin kapseli rikkoutuisikin. Näin ollen imettäminen on turvallista.

Leikkauksen tehneestä yksiköstä saat tietoa leikkausmenetelmästä sekä implanteista. Synnytyssairaalassa voit saada tarvittaessa asiantuntijoiden imetysohjausta. Raskaus ja imetys saattavat muuttaa leikkauksen lopputulosta, mistä varmaan leikkaukseen mennessä saitkin tietoa.

Vauva 6/2011

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Kommentit (0)

9 kysymystä pulauttelusta ja refluksitaudista.

1. Vauvani pulauttelee usein ja todella paljon. Onko syytä huoleen?

Reilukin pulauttelu voi olla tavallista refluksia. Se on eri asia kuin refluksitauti – ja nämä kaksi on oikeasti syytä erottaa toisistaan.

Refluksissa mahan sisältöä nousee takaisin ruokatorveen. Se johtuu ruokatorven alasulkijalihaksen aukeamisesta vatsalaukun ja ruokatorven välissä. Vauvalla puklu voi tulla ulos asti, koska ruokatorvi on tilavuudeltaan pieni.

Noin joka toinen vauva pulauttelee paljon, mutta kyse ei silti ole refluksitaudista. Jos vauva kasvaa normaalisti ja voi hyvin, ei ole syytä huoleen. Jos painonnousu hidastuu tai vauva jopa laihtuu, asia täytyy tutkia.

2. Miten refluksitautinen vauva oireilee?

Huonon painonnousun lisäksi tärkeimpiä oireita ovat itkuisuus, veri oksennuksen joukossa ja hengitystauot.

Yksi oire voi olla se, että vauva lopettaa usein syömisen, kieltäytyy jatkamasta ja vetää selkää kaarelle. Huono syöminen voi tosin johtua myös muista asioista, kuten suolistovaivoista.

Vauva saattaa olla öisin levoton ja itkeskellä, mutta sekään ei ole yksinomaan refluksitaudin merkki. Itku voi johtua myös infektioista, nuhasta, hampaiden puhkeamisesta tai siitä, että vauva nukahtaa rinnalle, mutta herää yöllä sängystä ja hätääntyy.

3. Voiko refluksi johtua siitä, että syötän vauvaa liikaa?

Kun vauva itkee, syöminen yleensä lohduttaa. Joskus on vaikea erottaa, itkeekö vauva nälkää vai tukalaa oloa. Voimakas refluksi aiheuttaa itkeskelyä, jolloin vanhempi saattaa syöttää vauvaa taas, ja kierre jatkuu.

Imetys on vauvalle ihan syystäkin iso lohtu ja turva.

Jos vauva syö runsaasti kerrallaan ja mahalaukku täyttyy liikaa, ruoka läikkyy helpommin yli.

Vain, jos paljon pulautteleva ja itkeskelevä vauva kasvaa aivan kasvukäyrien ylärajoilla, kannattaa tarkkailla, syökö vauva lohdun takia liiankin usein.

4. Pitääkö refluksin takia mennä aina lääkäriin?

Ei, jos vauva voi muuten hyvin.

Lääkäriin pitää mennä, jos kasvu hidastuu, vauvalla on pulautuksen seassa verta, hänellä on hengityskatkoksia tai hän ei vaikuta olevan muuten terve. Silloin taustalla voi olla refluksitauti tai jokin muu vaiva kuten suolistoahtauma.

5. Miten voin helpottaa vaivoja kotona?

Pidä vauvan kerralla syömä ruokamäärä kohtuullisena ja vauvaa koholla puoli tuntia ruokailun jälkeen.

Röyhtäytä vauva rauhassa ruokailun jälkeen. Kokeile korottaa vauvan sängyn pääpuolta.

Ummetus pahentaa refluksia, koska suolessa oleva kakkatulppa voi estää uutta ravintoa kulkemasta eteenpäin. Jos vauva on yli neljä kuukautta vanha, voit antaa hänelle luumusosetta.

Vaivaan kokeillaan hoidoksi yleensä ensin maidonsakeuttajaa, jota saa apteekista. Se sekoitetaan korvikkeeseen tai pieneen määrään äidinmaitoa, joka annetaan vauvalle hörppyyttämällä.

6. Mitä lääkkeitä refluksitautiin käytetään? Kuinka nopeasti ne auttavat?

Lääkkeitä käytetään ja tarvitaan harvoin, sillä kotihoito auttaa yleensä merkittävästi.

Natriumalginaattiliuos muodostaa kalvon mahalaukun pinnalle. Lääke sisältää alumiinia, joten sitä ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön. Lääkärin neuvoilla voidaan kokeilla myös happosalpaajia, jos oireet ovat vaikeita.

7. Mikä on refluksitaudin ja allergioiden yhteys?

Vaikea refluksi voi olla lehmänmaitoallergian oire. Maitoallergian selvittely aloitetaan lääkärin kanssa.

Yksi tapa tutkia asiaa on se, että imettävä äiti kokeilee muutaman viikon ajan maidotonta dieettiä tai korvike vaihdetaan allergiselle lapselle sopivaan.

Korvike on kallista, ja siitä saa Kela-korvauksen vasta, jos oireet loppuvat, kun sitä käyttää, ja palaavat lääkärin valvonnassa tehtävässä maitoaltistuskokeessa.

Maitoallergia on kuitenkin refluksin syy vain harvoin. On tärkeää, ettei vauvan ruokavalio kapene turhaan, joten allergiaepäily pitää aina käydä läpi lääkärin kanssa.

Jos vauvalla on refluksia ja ripulia, on hyvä lähteä lääkäriin. Ripuli voi olla allergian oire.

8. Olen kuullut silent-refluksista. Mistä sen tunnistaa?

Joskus refluksipulautus ei tule ulos asti, vaan jää nousemaan ja laskemaan ruokatorveen. Silloin refluksitauti voidaan todeta ruokatorven pH-mittauksella, jossa ruokatorveen laitetaan pehmeä letku nenän kautta. Letku ei satu.

9. Milloin tämä oikein helpottaa?

Ennuste on onneksi aina hyvä. Valtaosalla vauvoista oireet helpottavat 9–15 kuukauden iässä, osalla jo aiemmin. Refluksi helpottaa usein, kun vauva alkaa syödä kiinteää ruokaa ja oppii istumaan ja seisomaan. Pystyasento, kiinteämpi ruoka ja vauvan kasvu auttavat.

Vauva 4/2016

Asiantuntijana Taina Arvola, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lasten gastroenterologi, Tampereen Terveystalo, Tampereen yliopistollinen sairaala ja Kanta-Hämeen keskussairaala.

Kommentit

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Onko väliä, nukkuuko vauva kyljellään vai selällään? Uskaltaako vauvan nukuttaa mahalleen? Onko kysymys siitä, miten vauvan pää muotoutuu vai lisääkö joku asento kätkytkuoleman tai hengityskatkosten riskiä?

Terveydenhoitaja Mia Astikainen vastaa:

 Pään muotoutumisen kannalta vauvaa on hyvä nukuttaa vuorotellen kummallekin kyljelleen ja selälleen. Paljon selällään nukkuvan vauvan pää voi ajan mittaan muotoutua takaraivolta litteäksi.

Vatsallaan nukuttaminen lisää tutkimuksien mukaan kätkytkuoleman riskiä. Kätkytkuolema on kuitenkin erittäin harvinainen, eikä sen syitä täysin tunneta. Suomessa kätkytkuolemia on vuosittain noin kaksikymmentä.

On havaittu, että vatsallaan nukuttaminen, äidin tupakointi, vauvan vähäinen liikkuminen unen aikana ja sydämen pitkä QT-aika, eli sydämen sähköisen toiminnan poikkeama, liittyvät kätkytkuolemiin. Riskiä lisäävät myös kantokopassa, kapalossa tai auton turvaistuimessa tai vanhempien sängyssä nukuttaminen.

Nämä riskit liittyvät nimenomaan yöllä nukkumiseen. Esimerkiksi päivällä autossa nukkuminen ei lisää kätkytkuoleman riskiä.

Seuraa vauvaa: kykeneekö hän vaihtamaan asentoa itse?

Jotkut vauvat pyrkivät itse unen aikana vatsalleen. Jos vauva on jäntevyydeltään normaali sekä syntynyt terveenä ja täysiaikaisena, hän kykenee itse vaihtamaan asentoaan. Näin ollen itse vatsalleen kääntyvää vauvaa ei tarvitse tarkkailla erikseen tai kääntää kyljelleen.

Kysy lisää!

Voit kysyä Mialta myös Vauvan nettisivuilla, ja saat nopean vastauksen. Katso vauva.fi/terveydenhoitaja.

Kommentit

Vierailija
Viesti

Tämähän on aivan vastoin tutkimustietoa. Kapalointi, ja vanhempien vieressä nukkuminen näyttävät vähentävän kätkyt-riskiä, tästä löytyy tutkimustuloksia. Pitäisikö nyt tarkistaa faktat?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo, milloin vauvan itkemisestä on syytä huolestua ja miten vanhemmat voivat huolehtia omasta jaksamisestaan.

Sinkkosen sohvalla

Kun vauva itkee paljon, vanhempia voi väsyttää, ahdistaa ja suututtaa. Kärsiikö vauva tästä?

– Hyvän vuorovaikutuksen ja ilon hetkiä voi olla liian vähän. Vauvan pitäisi pienestä pitäen kokea, että hän tuottaa ensisijaisesti iloa vaikka saattaa olla raskashoitoinen, Jari Sinkkonen sanoo.

Sinkkosen mukaan on kuitenkin vaikea kuvitella, että näistä kokemuksista jäisi syviä tunnemuistoja vauvan mieleen.

– Vanhemmathan pyrkivät kaikin keinoin helpottamaan lapsen oloa.

Jos väsyttää, omaa pinnaa ei kannata venyttää liian pitkään.

– Täytyy hakea jostain apua.

Kommentit

Vierailija
Viesti

Tämähän se on paras mies neuvomaan.

Itsellä ei ole ollut omien vauvojen itkujen kanssa vaikeaa, mutta esimerkiksi miehellä oli. Sinkkosen neuvot ovat kuitenkin yhtä tyhjän kanssa, äijä kun on itsekin tunnustanut ettei omien lapsien hoidossa paljoa viihtynyt.

Että hyvä se on sieltä kentän laidalta huudella...

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Musiikki edistää muun muassa puheen kehitystä, Satu Sopanen sanoo.

1. Klassista tai heviä – soita lapselle musiikkia.

Musiikin vaikutus lapseen on myönteinen. Se vaikuttaa esimerkiksi vuorovaikutukseen ja puheen kehitykseen. Omat lapseni ovat jo 11- ja 15-vuotiaita. Uskon, että musiikin kuunteleminen on auttanut heitä keskittymisessä.

Klassisessa musiikissa on monipuolisesti vivahteita ja sävellajeja. Se on varma valinta, jos ei tiedä mitä musiikkia vauvalle soittaisi. Rohkaisen kokeilemaan kaikenlaista musiikkia. Sikiön äänimaailma koostuu pääosin äidin sydämen sykkeestä. Tiedän koliikkivauvan, joka rauhoittui hevimusiikkiin. Jytinä ehkä muistutti ääntä kohdussa. Jo raskausaikana kuunneltu musiikki jää vauvan mieleen. Vauva rauhoittuu kuullessaan tutut sävelet.

2. Onhan sinulla ämpäri.

Älä päätä lapsesi puolesta, mitä musiikkia hän saa kuunnella. Vaikka et olisi ikinä kuunnellut klassista musiikkia, lähde lapsen kanssa lasten konserttiin. Voit tarjota lapsellesi oivalluksia siitä, millaisena hän musiikin kokee ja mistä hän itse pitää.

Musiikki ei ole vain ääntä, vaan se väreilee kehon läpi. Vauvat ja pienet lapset ottavat musiikkia vastaan estottomammin kuin aikuiset ja hahmottavat musiikkia laajasti. On ilo katsoa pienten lasten tanssia: heillä on parempi rytmitaju kuin aikuisilla.

Älä stressaa. Kirjaston lorulevyn soittaminen tai tikuilla ämpärin soittaminen käy hyvin musiikista.

”Vauvan tuudittaminen uneen hyräilemällä ja sylissä pitämällä luo läheisyyttä.”

3. Jokaisessa päiväkodissa pitäisi olla muskari.

Vaikka sinulla olisi kutonen musiikista, laula silti vauvalle. Laulaminen on yhteyden ottamista lapseen. Vanhemman ääni välittää turvaa ja lohtua. Vauvan tuudittaminen uneen hyräilemällä ja sylissä pitämällä luo läheisyyttä. Moni muistaa lapsuuden tuutulaulut.

Musiikki on kulttuurinen asia. Esimerkiksi vanha sävelmä ”Tuu tuu tupakkarullaa” pohjaa samaan tahtiin kuin kalevalaiset laulut.

Musiikki juurruttaa kulttuuriin ja luo yhteisöllisyyttä. Maahanmuuttajalapsia musiikki auttaa kotoutumisessa ja kielen oppimisessa. Jokaisessa päiväkodissa pitäisi olla muskari.

Vauva 5/16

Vietkö vauvasi muskariin? Keskustele alla!

Kokenut musiikkikasvattaja

Satu Sopanen on kokenut musiikkikasvattaja ja opiskellut Sibelius Akatemiassa muun muassa musiikin varhaiskasvatusta ja kanteleen soittoa. Hän on tehnyt lastenohjelmia, konsertteja, oppikirjoja ja äänitteitä ja ohjannut lasten musiikkiryhmiä.

Kommentit

Vierailija
Viesti

Me ollaa käyty tytön 2/15 kanssa muskarissa nelikuisesta asti ja nyt syksyllä tyttö menee musiikki päiväkotiin. Kotona kuunnellaan myös aina lastenlauluja.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.