Kun perheeseen syntyy toinen lapsi, esikoisen elämä mullistuu. Mustasukkaisuuskohtaukset ovat tavallisia.

Äidin mahassa on vauva! Kaksivuotias Matias kuulutti uutisen tohkeissaan isovanhemmille, kerhotädeille ja kaupan kassallekin. Poika oli kuullut, että hänestä on tulossa isoveli, kertoo toista lastaan odottava Maija.

Vauvauutinen on iso asia myös lapselle. Niin iso, että se kannattaa sosiaalipsykologi Anja Saloheimon mukaan kertoa isosisarukseksi tulevalle vasta, kun se ei ole enää salaisuus.

– Hyvä ajankohta voi olla raskauden puolivälin tienoilla tai kun äidin maha alkaa kasvaa. Mutta on tärkeää, että lapsi ei kuule asiasta ensimmäistä kertaa kun sukulainen päivittelee ”kuinka hienoa on, että sinustakin tulee nyt isoveli”, Saloheimo sanoo.

Alle kaksivuotias ei vielä ymmärrä, mitä raskausuutinen tarkoittaa. Tästä huolimatta hän voi aistia muutoksen vanhemmissaan. Se voi näkyä lapsessa esimerkiksi niin, että hän kaipaa entistä useammin syliin.

Kun kertoo taaperolle vauvauutista, on hyvä olla mahdollisimman konkreettinen: Odotusaikana äidin maha kasvaa. Kun vauva syntyy, äiti menee sairaalaan ja sen jälkeen vauva muuttaa meille pysyvästi.

Jos jollakin ystäväperheistä on vauva, esikoisen kannattaa antaa tutustua vastasyntyneeseen. Samalla lapselle voi kertoa, miten vauvaa hoidetaan ja mitä taitoja vauvalla syntyessään on.

Yhteinen odotus

Ai eikö vauvassa ole värejä kun se syntyy, kun tässä kuvassa on vain mustaa ja valkoista? tuumi nelivuotias Elias, kun äiti näytti hänelle neuvolasta saatua ultraäänikuvaa. Kuva viritti rakentavan keskustelun, jonka lopuksi äiti ja poika kaivoivat kaapista avaamattoman sokeripussin – vauva kun oli keskusteluhetkellä arviolta kilon painoinen.

Suunnittelija Satu Tallgren Mannerheimin Lastensuojeluliitosta korostaa, että on tärkeää ottaa esikoinen mukaan odotukseen. Näin lapselle tulee tunne, että vauvan syntymä on hieno juttu.

Taaperolle isosisaruus konkretisoituu usein vasta, kun vauva on syntynyt, mutta esimerkiksi nelivuotiasta tuleva tilanne voi mietityttää etukäteen kovasti. Esikoisen voi ottaa mukaan esimerkiksi neuvolaan tai pinnasängyn kokoamiseen, hänen kanssaan voi lukea yhdessä vauva-aiheisia kirjoja, vaihtaa vaikkapa vaipan nukelle ja näyttää, kuinka pieniä vaatteita vauva käyttää – ja kertoa, että tätä sänkyä ja tätä bodya isosisaruskin on pienenä käyttänyt.

Esikoiselle kannattaa kertoa myös, että vauva voi kuulla sisaren tai veljen äänen kohtuun, ja häntä voi rohkaista laulamaan tai juttelemaan vauvalle vatsan läpi.

– Vanhempien on hyvä miettiä isomman sisaruksen näkökulmasta, miten lapsen elämä pysyisi vauva-arjen keskellä mahdollisimman samanlaisena kuin ennen. Muita samanaikaisia isoja muutoksia, kuten vaipattomaksi siirtymistä, kannattaa välttää, Tallgren toteaa.

Myös vaihtaminen pinnasängystä lastensänkyyn tai vanhempien makuuhuoneesta omaan huoneeseen on Tallgrenin mukaan hyvä ajoittaa niin, ettei se kytkeydy vauvan syntymään.

Moni taapero haluaisi tietää, koska vauva tulee. Vaikka tarkkaa syntymäpäivää ei voi etukäteen tietää, asiaa voi konkretisoida: vauva tulee, kun maahan on satanut lunta. Tai: vauva syntyy, kun olemme viettäneet sinun syntymäpäiviäsi.

– Etukäteen on hyvä jutella myös siitä, kuka pitää lapsesta huolta, kun vanhemmat tai äiti ovat synnytyssairaalassa. Lapselle voi kertoa, että sitten kun vauva on syntynyt, hän pääsee tapaamaan äitiä ja vauvaa sairaalaan.

Hei vauva, tässä isosisko

Hei vauva, hauska tutustua. Minä olen isosiskosi, tykkään barbeista, ilmoitti nelivuotias Saara, kun hän näki pikkuveljensä sairaalassa ensimmäistä kertaa. Tuoretta isosiskoa ilahdutti, että äiti oli jemmannut sairaalakassiin pienen paketin, jonka vauva ikään kuin antoi isosiskolle ensitapaamisella. Tärkeältä tuntui myös se, että koska vauva oli sängyssään, äidin kädet olivat vapaina halaamaan isosiskoa.

Saloheimo sanoo, että isosiskoksi tai -veljeksi tulemista kannattaa juhlistaa, jos se on mahdollista. Juhlahetki voi olla vaikkapa jäätelöannos sairaalan kahvilassa tai pääsy toisen vanhemman tai kummin kanssa uimahalliin.

– Vauvakylään tulijoita voi pyytää etukäteen huomioimaan nimenomaan isosisarusta, ei niinkään vauvaa, Tallgren vinkkaa.

Myös se on tärkeää, että vauvanhoidon keskellä äidillä ja isommalla lapsella olisi pieniä yhteisiä hetkiä tai jokin rutiini, joka säilyisi vauvasta huolimatta. Tämä voi olla vaikkapa iltasatu tai askarteluhetki, kun vauva nukkuu.

Vastaavasti on tärkeää, että vaikka isä olisi pääsääntöisesti isomman lapsen kanssa, myös vauvalla ja isällä olisi yhteisiä hetkiä lapsen syntymästä lähtien.

Arjen sujuvuutta voi helpottaa esimerkiksi niin, että varaa ainakin aluksi imettämisen ajaksi isommalle jotakin mukavaa, rauhallista tekemistä.

– Tiedän perheitä, joissa isosisarukselle on tehty puuhakori, jossa olevia tehtäviä on saanut tehdä vain imetyksen aikana. Korissa on voinut olla vaikkapa tarroja, puuhakirja tai isommalle pikkulegopaketti, psykologi Suvi Laru Väestöliitosta sanoo.

Näe minutkin!

Pari ensimmäistä viikkoa meni hyvin, mutta sitten tuntui kuin meillä olisi ollut kaksi vauvaa, kertoo puolivuotiaan vauvan ja kaksi- ja puolivuotiaan pojan äiti Veera.

Isompi ei ollut tarvinnut vaippaa puoleen vuoteen, mutta nyt vahinkoja tuli sinne ja tänne. Illalla lapsi milloin hyppi sängyssä, milloin itki, vaikka aiemmin nukahtaminen oli käynyt helposti.

On varsin yleistä, että vauvan myötä isosisarus ikään kuin taantuu joksikin aikaa ja haluaa itsekin olla vauva. Yleensä tilanne tasaantuu muutamassa viikossa, Anja Saloheimo sanoo.

– Huomionnälkään kannattaa suhtautua ymmärtäväisesti ja ottaa lapsi syliin. Esimerkiksi se voi auttaa, että isomman kanssa katsellaan hänen omia vauvakuviaan ja kerrotaan, että häntä on hoidettu samalla tavalla vauvana.

Isompi voi tuntea olonsa tärkeäksi, kun saa ilman velvoitetta auttaa pienissä tehtävissä, vaikka hakea vauvalle tutin tai harson. Mustasukkaisuus voi ilmetä monella tavalla: siinä missä toinen vetäytyy, toinen testaa kodin pelisääntöjä. Tavatonta ei ole sekään, että isompi haluaisi päästä eroon vauvasta ja ehdottaa tämän heittämistä esimerkiksi roskikseen.

– Kärsivällisyys on usein paras lääke. Vähitellen lapsi ymmärtää, että vauva on muuttanut kotiin pysyvästi eikä ole lähdössä minnekään. Satuttamisen suhteen on kuitenkin hyvä olla tiukkana: pikkusisarusta ei saa kohdella rajusti – ei edes vahingossa, Saloheimo sanoo.

Suurin osa esikoisista sopeutuu pikkusisaruksen syntymään erinomaisesti. Saloheimo muistuttaa kuitenkin, että sopeutuvainenkin lapsi tarvitsee huomiota ja hellyyttä. Esikoinen ei kasva isoksi yhdessä yössä, vaikka vauvan synnyttyä vanhemmista voi joskus siltä tuntua.

– Tärkeintä on, että jokainen perheen lapsista tulee edelleen nähdyksi ja kuulluksi itsenään, ei pelkästään isosiskona tai pikkuveljenä. Isosisarus tarvitsee syliä ja rakastetuksi tulemisen tunnetta yhtä paljon tai vähän enemmänkin kuin ennen, Suvi Laru sanoo.

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.