Yhdelle imetys oli heti läheisyyttä, toinen ei muista siitä mitään.

Haparoiva alku

"Alussa tuntui, ettei vauva löydä oikeaa imemisotetta ja olin epävarma. Hoitajat kävivät tarkistamassa otteen pyynnöstäni ja rohkaisivat, siitä sain voimaa yrittää. Kotiin päästyämme imetys alkoi sujua, kun saimme kaikessa rauhassa harjoitella ilman hälinää ympärillä."

"Ensimmäinen lapsi halusi rinnalle, mutta se ei heti onnistunut. Rintakumi piti ottaa käyttöön. Olisin halunnut täysimettää sairaalassa, mutta jossain vaiheessa hoitajat toivat automaattisesti lisämaitoa. Vauvalle se ei kelvannut, ja minua se latisti, sillä olin räjähtämäisilläni maidosta."

"Tajusin, että rintani olivat niin isot, että vauvan pää upposi niihin. Se teki välillä imettämisestä hankalaa."

"Tuntui oudolta eikä siinä oikein osannut olla missään asennossa, jotta olisi ollut rentona."

"Vauva ei saanut kunnolla otetta. Hoitajat venyttivät nänniäni vauvan suuhun ja ihmettelin tällaistako tämä on. Kun vauva sai imuotteen, imetys sujui hyvin."

Läheisyys syntyi heti

"Hetki oli intiimi ja kaunis. Vastasyntynyt ryhtyi ahnaasti imemään ja me molemmat nautimme."

"Se oli ihanaa. Vauva söi ahneesti ja nukahti ensimmäistä kertaa kylläisenä rinnalleni. Itkin onnesta."

"Vauva oli juuri syntynyt, napanuora katkaistu ja kätilö auttoi hänet sairaalamekkoni alle. Sitten hän alkoi imemään rintaa. Olin todella voipunut ja keskityin lähinnä pitämään vauvaa lämpimässä ja tarkkailin uutta ihanaista."

"Sain esikoiseni rinnalleni vasta neljä tuntia synnytyksen jälkeen, koska repeytymiä korjattiin leikkaussalissa. Se tuntui oikealta ja luonnolliselta, sekä poika että minä tunnuimme tietävämme vaistomaisesti, miten homma toimii."

"Esikoinen pääsi rinnalle vasta kahden päivän ikäisenä. Se oli todella tunteellinen hetki. Koin imetyksen heti tosi tärkeäksi. Halusin sen onnistuvan, varsinkin kun vauva oli keskonen ja koin epäonnistumista raskauden 'epäonnistumisesta'."

"Kauneinta ja hämmentävintä, mitä olen kokenut."

"Kun linnunpojan kokoinen keskostyttö oli kenguruhoidossa ensimmäistä kertaa ja lähti hamuamaan rinnalle ja nappasi kiinni... Sydämeni suli!"

"Synnytyssalissa on joka kerta ollut yhtä ihmeellistä, että lapsi osaa imeä heti synnyttyään. Elämän onnellisimpia hetkiä, kun saa lämpimän tuoreen vaavin rinnalle."

"Vauva oli ihana ja epätodellisen kaunis. Taikaa. Ihmeellistä. Olin ihan kondiksessa synnytyksen jäljiltä, tilanne vaan oli niin ihmeellinen että olimme täysin mykistyneitä. Olin kuin kuussa käynyt."

Outoa ja vierasta

"Ensi-imetys oli noin tunnin kuluttua vauvan syntymästä. Kiukkuisen muukalaisen näköinen pikku nyytti nostettiin rinnalleni, ja jotakin taianomaista olisi pitänyt tapahtua. Vauva lipoi kielellään rintaa kuin tikkaria, joten kätilö kiikutti paikalle rintakumin. Se asennettiin rinnalle aivan väärin, eikä imetyksestä tullut mitään. Vauva lipoi kuminänniä kielellään, kun minä yritin tuntea suurta äitiyden euforiaa."

"Kivuliasta ja omituista kun moni silmäpari tuijottaa, että löytääkö vauva rinnan ja tuleeko maitoa."

"Ajattelin, että onpa outoa ja vähän kömpelöä, mutta kuitenkin hirmu yksinkertaista."

"Mitäänsanomaton hetki, hieman ahdistava ja pelottava."

"Vauva nappasi synnytyssalissa rinnasta kiinni aivan valtavalla voimalla. Imuote oli heti oikea, ja imetys lähti sujumaan ensihetkestä alkaen teknisesti loistavasti. Silti pelotti, hävetti ja sattui. Kätilöt repivät ja puristelivat turhaan rintoja, mikä oli nöyryyttävää."

"Ihana, absurdi hetki, kun vauva on juuri saatu ulos ja annettu rinnalle."

Vierailija

Imetys näytti lähtevän täydelliseen alkuun synnytyssalissa. Kuitenkin maidonnousuun meni monta päivää ja vauvan paino nousi hyvin hitaasti ensimmäiset 3-4kk. Korvikkeeseenkin jouduin välillä turvautumaan, mutta se aiheutti rintaraivareita. Turvatakseni imetyksen onnistumisen luovuin korvikkeesta ja aloin antaa lisäruoan soseina, kun vauva oli 3,5kk. Luulin, että jatkuva rinnassa roikkuminen loppuisi parikuisena, mutta sitä kestikin melkein ensimmäiset puoli vuotta. Pahimmillaan vauva heräsi 10 kertaa yössä.

 

Olin kuolemanväsynyt, pettynyt, turhautunut, tunsin syyllisyyttä ja itkin, kun maidon määrä ei lisääntynyt, vaikka tein kaikkeni. Välillä olisin halunnut lopettaa imetyksen kokonaan ja itseni vuoksi niin olisinkin tehnyt, mutta vauvan parhaan takia tahdoin sinnitellä ja jatkaa. Inhosin kuitenkin koko hommaa. Olin raskausaikana kuvitellut imetyksen olevan ihanaa ja kaunista, mutta todellisuus olikin ihan toinen.

 

Jos joskus saan toisen lapsen, toivon, että uskallan siirtyä korvikkeeseen, jos imetys takkuaa yhtä pahasti kuin esikoisen kohdalla alkukuukausina ja olen yhtä loppu kuin silloin. Järjissään oleva äiti on vauvalle paljon tärkeämpää kuin se, tuleeko ruoka rinnasta vai kaupan hyllyltä. Koen syyllisyyttä alkukuukausista, kun jaksoin tehdä imetyksen ohella vain pakollisen. En jaksanut nauraa ja hassutella vauvan kanssa. Kun imetykseen ei enää tarvinnut käyttää kaikkia voimavaroja, alkoi elämä taas näyttää paljon valoisammalta. Imetys on hieno asia, mutta miksi siitä syyllistetään niin paljon? Se on jokaisen henkilökohtainen asia, eikä julkisen arvostelun alainen juttu.

Vierailija

Mulla imetys sujui ekat kolme kuukautta hyvin, mutta sitten alki mennä heikommin. Omat voimat oli koko ajan loppu ja väsytti. Taistelin molempien kohdalla 7-8 kuukautta, mikä oli musta saavutus. Mutta ilman tukea en olisi varmaan jaksanut. Nyt luin juuri (Chez Helena-blogista), että Briteissä keskustellaan juuri siitä, missä naiset saa imettää ja missä ei. Olen sentään onnellinen, että meillä Suomessa voi ihan imettää missä vain, eikä kukaan tule siitä sanomaan. Ja tukeakin on!

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..