Syömiseen liittyvät ongelmat ovat vauvoilla tavallisia. Onneksi ne eivät jatku ikuisesti.

Syömiseen liittyvät ongelmat voivat alkaa vauvalla jo pian syntymän jälkeen. Ne ahdistavat vanhempia, mutta ovat onneksi usein hoidettavissa.

Kysymyksiin vauvaikäisten syömisongelmista vastaa lastentautien erikoislääkäri Suvi Mieskonen Jorvin sairaalasta.

Mistä vauvojen syömisongelmat johtuvat?

Vauvoilla on paljon syömiseen liittyviä ongelmia. Harvoin on kyse kuitenkaan varsinaisista syömishäiriöistä, joista saattaa tulla mieleen teini-ikäisten anoreksia, bulimia ja ylipainoisuus.

Vauvoilla oireet ja syyt ovat omanlaisiaan. Ne voivat liittyä esimerkiksi pienipainoisuuteen, hengitysvaikeuksiin, hankalan synnytyksen jälkivaikutuksiin, alkavaan infektioon tai lääkehoitoon. Syömistä voivat vaikeuttaa myös jotkin kehityshäiriöt kuten suulakihalkio.

Taustalla voivat olla myös äidin oman jaksamiseen tai raskaudenaikaisiin mielenterveysongelmiin liittyvät asiat.

Vauvat voivat olla syömistavoiltaan erilaisia kuin vanhemmat ovat etukäteen kuvitelleet, eikä ongelmien taustalla ole useinkaan varsinaista sairautta. Vanhempien ja vauvan erilainen temperamentti tai rytmi voi myös aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi pienipainoisena syntynyt vauva voi olla aluksi luonnostaan vaisu syömään. 

Lyhytaikaisia, varhaislapsuuden aikaisia syömiseen liittyviä häiriöitä arvellaan olevan 20-40 prosentilla lapsista.

Mikä vanhempia huolestuttaa?

Kun vastasyntynyt normaalisti hamuaa nälkäänsä ja rauhoittuu tyytyväisenä syömisen jälkeen, tästä poikkeava käytös huolestuttaa vanhempia. Heitä kalvaa ikiaikainen pelko siitä, ettei lapsi saa tarpeeksi ruokaa. Tämä tunne on ollut, ja on edelleen, tärkeä vauvoja suojaava tekijä.

On raskasta yrittää syöttää vauvaa, jonka syömistä nälkä ja kylläisyys eivät ohjaa. Vauva voi olla mahavaivainen ja itkuinen.

Vanhempien on hyvä muistaa, että lapset ovat yksilöitä jo vastasyntyneinä ja erilaisia myös suhteessa ruokaan. Osa vauvoista ja lapsista ei näytä kokevan syömistä niin tärkeänä kuin toiset.

Uuteen pieneen ihmiseen, tämän temperamenttiin ja syömisrytmiin kannattaa jo heti alussa tutustua rauhassa.

Mikä avuksi, jos vauva syö huonosti?

Tärkeintä on varmistaa, ettei lapsella ole mitään sairautta, ja että hän kasvaa. Suurimmalla osalla vauvoista syömiseen liittyvät ongelmat ovat väliaikaisia ja hoidettavissa.

Syömisongelmaan on järkevä puuttua ajoissa, jotta se ei pitkity. Vaikka ongelmat yleensä helpottavat nopeasti, osa voi ennakoida pitkäaikaisiakin syömishäiriöitä ja vaikuttaa lapsuusiän kasvuun ja paino-ongelmiin myöhemminkin. Vanhempien jaksamiseen ja läheisten tukeen pitää myös kiinnittää huomiota.

Ensimmäiseksi ongelmasta kannattaa puhua terveydenhoitajalle ja lääkärille neuvolassa. Siellä lapsen kasvu tarkistetaan, suunnitellaan perustutkimukset ja perhe ohjataan tarpeen mukaan lastenlääkärille ja jatkotutkimuksiin. Joillakin paikkakunnilla kuntoutusohjaajat voivat tehdä kotikäyntejä kotona, mutta käytännöt vaihtelevat.

Usein auttaa jo ammattilaisen tilannearvio ja ohjeet lapsen ruokailurytmistä. Ruokapäiväkirjanpidosta on myös hyötyä hoitosuunnitelman tekemisessä.

Lapsen kasvun turvaamiseksi voidaan joskus tarvita nenämahaletkua, mutta se ei ole maailmanloppu.

Onko ruoan tuputtaminen pahasta?

Joskus vanhemmat edesauttavat ongelman syntymistä huomaamattaan syöttämällä vauvaa lähes koko ajan. Ruokaa tuputetaan, vaikka paino nousee riittävästi. 

Vanhemmat tarkoittavat parasta ja haluavat hoitaa vauvaansa mahdollisimman hyvin. Ylisyömisestä voi kuitenkin tulla refluksioireita eli maito nousee mahalaukusta ruokatorveen. Tästä koituu usein itkuisuutta ja jäykistelyä, ja taas ollaan syömisongelmissa.

Kaikkia ongelmia ei tarvitse hoitaa maidolla. Lohdukkeeksi voi riittää tutti, jonka käytön välttämiseen ei ole olemassa lääketieteellisiä syitä. Kaikille vauvoille ei tutti kelpaa.

Synnytyssairaaloissa tuttia ei suosita alkuvaiheessa ennen kuin vauva on oppinut imemään rintaa.

Voiko kyseessä olla ruoka-allergia?

Ruokailuun liittyvien ongelmien taustalla voi olla myös ruoka-aineallergioita. Niiden pelossa ei kuitenkaan pitäisi siirtää tärkeiden ruoka-aineiden aloittamista, sillä siirtäminen ei näytä suojaavan allergioilta.

Imettävän äidin ei pitäisi myöskään välttää perusruoka-aineita pitkiä aikoja ilman hyvää syytä.

Allergiaselvittelyt ja mahdolliset välttämisruokavaliot pitäisi suunnitella osaavan lääkärin kanssa.

D-vitamiinitippojen antamista ei pidä mahavaivojen vuoksi jättää välistä.

Onko käytännön helpotuskeinoja?

Vauva voi kieltäytyä imemästä rintaa, vaikka maitoa tulisi hyvin. Vauvan voi tällöin olla vaikea saada otetta rinnasta. Tilannetta voi auttaa lypsämällä rintaa alkuun tai käyttämällä maidonkerääjää toisessa rinnassa, kun vauva imee toisesta.

Joskus äiti voi lypsää maidon ja jompikumpi vanhemmista syöttää sen vauvalle pullosta. Maidon lypsäminen saattaa tosin tuntua äidistä raskaalta, sillä tilannetta voi jatkua pitkään.

Ennenaikaisina syntyneet vauvat ruokitaan yleensä ensin nenämahaletkun turvin, ja vähitellen pulloruokinnan ohella siirrytään imetykseen.

Runsaasti pulauttelevalle, refluksioireiselle vauvalle apukeinoja voi löytyä asentohoidosta, ruokailun rytmittämisestä, maidonsakeuttajasta tai väliaikaisesta refluksilääkityksestä.

Ja vielä, lohdukkeeksi. Syömiseen liittyvät ongelmat helpottavat usein ensimmäisen elinvuoden jälkeen.

Kerran ruokaongelmainen ei tarkoita ruokaongelmaa lopuksi ikää. Jos ongelmat ovat päivittäisiä, apua kannattaa lähteä hakemaan.

Lue lisää

Apua, nyt iski rintaraivarit

Näin saat maidon riittämään ja helpotat imetystä

Tutkimus: Vauvan lisäruoan aloittamisen viivästämisellä ei ole vaikutusta allergioihin

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.