Kuva: iStockphoto

Lapsen ikävä ei ole kiukuttelua. Se on merkki siitä, että vanhempi on lapselle elintärkeä.

1. Vajaan vuoden ikäinen vauva itkee lohduttomasti, kun yritän edes poistua huoneesta. Mikä sille tuli?

Perinteinen ajatus on, että kuuden–kahdeksan kuukauden iässä vauva ymmärtää olevansa vanhemmistaan erillinen olento ja alkaa hätääntyä yksin jäämisestä. Tätä kutsutaan eroahdistukseksi, ja se huipentuu noin kaksivuotiaana.

Jo pieni vauva haluaa olla lähellä. Kun pikkuvauva ilmaisee ahdistusta itkulla, hänet otetaan syliin. Mikä vanhemman ja vauvan suhteessa muuttuu sitten, kun vauva on reilu puolivuotias?

Ainakin tämä: Moni äiti lopettelee imetystä. Vauvan yöheräily alkaa tuntua vanhemmista raskaalta, ja univajetta kertyy. Moni vanhempi yrittää siirtää vauvan nukkumaan omaan sänkyyn. Myös äiti alkaa haluta hiukan lisää liikkumavaraa ja omaa aikaa. Se on luonnollista ja välttämätöntä.

Vauvan eroahdistuksessa voivat näkyä kaikki nämä muutokset.

Vanhempien kannattaa miettiä, muuttuuko vauva vai oma suhtautuminen häneen. Pääseekö isompi vauva aina syliin kuten ennenkin? Lapsi on vielä tosi pieni, eikä häntä ole syytä väkisin reipastaa.

Eroahdistus voi siis olla vaihe – tai se voi heijastaa muutosta vanhemman ja lapsen suhteessa.

2. Missä tilanteissa eroahdistus iskee?

Eroahdistus näkyy niissä hetkissä, kun lapsi jää hoitoon tai kun lapsi jää kotiin ja vanhempi lähtee. Eroahdistus voi tulla esiin myös nukkumaan mennessä tai ihan pienissä tilanteissa, vaikkapa kun vanhempi menee vessaan. Lapsi alkaa itkeä ja takertua.
Erotilanteen lisäksi ahdistus purkautuu, kun taas tavataan.
Lapsissa on eroa. Vaikka lapsi ei ilmaise eroahdistusta vahvasti, hän todennäköisesti silti tuntee sitä. On aikuisten virhe luulla, että isosti tunteensa ilmaisevan lapsen tunteet ovat isompia.

3. Mikä on hyvä tapa suhtautua eroahdistukseen?

Ensin: suhteuta asia. Yksivuotiaalle vauvalle vanhemman yhden päivän poissaolo on yksi 365:s osa elämästä. Kolmekymmentävuotiaalle aikuiselle se tarkoittaisi 30 päivän eroa esimerkiksi puolisosta. Päivänkin ero on siis vauvan elämän mittakaavassa pitkä. Jos puolisosi on kuukauden pois, juoksetko ilolla vastaan kun hän palaa – vai ottaako pitkä poissaolo päähän?

Lapsen ikävä ei ole kiukuttelua. Se on merkki siitä, että vanhempi on lapselle tärkeä, elinehto.

4. Mitä minun kannattaa välttää?

Vanhemman ei pidä kiukustua, syyllistyä tai yrittää tehdä lapsesta itsenäistä. On turha ärsyyntyä: Kyllä minullakin on oikeus olla hetki pois!

Huono reaktio on myös se, jos itkun takia ei pysty enää lähtemään minnekään. Vanhemman hätääntyminen pahentaa vauvan turvattomuuden tunnetta. Omasta epävarmuudesta seuraa helposti vaikeiden lähtöjen ja hyvittelyn ristiriitainen kierre, jota vauva ei ymmärrä.

Älä lähde, kun lapsi nukkuu.

5. Tulin takaisin, miksi lapsi nyt itkee?

Tärkein kohta erossa on takaisintulo. Kun palaat ja lapsi on kiukkuinen, älä hermostu. Lapsella on oikeus näyttää kiukkunsa siitä, että olit pois.

Moni pikkulapsi kiukkuaa päiväkodin pihalla, kun vanhempi tulee hakemaan. Se on hyvä asia! Kysy lapselta, mistä olet vihainen. Olinko liian kauan pois? Kerro: minä kyllä tulen aina takaisin, ja minullakin oli ikävä.

Hyvä yhteen palaaminen vahvistaa suhdetta.

Jos lapsi ei reagoi siihen että tulet, paina tilanne mieleesi ja seuraa, käykö näin toiste. Pahimmillaan lapsi pelkää hylätyksi tulemista, eikä siksi näytä pahaa oloaan ja ikävää. Jos lapsi käyttäytyy aikuisen näkökulmasta hyvin eli rauhallisesti, se ei tarkoita että hänen on hyvä olla. Lapsi voi olla hädissään.

6. Miten helpotan lapsen oloa?

Ero pitää ennakoida avoimesti. Näytä vauvalle omalla rauhallisuudellasi ja lempeydellä, että hän voi luottaa sinun palaavan. Myös vauvalle pitää puhua, vaikkei hän sitä sanasta sanaan ymmärrä.

Selitä lähtö lapselle ja auta häntä hahmottamaan aikaa. Vaikkapa näin: Ensin syöt mummin kanssa ruoan, sitten on ulkoilu, sitten iltapala ja menet nukkumaan, ja sitten äiti tulee. Päivän poissaolosta voi tehdä taaperolle kuvajanan vaikka jääkaapin oveen. Siitä hän voi katsoa hoitajan kanssa, mikä kaikki on jo mennyt ja missä kohden vanhempi tulee.

Lapsen hoitajan kannattaa käsitellä eroikävää avoimesti. Liika puuha ja herkuttelu esimerkiksi mummolassa ikävän välttämiseksi on turhaa. On parempi kestää ikävä yhdessä. Lapsen ei täydy olla reipas.

Erotilanteeseen, esimerkiksi päiväkodissa, voi keksiä pieniä kikkoja. Anna pusuja varastoon, otettavaksi päivän mittaan. Kuiskaa unilaulu valmiiksi korvaan. Jos päiväkotiin jääminen on lapselle vaikeaa, vanhempien kannattaa vuorotella.

Vanhempien esimerkki opettaa eroamista, hyvästelemistä ja yhteen palaamista. Näytä esimerkkiä hyvästä eroamisesta – myös kun puoliso lähtee harrastukseensa.

Hyvillä mielin eroaminen ei aina onnistu. Tulee itkuisia lähtöjä ja pahaa mieltä. Eroahdistus on silti tärkeä asia. Se opettaa luopumista, liittymistä – ja kaipaamista.

Asiantuntija: lastenpsykiatri Janna Rantala

Anna Ruohonen: Äiti, älä mene! Vauva 4/2014

Lue lisää:

Kärsiikö taapero viikon erosta?

Voimakas eroahdistus

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..