Uhmaamalla lapsi testaa maailmaa. Lue vinkit uhmaikäisen kiukkukohtauksiin.

1. Ennakoi myrsky

Vanhempi voi oppia tarkkailemaan lapsen käytöstä ja ennakoimaan, milloin myrsky on puhkeamaisillaan.
Kaksivuotiaan uhmaikäisen kanssa toimii usein hänen huomionsa suuntaaminen kiukusta mukavampiin asioihin­. Kun tunne on vahva, järki on kapea – niin aikuisilla kuin lapsillakin. Siksi kiukkuisen kanssa on usein turha yrittää keskustella järkevästi.
Kiukkukohtauksen nostaessa päätään ehdota lapselle fyysistä toimintaa: juoksemista tai vaikkapa hyppimistä­ trampoliinilla. Hyppiessä tai juostessa­ lapsi pääsee purkamaan kiukkuaan hyvällä tavalla fyysisen tekemisen kautta ja samalla hän saa ajatuksensa uusille urille.

2. Rauhoita ensin itsesi

Kuten lentokoneessa neuvotaan, happinaamari kannattaa laittaa ensin omille kasvoille, jotta voit ja jaksat auttaa lasta.
Kun lapsi riehuu ja ärsyttää ja oma ärtymyksesi alkaa nousta, yksi hyvä rauhoittumiskeino on juoda lasillinen vettä. Varmista, ettei lapsi pysty vahingoittamaan itseään eikä muita. Hae itsellesi lasi kylmää vettä. Keskity täysin juomiseen ja rauhoitu.
Sama toimii myös monilla lapsilla. Kun lapsi huutaa ja riehuu, kysy häneltä rauhallisesti: ”Haluatko lasin vettä tai maitoa?” Ei ole kovin helppoa juoda ja riehua yhtä aikaa, ja juodessa kiukku usein unohtuu.  

3. Eläydy tunteeseen

Hyväksy lapsen kaikki tunteet. Älä sano, mitä hänen pitäisi tuntea ollakseen reipas ja hyvä. Anna hänen tuntea sitä, mitä hän tuntee.
Lapsen tunteita ei pitäisi vältellä eikä mitätöidä. Muista, että lapsi tarvitsee aikuista kaikkein eniten juuri silloin, kun voimakkaat tunteet ottavat vallan hänen aivoissaan­. Kiukun hillitseminen on haastavaa aikuisellekin­, ja pienelle lapselle se on lähes ylivoimaisen vaikeaa, sillä hänellä­ ei ole elämänkokemusta eikä keinoja voimakkaan tunnekuohun hillitsemiseen. Kiukku on tärkeää, jotta lapsi voisi harjoitella rauhoittumista yhdessä aikuisen kanssa.
Kun lapsi kiukkuaa, lopeta kaikki muu puuha ja laskeudu lapsen tasolle, kyykkyyn tai vaikka lattialle makaamaan. Samalle tasolle­ meneminen viestittää lapselle arvostusta ja empatiaa. Ota katsekontakti, hengitä syvään, rentoudu ja keskity lapseen.

4. Tutki kiukkua

Keskity tutkimaan lapsen käytöstä. Mitä hän oikeastaan haluaa ja tarvitsee? Tahtooko hän keinussa kovemmat vauhdit kuin mitä suostuit antamaan? Haluaako hän päättää itse, mitä pukee päälleen?
Usein kiukku on toissijainen tunne, jonka takana on varsinainen tunne, joka on johtanut kiukun kohoamiseen. Varsinainen tunne voi olla esimerkiksi nolostuminen, pettymys, pelko, turhautuminen tai kateus.
Jos suinkin voit, anna joissain asioissa­ periksi. Mitä siitä, jos lapsi menee päiväkotiin toisinaan aikuisen mielestä hassuissa vaatteissa tai hetkeksi sateella ulos ilman kurahousuja? Anna lapsen kokeilla asioita.
Tietyissä asioissa tietysti pitää olla rajat. Lapsi ei saa satuttaa ketään eikä vaarantaa turvallisuuttaan.

5. Ole tunneopastaja

Kerro lapselle, mikä tunne hänellä on juuri nyt päällä ja mieti yhdessä lapsen kanssa, mistä tunne on saanut alkunsa: alkoiko sinua kiukuttaa, kun et saanutkaan jäätelöä kaupassa?
Kun lapsi on rauhoittunut, hänen kanssaan voi jutella, mitä hän voi tehdä seuraavalla kerralla, kun kiukuttaa. Lapsen kanssa voi esimerkiksi sopia, että hän saa repiä vanhoja lehtiä tai hakata tyynyjä, kun kiukunpuuska iskee.
Näytä myös mallia omalla esimerkilläsi. Miten sinä itse käsittelet omaa kiukkuasi? Miten käyttäydyt, kun olet turhautunut ja vihainen? Lapsi imee pienestä pitäen­ käyttäytymismalleja vanhemmiltaan. 

Lähde: Katri Kanninen ja Arja Sigfrids: Tunne minut! Turva ja tunteet lapsen silmin. Ps-kustannus 2011. 


Vauva 10/2012

 

Äidit vinkkaavat:

”Meillä auttaa kysymys ’mikä hätänä’. Sitten otetaan syliin ja jutellaan siitä, mikä kiukuttaa. Yleensä syy löytyy helposti. Jo se auttaa, että vanhemmat noteeraavat kiukun, ja lapsi pääsee syliin kertomaan, mistä on kysymys. Leikit jatkuvat yleensä sen jälkeen paljon paremmalla mielellä.”
Satu

"Irtaudun ruumistani ja kuvittelen olevani jossain muualla, annan lapsen riehua kiukkunsa pihalle, kunhan hän ei riko paikkoja tai itseään. Sanon lapselle, että sun pitää nyt varmaan hetki kiukutella, tuu takas kun oot rauhoittunut. Välillä hoen mantraa ’Sinä olet aikuinen!’, jos meinaan mennä kiukkuun mukaan.”
Marjut

”Monesti kiukkuun on todellinen syy, jota uhmis ei osaa pukea sanoiksi: nälkä, jano, väsy, kipu jne. Meillä ainakin toimii se, että ruokaa ja juomaa annetaan tasaiseen tahtiin, niin suurimmat kiukut jää pois.”
Anne

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.