Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Nukkuminen on taito, jonka opettelun voi aloittaa heti, kun vauva on syntynyt. Ei unikoulussa huudattamalla, vaan hellästi pienin askelin.

Puolivuotias herää tunnin välein huutamaan, kun huomaa turvallisen rinnan kadonneen suustaan. Taas pitää nousta silmät ristissä hyssyttämään. Jokainen yö kasvattaa univelkaa, ja päivät kuluvat kuin sumussa.

Sellaista se vain nyt on, vauva-aika.

Mutta täytyykö sen olla?

Odottaessaan toista lastaan kustannustoimittaja Laura Andersson mietti, miten esikoisen kanssa tutuksi tulleet uniongelmat voisi välttää. Hän ryhtyi selvitystyöhön: Miten vauvan uneen suhtaudutaan muissa maissa? Miten toimivat perheet, joissa vauva nukkuu hyvin?

Usein vain pidetään peukut pystyssä ja toivotaan parasta.

– Meillä Suomessa usein vain pidetään peukut pystyssä ja toivotaan parasta. Jos vauva sitten ei nuku, joskus vuoden tienoilla ryhdytään unikouluun, Andersson sanoo.

Unen voi kuitenkin nähdä myös oppimisprosessina, joka alkaa heti, kun vauva on syntynyt.

Opettamisella Andersson tarkoittaa hyvin helliä, vähittäisiä keinoja, joilla luodaan nukahtamiselle otolliset olosuhteet. Varsinaista unikoulua ei alle puolen vuoden ikäiselle voisikaan pitää.

– Siitä ei ole mitään hyötyä, sillä vauva ei ole siihen kypsä, sanoo lääketieteen tohtori, lastenneurologian erikoislääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Unirytmi on avainsana

Vastasyntynyt nukkuu noin 20 tuntia vuorokaudessa. Unijaksot ajoittuvat aluksi miten sattuu, mutta vähitellen vuorokausirytmi vakiintuu. Neljään kuukauteen mennessä valtaosa vauvoista nukkuu yöllä 5–6 tunnin yhtenäisen jakson.

Rytmin löytymistä voi tukea pienin vihjein heti ensimmäisistä viikoista alkaen. Päivällä pidetään valot päällä ja touhutaan, illalla rauhoitutaan ja himmennetään valoja.

Öiden sujumiseen vaikuttaa paljon se, miten ja mihin vauva tottuu nukahtamaan. Katkonaisen unen taustalla on usein uni­assosiaatio: vauva yhdistää nukahtamisen kanniskeluun tai imetykseen. Herätessään hän reagoi, kun tilanne onkin muuttunut.

Saarenpää-Heikkilä neuvoo totuttamaan vauvan nukahtamaan niin, ettei vauva yhdistä imetystä ja unta. Sen voi tehdä lempeästi: rinta otetaan varovasti vauvan suusta ennen kuin tämä vaipuu uneen.

Tähän päätyi myös Laura Andersson.

– Vähitellen kannattaa hakea sitä suuntaa, ettei vauva joka heräämisellä tarvitsekaan maitoa tai syliä. Vaikka imettääkin, ei alkukuukausien tahdilla tarvitse jatkaa yksivuotiaaksi asti.

Imetänkö vai nukunko?

Sotivatko unineuvot sitten imetysihanteita vastaan? Niin ei tarvitse olla.

Imetysvälien lempeä pidentäminen pidentäminen ei sovi imetysihanteita vastaan.

Ensimmäisten viikkojen jälkeen yöllisten imetysvälien lempeä pidentäminen ei ole haitallista lapsen ravinnonsaannin kannalta, Saarenpää-Heikkilä sanoo. Vauva kyllä syö aamulla senkin edestä.

– Minulle on vieras ajatus, että lapsentahtisuus viedään niin äärimmilleen, että kun lapsi on yksivuotias, koko perhe on ihan loppu, Saarenpää-Heikkilä sanoo.

Jos kuitenkin haluaa imettää tiuhaan öisinkin ja nukuttaa lapsen rinnalle, niin voi lääkärin mukaan tehdä. Silloin on kuitenkin hyväksyttävä se, että yöt ovat katkonaisia ja tavoista voi joutua opettelemaan myöhemmin eroon.

Anna tilaa nukahtaa

Vauva pyörii, tuhisee ja ährää, vähän äänteleekin – mutta nukahtaa uudelleen.

Uni ei ole yhtenäistä ja tasalaatuista läpi yön. Vireystila vaihtelee unisyklin mukaan, ja vauva käy välillä lähellä valveen rajaa. Jos vauva parahtaa kunnon itkuun, siihen pitää aina vastata, mutta joka havahtuminen ei tarkoita sitä, että vauvalla olisi nälkä tai muu hätä.

Innokkaat vanhemmat voivat joskus häiritä vauvan unta, vaikka tämä ei ole edes heräämässä. Uniongelmien tutkimiseksi kuvatuissa videoissa näyttää joskus siltä, ettei vauva tee vielä mitään, kun äiti jo ponkaisee hyssyttelemään.

Tuoreet vanhemmat ovat ymmärrettävästikin herkillä, ja yöllä pienet äänet voivat tuntua suurilta.

Yksi Laura Anderssonin oivalluksista oli se, että kannattaa ensin rauhoittaa itsensä ja kuulostella: onko vauva todella jotain vailla, vai jatkaisiko hän sittenkin uniaan?

– Opettelimme erottamaan vauvan itkusta, milloin vauvalla on selvä hätä ja milloin hän vain pitää ääntä nukahtaessaan. Vauvalle voi antaa pienen hetken tilaa hakea unta itse, Andersson kertoo.

Anderssonin kuopus oppikin lopulta vain kahdessa viikossa nukahtamaan itsekseen, ilman itkuja. Rutiini on toiminut tähän asti lukuun ottamatta tiettyjä vilkkaita taaperovaiheita.

Tietoa jo etukäteen

Andersson kehottaa valmistautumaan öihin jo raskausaikana. Kannattaa sopia etukäteen esimerkiksi siitä, miten ja missä vauvan toivotaan tottuvan nukkumaan ja miten toimitaan, jos tuleekin vaikeuksia.

Hyvin nukkuville perheille yhteistä on se, että he ovat perehtyneet asiaan jo etukäteen.

Kaikki Anderssonin haastattelemat perheet, joissa uni oli pysynyt hallinnassa, olivat ottaneet asioista etukäteen selvää. Myös peruskikat olivat varsin samanlaisia. Tarinoissa korostuivat johdonmukaisuus, kärsivällinen toisto ja lempeät nukahtamista helpottavat rutiinit.

Toki lapsen kasvaessa tilanteet voivat muuttua. Ei ole takeita siitä, että kuukauden ikäisenä hyvin nukkuva vauva jatkaisi samaan malliin taaperoiässä. Kun vauvan kehityksessä tapahtuu äkkiä paljon yhtä aikaa, uni muuttuu ajoittain luonnostaankin levottomammaksi. Monille vauvoille näin käy noin neljän kuukauden iässä.

– Rutiineista kannattaa jaksaa pitää kiinni ajoittaisista vaikeuksista huolimatta, niin välttää ajautumisen nukutusmaratoneihin, Andersson sanoo.

Vahtikoiran geenit

Joskus kaikki menee hyvistä aikomuksista huolimatta mönkään.

– Varmuudella ei lopulta tiedetä, miksi toiset vauvat oppivat nopeammin nukkumaan ehjiä öitä ja toiset yrityksistä huolimatta eivät, Saarenpää-Heikkilä toteaa.

Se on selvä, että temperamentilla on osuutensa.

– Uneen liittyvät ominaisuudet näyttävät olevan vahvasti periytyviä. Toiset vain on varustettu vahtikoiran geeneillä.

Et ole huono vanhempi, vaikka vauvasi nukkuisi huonosti.

Lapsen uniongelmista ei pidä soimata itseään. Et ole huono vanhempi, vaikka vauvasi nukkuisi huonosti. Jos tilanne alkaa koetella jaksamista, on syytä hakea apua.

Haastattelujen lisäksi lähteenä Laura Anderssonin kirja Voit nukkua – kuinka opetin vauvani nukkumaan ja kuinka se muualla tehdään.

Vauva 12/16

Vierailija

Unohda unikoulu – jo pientä vauvaa voi opettaa nukkumaan

Vihdoinkin tämäkin näkökulma tuodaan esille!!! Olen ollut täysfriikki lapsentahtusuus kiintymyysvanemmuus imetänpienimpääninahdukseen- äitien parissa. Ja toinen suuuri tekijä on ruokarytmi! Kunnolliset ateriavälit, päivisin valveillaoloaikaa ja tuhdit ruokailut. Öisin pikatankkaus ja nukutaan. :) Tätäkin voi lempeällä kädellä ohjailla. Usein vauvat heräävät päikkäreillä noin tunnin kohdalla. Jos heijaa vaunuja tai ei ehkä reagoi heti inahfukseen vauva nukkuisikin tunnin lisää jolloin ruoka...
Lue kommentti
Vierailija

Unohda unikoulu – jo pientä vauvaa voi opettaa nukkumaan

Vierailija kirjoitti: Mikä toimii yhdelle ei toimi kaikille. Omalla esikoisella oli koliikki ja korvakierre, unettomia öitä oli paljon. Kuopus kaikin puolin terve vauva ja nukkui heti synnytyään hyvin. Anna kun arvaan, nyt on esikoisella atopiaa ja ehkä jopa astmaa. Risat on poistettu ja korvat putkitettu. Ei sitten käynyt mielessä maitoallergia? Miten vähällä vauvat säästyisikään, jos ruokavaliosta poistettaisiin vasikalle tarkoitettu maito.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Alle kolmevuotiaisiin ei sovi suihkia hyttyskarkotteita. Millä hyttyset sitten saa pysymään loitolla?

Välttämättä ei tule ajatelleeksi, että kesään kuuluvat ärsyttävät inisijät voivat olla vauvalle oikeaksi haitaksi. Pahimmillaan hyttysenpistos saattaa nostattaa pikkuiselle kuumeen. Vauvoilla ei nimittäin vielä ole vasta-aineita, jotka suojaavat hyttysille vuosikymmenten ajan altistuneita aikuisia.

Jos hyttynen kuitenkin pääsee iholle, pistoksen aiheuttamaa reaktiota voidaan hillitä Bepanthenillä.

Alle kolmevuotiaisiin ei sovi suihkia hyttyskarkotteita, ja isompienkin kanssa kannattaa valita karkote, jossa ei ole N,N-dietyyli-m-toluamidia (DEET). Peittävä vaatetus ja vaunujen hyttysverkko ovat tärkeimmät apuvälineet hyttysten pistojen välttelyssä. Jos verenhimoisia inisijöitä ei saa häädettyä illalla mökistä, myös vauvan retkisängyn ympärille kannattaa virittää sänkyverho tai paremman puutteessa vaikka vaunujen hyttysverkko.

Jos hyttynen kuitenkin pääsee iholle, pistoksen aiheuttamaa reaktiota voidaan hillitä Bepanthenillä tai hydrokortisonivoiteella. Hyttysenpistot paranevat tavallisesti itsestään muutamassa päivässä. Jos yli yksivuotias lapsi vaikuttaa olevan erityisen herkkä hyttysten pistoille, mukaan mökille kannattaa pakata antihistamiinitabletteja tai antihistamiinia oraaliliuoksena. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kun tuolissa on oikein säädetty jalkalauta, se auttaa vauvaa ruokailussakin.

Syöttötuolin on oltava sellainen, että lapsi ei pääse kaatamaan tuolia keikkuessaan tai potkiessaan.

Kannattaa valita tuoli, jossa on säädettävä jalkalauta. Jo pienellä vauvalla syöttötuolin jalkalaudan pitää olla ylhäällä, sillä hänelle on siitä hyötyä. Jalkatuki antaa tukea lapsen vartalolle, jolloin niska, leuka ja nielu ovat oikeassa asennossa. Näin lapsi voi hallita pureskelua ja nielemistä paremmin.

Jos lapsi kadottaa vartalon tuen, neste voi virrata liian nopeasti kurkkuun, ja syömisen hallinta heikkenee.

Jalkatuki kannattaa asettaa niin, että lapsen jalkapohja yltää sille. Jalkatuki keventää myös reisien alta tukipintaa, joten veri kiertää jaloissa paremmin. Hyvä istuma-asento tukee myös puheen kehitystä ja auttaa hallitsemaan käsiä paremmin.

Asiantuntijana fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen, Lasten Terapiakeskus Terapeija

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Istuin tai kiikku voi tarjota vauvalle jumppaa ja suurta riemua. Liikkuminen kehittyy kuitenkin parhaiten lattialla.

Onko hyppykiikusta haittaa vauvan kehitykselle?

Hyppykiikku ei ole välttämätön tarvike, mutta oikein asennettuna se tukee hyvin lapsen liikuntaa. Lapsethan rakastavat hyppimistä.

Yleisin ongelma on väärin asentaminen. Hyppykiikun tulee olla niin alhaalla, että lapsen kantapäät ylettyvät alustalle. Hyvästä hyppykiikusta löytyy sivulta säädettävät nauhat, jolloin lapsi pysyy napakasti kiinni, ja vartalo saa myös sivuttaistukea.

Lapsen täytyy saada koko jalkapohjansa lattiaan ja harjoitella kyykkyyn ylös liikettä, ei pelkkää hyppimistä. Silloin kiikkua voi huoletta käyttää vähän aikaa kerrallaan. Jos lapsi potkuttelee ja hyppii vain varpaillaan ja päkiöillään tai ei jaksa pitää selkäänsä suorana, älä käytä hyppykiikkua.

Paras paikka hyppykiikulle on tasainen alusta ja avoin tila, jossa lapsi ei pääse kolhimaan itseään esimerkiksi ovenkarmeihin.

Voiko kävelytuoli hidastaa kävelemään oppimista?

Ei, jos sitä käytetään oikein. Kävelytuoli antaa lapselle liikunnallisia kokemuksia ja tuo suurta riemua, kunhan se on säädetty oikein. Kävelytuolikaan ei ole terveelle lapselle välttämätön mutta ei haitallinenkaan.

Kävelytuolin suurin ongelma on, jos se on säädetty väärälle korkeudelle.

Suurin ongelma on se, että tuoli on säädetty väärälle korkeudelle. Tarkista, että istuva lapsi saa jalkapohjat hyvin lattiaan, pystyy välillä kohottautumaan tuolista pystyasentoon seisomaan ja laskeutumaan taas alas.

Kävelytuolin avulla lapsi pystyy hyvin tutustumaan kodin tiloihin. Monesti kävelytuolissa oleva lapsi opettelee sanoja, ja tuoli antaa lapselle hyvän mahdollisuuden tutustua ympäristöön ja hakeutua vuorovaikutukseen. Kävelytuolissakin lapsi on vain väliaikaisesti, ei liian kauan.

Jos lapsella on ongelmia hallita vartalonsa asentoa tai hän liikkuu varpaillaan, älä käytä kävelytuolia.

Mihin Bumbo on tarkoitettu?

Bumbo on loistava suihku ja hiekkalaatikkotuolina. Se ehkäisee liukastumisia ja suojaa maasta tulevalta kylmältä. Bumbo sopii lapselle, joka ojentaa jo hallitusti ylävartaloaan ja joka sylissä ollessaan tarvitsee tukea enää alavartalolleen.

En suosittele Bumboa terveelle lapselle leikkituoliksi sisätiloihin, sillä tuoli lukitsee lapsen asennon, ja siitä on vaikea tulla itse pois. Monesti Bumbossa istuva lapsi kykenee jo istumaan itsekin.

Tarvitseeko vauva kylpytukea?

Terve lapsi ei tarvitse. Pienen vauvan kylvettäminen on herkkä, käsin tunnettava toimenpide. Kylpytuella saatetaan luoda väärää turvallisuuden tunnetta.

Kun lapsi oppii istumaan, liuku­esteellä varustettu amme tai Bumbo on hyvä hankinta kylpyhetkiin. Kylvettäminen vaatii aina valvontaa!

Istuin ei korvaa lattialla puuhastelua, mutta vapauttaa vanhemman kädet hetkellisesti.

Millainen on hyvä sitteri?

Hyvä sitteri menee lähes makuu­asentoon ja myötäilee lapsen selkää ja lonkkia. Kun lapsi kasvaa, hyvän sitterin pystyy nostamaan pystympään, asentoon, johon lapsen oma ojennus riittää.

Lähes kaikki sitterit ovat nykyisin tehty kehoa myötäileviksi ja tukeviksi. Tärkeintä on muistaa kiinnittää aina vyöt, jotta lapsi ei pääse kellahtamaan sitteristä pois. Sitteri tai muu istuin ei korvaa lattialla puuhastelua, mutta se vapauttaa vanhemman kädet hetkellisesti.

Asiantuntijana fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen, Lasten Terapiakeskus Terapeija

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Onko suloisempaa kuin pienen ihmisen ja eläimen ystävyys? Lähetä kuva ja osallistu arvontaan!

Osa kuvista julkaistaan myös Vauva-lehden palstalla. Lähetä kuva mahdollisimman isona tiedostona, emme voi julkaista matalaresoluutioisia kuvia.

Kun lähetät kuvan viimeistään 13.8.2017, olet mukana arvonnassa, jossa voi voittaa Ainu Nokkamukin, BabyBjörn Soft Bib -ruokalapun ja Jordan-hammasharjan vauvoille. Arvomme kaksi settiä, ja yhden palkinnon arvo on noin 21 euroa.

Voittajiin otetaan yhteyttä sähköpostitse: tarkista, että käyttäjätiedoissasi on voimassa oleva sähköpostiosoite!

Lähettämällä kuvan annat luvan käyttää sitä Vauva-lehden aineistoissa. Lataa vain itse kuvaamiasi kuvia tai kuvia, joiden lataamiseen sinulla on kuvaajan lupa. Katso kuvahaasteiden tarkemmat ohjeet

Jos haluat kuvan mukaan lehden palstalle, kerro sisältö-kohdassa vauvan nimi ja ikä kuvaushetkellä.

Osallistuminen vaatii kirjautumisen.

Lukijasisällöt