Joulu on huijareiden lempiaikoja.

Netti on helppo jouluostospaikka. Siellä surffatessa ei tule hiki talvitakissakaan eikä kukaan polje varpaille tai etuile kassajonossa. Kaikelta hankalalta ei netissäkään silti säästy. Kauppojen ruuhkissa liikkuu lompakkovarkaita, mutta netissäkin on omat rosvonsa. Kokosimme vinkkejä, joiden avulla voi lisätä nettiostosten turvallisuutta sekä välttyä huijatuksi tulemiselta. 

1. Käytä tarpeeksi monimutkaisia salasanoja. Salasanassa pitäisi olla vähintään kahdeksan merkkiä, joiden joukossa on niin numeroita, kirjaimia kuin erikoismerkkejäkin.

2. Varmista nettisivuston luotettavuus. Huolehdi, että nettiosoite alkaa "https" eikä "http", sillä s-kirjain takaa turvallisen tiedonsiirron. Monissa selaimissa URL-osoite muuttuu vihreäksi osoituksena sivuston turvallisuudesta.  On myös olemassa ilmaisia netin turvapalveluita, jotka varmistavat sivujen turvallisuuden. Tällainen ohjelma löytyy muun muassa täältä tai täältä.

3. Varo tekaistuja hyväntekeväisyyskeräyksiä. Joulunalusaikaan ihmisiä houkutellaan usein lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyysjärjestöille, joita ei ole olemassakaan. Ja hups, rahat päätyvät huijarin taskuun. Tarkista aina hyväntekeväisyysjärjestön aitous vaikka kyselemällä asiasta saman alan toimijoilta.

4. Suojaa ostosten tekoon käyttämäsi tietokone, matkapuhelin tai tablet-laite. Pidä huolta siitä, että sinulla on kattava ja päivitetty tietoturvaohjelmisto.

5. Tarkista, löytyykö kaupan etusivulta ulkopuolisten tahojen myöntämiä sertifikaatteja kuten Varmakauppa ja Luotettava verkkokauppa. Nämä sertifikaatit kertovat, että sivusto käyttää varmennettua yhteyttä ja että sen tietosuojataso on korkea tai että sillä on hyvä maine.

6. Luotettava, vakavasti otettava verkkokauppa kertoo yhteystietonsa reilusti verkkosivuillaan, viimeistään toimitusehdoissa. Sähköpostin lisäksi asiakkaan tulee saada helposti tietoonsa myös kauppiaan puhelinnumero ja y-tunnus. Asiakaspalvelun laadun voi testata etukäteen soittamalla tai lähettämällä sinne sähköpostia. Jos tiedusteluun ei vastata, voi miettiä, vastataanko silloinkaan, kun rahat on jo maksettu.

7. Kysele ystäviltä ja tuttavilta sekä netin keskustelupalstoilta luotettavista verkkokaupoista. Moni vinkkaa sellaisista mielellään, kun vain hoksaa kysyä.

 Lähteet: Symantec ja Web of Trust

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Flunssan iskiessä pieni vauva kannattaa viedä tarkastukseen. Yli kolmikuisen vointia voi tarkkailla ensin kotona.

Mistä tietää, että flunssainen vauva tarvitsee lääkärihoitoa?

Mitä nuorempi vauva, sitä tärkeämpää on, että hän pystyy hengittämään nenän kautta. Jos pikkuvauvan nenä on tukossa, rinnasta tai pullosta syöminen ei onnistu kunnolla.

Mahdollisen hengitysvaikeuden arvioiminen ei ole helppoa vanhemmalle, joten alle kolmen kuukauden ikäisen vauvan vointi on hyvä arvioida lääkärin vastaanotolla.

Jos vauva jaksaa syödä hyvin, on kuumeeton ja jopa hymyilee, hänen yleisvointinsa ei voi olla erityisen huono.

Vauva on ollut nuhainen jo yli viikon ajan. Voiko vielä odotella, että hän paranee itsestään?

Kyllä voi, tämä on täysin normaalia. Nuha kestää yleensä noin kaksi viikkoa, ja oireet häviävät pikkuhiljaa.

Lääkäriin on syytä mennä, jos vointi huononee uudelleen, kuume uusii tai syöminen muuttuu vaikeaksi.

Entä jos vauvalla nousee kuume. Milloin hänet pitää viedä lääkäriin?

Alle kolmikuinen vauva kannattaa viedä lääkäriin aina, jos hänelle nousee 38 asteen kuume. Alle kuukauden vanha kuumeilija kuuluu aina sairaalahoitoon.

Jos pienellä vauvalla on kuumetta, sen aiheuttaja on vakava infektio paljon useammin kuin varttuneemmalla lapsella. Vauvan oireita on myös paljon vaikeampi tulkita kuin vuoden ikäisen.

Isompaa lasta voi seurata hieman pidempään, jos hänen yleisvointinsa on hyvä eikä hänellä ole hengitysvaikeuksia.

Hengitysvaikeudet, tihentynyt tai työläs hengitys ja yleisvoinnin heikkeneminen ovat syitä viedä lapsi lääkärille. Samoin lääkäriin kannattaa lähteä, jos kuumeelle ei löydy järkevää selitystä, kuten esimerkiksi nuha.

Milloin kuumetta kannattaa lääkitä?

Yli 38,5 asteen kuumetta kannattaa jo lääkitä. Kuumeen ja yleisvoinnin kohentamiseksi kannattaa antaa parasetamolia ohjeen mukaan. Ibuprofeiinia voi antaa vasta yli kolme kuukautta vanhoille lapsille.

Kuumelääke on samalla myös kipulääke. Hyväkuntoiselle flunssaiselle vauvalle voi hyvin antaa kipu- ja kuumelääkettä ensin ja arvioida vointia uudelleen sen jälkeen. Parasetamoli imeytyy suun kautta hieman paremmin kuin peräpuikkona. Supotkin toimivat hyvin, kunhan annos on kohdallaan.

Miten RS-virus eroaa tavallisesta flunssasta?

Hengitysinfektioita aiheuttavia viruksia on runsaasti, mutta RS-niminen virus on erityisen hankala. Se aiheuttaa erittäin räkäisen taudin myös aikuisille.

RS-virus on vaikea, sillä mitä nuorempi vauva on kyseessä, sitä pahemmat oireet yleensä ovat. Vauvan hengitystiet ovat tukossa, eikä hän jaksa syödä.

Virus ei ilmene pelkästään ylähengitystieoireina ja nenän tukkoisuutena, vaan tyypillisesti se aiheuttaa pikkuvauvoille hankalan, sairaalahoitoa vaativan keuhkotulehduksen, johon liittyy hengitysvaikeuksia. Korvatulehduksen kehittyminen RS-taudin jälkeen on enemmän sääntö kuin poikkeus.

RS-virus epidemia tulee joka toinen talvi, enimmäkseen joulukuun ja helmikuun välisenä aikana. Ensi talvikaudella se on jälleen odotettavissa. Epidemian aikana pieniä vauvoja joutuu paljon sairaalahoitoon.

Milloin vauvan yskästä on syytä huolestua?

Yskä kuuluu vauvan tavalliseen nuhaflunssaan samalla tavalla kuin vanhemmallakin. Mutta pienen vauvan yskä on aina poikkeava oire, jos siihen ei liity samaan aikaan selvää nuhaisuutta.

Hinkuyskässä lapsella ei ole muita flunssan oireita tai kuumetta. Lapsi saa rajuja yskänpuuskia, mutta on niiden välissä täysin oireeton. Puuskiin liittyy tikahtumisen tunnetta ja hinkumista. Yskiessä lapsi oksentaa limaa, ja hänen hengityksensä vaikeutuu.

Hinkuyskärokote annetaan kolmen ja viiden kuukauden ikäisille sekä yksivuotiaille. Rokote ei suojaa taudilta täysin ensimmäisen eikä heti vielä toisenkaan annoksen jälkeen. Karkeasti voidaan sanoa, että alle kuusi kuukautta vanha lapsi ei vielä ole suojassa hinkuyskältä. Vanhempikin lapsi voi sairastua, joskin se on hyvin harvinaista, jos hänet on rokotettu.

Pelkkä kuvaus hankalista yskänpuuskista pitäisi herättää lääkärissä epäilyn hinkuyskästä. Jos vastaanotolla yskänpuuskaa ei kuitenkaan tule ja vauva on niin pieni, ettei ole vielä saanut rokotetta, lapsi on syytä ottaa seurantaan.

Hinkuyskää sairastavat vauvat kuuluvat aina sairaalahoitoon.

Miten flunssaisen vauvan oloa voi parhaiten helpottaa?

Nenää niistämällä, lasta rauhoittamalla ja kipulääkkeellä.

Nuhanenään tepsiviä keittosuolaliuoksia saa apteekista tippoina ja sumutteina. Suolaliuos helpottaa nenän tyhjentämistä ja avaa tukkoisuutta.

Lisäksi apteekista on myynnissä niistäjiä ja nenäimuja, joilla pystyy turvallisesti tyhjentämään vauvan nenää. Niistolaitetta kannattaa käyttää yhdessä keittosuolatippojen kanssa ennen jokaista syöttöä.

Flunssaisen vauvan sängyn pääpuolta on hyvä kohottaa sängyn jalkojen alle asetettavilla korotuksilla.

Jos lapsella on hengitysvaikeuksia, hän voi tarvita lisähappea tai muita hengityksen tukitoimia sairaalassa.

Asiantuntijana: Lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist, Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema Oy, lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Tea Nieminen, Lastenklinikka.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tutkimusten mukaan muiden auttaminen lisää omaakin onnea. Tina Hilck perusti Turun Seudun Mamit -ryhmän vertaistueksi muille äideille.

Happy, happy, happy. Joka arkiaamu kello 5.45 Tina Hilckin puhelin alkaa soittaa Pharrell Williamsin hilpeää kappaletta.

Mies ja 4- ja 6 -vuotiaat nukkuvat vielä paksua unta, kun Tina hipsii keittiöön ja naksauttaa kahvinkeittimen päälle. Kahvi jää tippumaan, ja Tina käy perheen kultaisennoutajan Lunan kanssa pikaisella aamulenkillä.

Kuuden jälkeen Tina hörppää mukista kahvia ja avaa läppärinsä. On tunti aikaa ennen kuin perhepäivähoitajana toimivan Tinan ensimmäinen hoitolapsi vilkuttaa ovella.

Ensimmäinen osoite on aina sama, Turun Seudun Mamien Facebook-ryhmä. Yön aikana siellä on pohdittu sormiruokailua ja sitä, mistä löytyisi fidget spinner -lelu. Ja sitäkin, milloin parisuhde on tullut tiensä päähän.

Viestipyyntökansiossa on taas ainakin tusina viestiä tuntemattomilta: avunpyyntöjä, yhteistyöehdotuksia. Tina ei nimittäin ole vain yksi huippuaktiivisen äitiryhmän tuhansista jäsenistä. Hän on sen perustaja.

Ettei yhdellekään äidille kävisi enää niin

Tarina Turun Seudun Mamien taustalla on poikkeuksellisen rankka.

Vuonna 2014 Tina Hilck odotti kuopustaan ja kuului odottavien äitien nettiryhmään.

Yksi äideistä sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Hän jakoi toivottomuuden tunteitaan nettiyhteisössä, mutta ei saanut tarpeeksi apua kotikuntansa neuvolasta. Kun hänen miehensä vielä ilmoitti tahtovansa erota, masentuneen äidin voimat loppuivat. Nettituttavat saivat lopulta kuulla, että hän oli tehnyt itsemurhan.

Se pysäytti.

– En halunnut, että yhdellekään äidille kävisi enää niin, Tina kertoo.

– Halusin tehdä parhaani, jotta jokaisella olisi ympärillään verkosto, joka auttaisi hädän tullen.

Sinä marraskuisena iltana Tina perusti Facebookissa ryhmän, jolle keksi pikaisesti nimen: Turun Seudun Mamit. Hän lisäsi ryhmään parikymmentä kaveriaan ja pyysi näitä lisäämään äitikavereitaan ryhmään. Sitten Tina sulki läppärinsä ja meni nukkumaan.

Kun hän aamulla avasi koneen, Turun Seudun Mamien jäsenmäärä ei ollutkaan enää 20, vaan 400. Nyt, vajaan kolmen vuoden jälkeen jäseniä on 5500.

Yksinhuoltajat, monikkoäidit, adoptiomammat. Imetysaktiivit, pulloruokkijat, kantoliinailijat. Laihduttajat, neulojat, lukutoukat – Turun Seudun Mameihin mahtuvat kaikki.

Mamit auttavat silloin, kun koliikkivauva on itkenyt tuoreen äidin hermot riekaleiksi. Mene sinä päikkäreille, minä lykin vauvaa pari tuntia vaunulenkillä! Tai silloin, kun migreeni puhkeaa ja lääkkeet ovat loppu. Asun samalla suunnalla, tuon lääkettä!

Ja silloinkin Mamit auttavat, kun kohdalle osuu vielä pahempi tilanne: kun pankkitili on tyhjä ja lapsilisän maksupäivään on vielä viikko, tai kun unelmien koti paljastuu homepesäksi ja valtaosa omaisuudesta on pilalla.

Hurjan onnellinen juuri näin

Kellon viisarit osoittavat keskipäivää. Lounaan jälkeen pestään kädet ja kasvot, käydään potalla, luetaan unisatu. Pian sängyistä kuuluu tuhinaa.

Se on merkki Tinalle: läppäri uudelleen auki. Hoitolasten päiväuniaikaan Tinalla on hetki aikaa suunnitella Mamien tulevia tempauksia ja raivata sähköpostiryteikköä. Vaikka Tinan arkirytmi kuulostaa hektiseltä, hän on hurjan onnellinen juuri näin.

Tutkimukset vahvistavat sen, minkä Tina tietää kokemuksesta. Muiden auttaminen lisää omaakin onnea. Erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara kertoo tutkimuksesta, jossa koehenkilöille annetaan kymmenen euroa ja pyydetään käyttämään ne joko itseensä tai ostamaan jollekulle muulle jotakin. Toiseen rahansa kuluttanut on jälkikäteen onnellisempi.

Vaikka olisi itse kuitti, auttaminen maksaa itsensä takaisin.

– Yrityksissäkin hoetaan usein, että firmalla ei ole aikaa innovoida. Jos sitä kuitenkin kokeillaan, uudet sytykkeet tuovatkin virtaa. Samoin käy usein perheissä. Vaikka olisi itse kuitti, auttaminen maksaa itsensä takaisin.

Vielä parempi on, jos muiden auttamisen lisäksi osaa tarvittaessa myös pyytää ja ottaa vastaan apua.

– Autettavana olemista kannattaa treenata. Se, että uskaltaa pyytää apua, auttaa ravistelemaan kohtuuttomia vaatimuksia vanhemmuudesta, Uusitalo-Malmivaara sanoo.

Siis niitä, joiden mukaan on pakko pärjätä yksin tai korkeintaan ydinperheen raameissa.

– Suo, kuokka ja Jussi -ihanne elää suomalaisissa yhä vahvana. Olemme kovia syyllistymään, jos emme jaksakaan.

Syyllisyyteen ei ole syytä, sillä nykyinen lapsiperhearki voi oikeasti olla tosi kuormittavaa. Monilla suku asuu kaukana. Kun perhekäsitys on suppea ja rajattu, turvaverkkojen aukot venyvät suuriksi. Silloin kannattaa sekä antaa itselleen armoa että tarjoutua muiden tueksi.

Kahvia ja sympatiaa

Tinan työpäivä ei pääty puoli viideltä, vaikka viimeinenkin hoitolapsi haetaan silloin kotiin. Tina touhuaa hetken omien lasten kanssa pihalla ja palaa taas koneelle. On aika suunnitella Turun Seudun Mamien tulevia tempauksia. Ryhmän toiminta on jo pitkäjänteistä. Parhaillaan Tina tiimeineen suunnittelee talven tapahtumia.

Viime vuoden lopulla Mamit perustivat rekisteröidyn yhdistyksen, ja vuoden alusta se on toiminut osana MLL:n Turun yhdistystä.

Yksi Mamien merkittävimmistä saavutuksista on vapaaehtoisvoimin pyöritettävä Leikkilä, Turun keskustassa kauppakeskuksessa toimiva ilmainen perhekahvila. Sinne voi tulla leikkimään, tapaamaan muita äitejä ja isejä, hörppäämään kahvia, vaihtamaan vaipan tai lämmittämään sosepurkin.

Tina ehtii Leikkilään enää vapaapäivinään ja viikonloppuisin. Hän suunnittelee kuitenkin yhä perhekahvilan mainokset ja koordinoi vapaaehtoisten työvuorot.

– Joskus kyllä haen arki-iltanakin läheisestä ravintolasta ruokaa mukaan ja tulen syömään sitä Leikkilään. Siellä ymmärretään vauhdikasta taaperoa – toisin kuin ravintolassa.

Vaikka Mamit auttavat yhä toisiaan arjen pienissä pulmissa, ryhmä on järjestänyt myös näyttävämpiä tapahtumia. Mamien perhepolitiikkaa käsittelevää nettivaalipaneelia seurasi yli neljä tuhatta katsojaa. Äitienpäivänä ryhmä liittoutui ajankohtaisohjelma Perjantain kanssa äitien työtä juhlistavan videon teossa. Siksi Tina on ajautunut tekemään kaikenlaista yllättävää, kuten valitsemaan poliitikoille esitettäviä kysymyksiä ja etsimään oikean kokoista kuvaustelttaa.

– Kyllä nämä uudet jutut välillä jännittävätkin, mutta ei niitä ehdi pohtia sen enempää. Pitää vain hoitaa kaikki parhaansa mukaan, hän toteaa mutkattomasti.

Tina ei ole enää aikoihin pyörittänyt Mameja yksin. Hän pitää huolta meilirumbasta, kun kuusitoista ylläpitäjää moderoi Facebook-ryhmän keskustelua. Hyväntekeväisyystiimi taas koordinoi lahjoituksia, kun Mamit vaikkapa keräävät vaatteita ja huonekaluja perheelle, jonka omaisuus on tuhoutunut tulipalossa.

Hädän hetkellä kaikki muu unohtuu

Ajatus vapaaehtoistyöstä ruuhkavuosien keskellä on monelle kauhistus. Miten ehtisin auttaa muita, kun saan juuri ja juuri illallispastat pöytään omalle perheelle?

Tina puolestaan ei voisi enää kuvitella elämää ilman Mameja.

– Vaikka kädet ovat täynnä työtä, tästä toiminnasta saa hirveän paljon itse. On aina yhtä palkitsevaa nähdä, kuinka ryhmä auttaa jonkun jaloilleen pahassa paikassa.

Tinan salaisuus on tarkka aikatauluttaminen.

– Arki on palapelin pelaamista, mutta olen luova. Väkerrän hoitolasten kasvun kansioita illalla, mutta heidän päiväuniaikaansa avaan koneen ja setvin sähköposteja.

Tina ei koskaan väsy niihin onnen tunteisiin, joita ryhmä toistuvasti hänessä aiheuttaa. Sillä vaikka keskustelu yli viiden tuhannen naisen porukassa ei tietenkään aina suju ilman riitasointuja, yksi asia ei muutu:

– Kun jollakin on hätä, kaikki muu unohtuu.

Mamit auttavat taas.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.