Säteilyturvakeskus laati tammikuussa 2009 kannanoton, jonka mukaan lasten matkapuhelimen käyttöä on hyvä rajoittaa. Miksi? STUKn asiantuntijat vastasivat heille esitettyihin kysymyksiin.

Säteilyturvakeskus laati tammikuussa 2009 kannanoton, jonka mukaan lasten matkapuhelimen käyttöä on hyvä rajoittaa. Miksi?

Säteilyturvakeskuksen ionisoimattoman laboratorion asiantuntijat vastaavat Perhe.fi-sivuston kautta lähetettyihin kysymyksiin

  • Miten paljon kännykkäverkoista tulee säteilyä? Onko kännykkämastojen lähellä asuvat pahemmassa säteilyaltistuksessa kuin muut?

Kännykkäverkkojen tukiasemat sijoitetaan siten, että ihmisten altistuminen niiden säteilylle on vähäistä verrattuna kännykän aiheuttamaan altistumiseen. Kännykkämastojen lähellä asuvat altistuvat enemmän kuin kaukana mastoista asuvat, mutta altistuminen on silloinkin reilusti alle sadasosa kännykän aiheuttamasta altistumisesta.

  • Säteilevätkö vanhat puhelimet uusia enemmän?

Puhelimien säteily ei lisäänny niiden käyttöiän myötä eivätkä vanhat puhelimet siten säteile uusia enemmän. Puhelinmallien (GSM ja UMTS) SAR-arvot vaihtelevat välillä 0,3 - 1,8 W/kg valmistusvuodesta riippumatta. Vanhat puhelinmallitkaan eivät siten säteile enemmän kuin uudet puhelinmallit.

  • Säteileekö kännykkä enemmän kuin mikroaaltouuni?

Heikossa tukiasemakentässä kännykän säteily on voimakkaampaa kuin mikroaaltouunin vuotosäteily, mutta hyvässä kentässä tilanne on päinvastainen.

  • Miten itkuhälyttimet säteilevät?

STUK on mitannut 4 eri itkuhälytinmallin SAR-arvot. Suurin mitattu arvo oli 0,36 wattia kiloa kohti. Keskimääräinen altistus on lisäksi huomattavasti alhaisempi kuin mitatut arvot, sillä itkuhälytin lähettää radioaaltoja vain niinä hetkinä, jolloin lapsen ääntely aktivoi laitteen. Pienten lasten turhaa altistusta voi vielä helposti vähentää sijoittamalla laite lapsen ulottumattomiin.

  • Voiko oman kännykän säteilyn mittauttaa jossakin?

Mittaus on turhaa, sillä STUKin mittausten perusteella valmistajien käyttöohjeissa ilmoittamiin SAR arvoihin voi hyvin luottaa. Periaatteessa kännykän säteily-mittauksen voi tilata STUKista tai jostakin kaupallisesta mittauslaboratoriosta. Mittaus tosin vie aikaa useamman päivän, joten se voi maksaa tuhansia euroja.

  • 15-vuotiaamme on nukkunut viimeiset 5 vuotta kännykkä tyynynsä alla. Voiko siitä olla jotain haittaa? Onko vaarallista vauvalle, kun pidän kännykkääni tyynyn alla ja vauva nukkuu vieressäni? Säteileekö kännykkä myös silloin, kun pelaa kännykän pelejä?

Kännykkä ei juuri säteile valmiustilassa. Valmiustilassa kännykkä lähettää hyvin harvakseltaan lyhyen pulssin lähimmälle tukiasemalle. Kännykkäpelejä pelatessa tai kännykän radiota kuunnellessa tiedonsiirto kännykän ja tukiaseman välillä on yhtä vähäistä.

  • Pitäisikö lastentarhanopettajilta kieltää kännykkään puhuminen työaikana? Kuinka "kauas" kännykkä säteilee?

Kännykän käytön kieltämiselle ei ole mitään perusteita. Kännykkä altistaa siihen puhuttaessa lähestulkoon ainoastaan käyttäjän. Puhelimesta lähtevä säteily vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Jo muutaman senttimetrin etäisyys pienentää säteilyn voimakkuutta moninkertaisesti.

  • Mikä olisi lapselle paras tapa säilyttää puhelinta?

Kännykkää voi kyllä kantaa mukana myös kaulassa tai taskussa, sillä puhelin ei valmiustilassa juurikaan säteile. Sen sijaan kännykkään puhuttaessa, puhelinta ei kannata pitää kiinni vartalossa tai päässä.

Kännykkäkotelo ei varsinaisesti suojaa säteilyltä, mutta esimerkiksi handsfree-laitteen kautta puhelinta käytettäessä kotelo on hyvä, sillä se pitää puhelimen pienen välimatkan päässä kehosta ja täten vähentää säteilylle altistumista huomattavasti. Paljonko puhelin lähellä oleviin kudoksiin säteilee, riippuu siitä kuinka lähellä vartaloa tai päätä puhelin on.

  • Mikä on se määrä, jonka esimerkiksi ekaluokkalainen voi puhua/pitää kännyä korvalla niin, että se on turvallista?

Matkapuhelintasoinen altistuminen ei aiheuta nykyisin tunnetuilla mekanismeilla haitallisia terveysvaikutuksia pitkässäkään altistuksessa. Suositus lasten kännykkäaltistuksen vähentämisestä perustuu siihen mahdollisuuteen, että myöhemmin havaittaisiin terveyshaittoja, joita nykyään ei tunneta.

Tuntemattomien vaikutusmekanismien perusteella on mahdotonta antaa tarkempia ohjeita puheluiden kestoista. Lisäksi altistumiseen vaikuttaa puheluiden keston lisäksi merkittävästi se, kuinka hyvässä kentässä puhelin on. Puhelimen käytön rajoittaminen jää näin ollen vanhempien omaan harkintaan. Kohtuus kannattaa muistaa niin puhelimen käytössä kuin varovaisuudessakin.

  • Tuleeko langattomasta laajakaistayhteydestä säteilyä päällä ollessa? Entä mokkulasta?

Langattomasta laajakaistayhteydestä tulee mikroaaltosäteilyä siinä missä matkapuhelimestakin. Altistumiseen vaikuttaa eniten etäisyys laitteeseen, joten sylissä olevan kannettavan kyljessä oleva Mokkula tai WLAN-sovitin saattavat altistaa tietokoneen käyttäjää suunnilleen yhtä paljon kuin kehossa kiinni oleva puhelin.

Tietokonetta on kuitenkin yleensä helppo käyttää siten, että nämä laitteet eivät kosketa kehoa. Tällöin altistuminen vähenee merkittävästi. Esimerkiksi 30 sentin etäisyys laskee altistumistason noin sadasosaan. Myös kotona olevat langattoman internetyhteyden tukiasemat (WLAN) on yleensä helppo sijoittaa siten, että ihmiset eivät ole jatkuvasti kosketusetäisyydellä niihin, jolloin ne eivät aiheuta merkittävää altistumista.

  • Entä langattomat handsfreet? Eikö esimerkiksi bluetooth-handsfree korvalla säteile myös? Mutta säteileekö vähemmän kuin kännykkä? Johtavatko hands free -kuulokkeet säteilyn korviin?

Myös handsfree-laitteen käyttäjä altistuu matkapuhelimen säteilylle, mutta sekä langallisen että langattoman handsfree-laitteen käyttö vähentää selvästi matkapuhelimen aiheuttamaa pään alueen altistumista.

Langattomalla Bluetooth-yhteydellä kytketyn kuulokkeen aiheuttama SAR-arvo on puhelun aikana tukiasemayhteydestä riippumatta vakio, enintään noin 0,02 W/kg (Kun kännykkää käyttää ilman handsfree-laitetta, SAR on suurimmillaan vajaat 2 W/kg).

Langallisen laitteen aiheuttama altistuminen riippuu puolestaan täysin puhelimen lähetystehosta, joka vaihtelee tukiasemayhteyden laadun mukaan. Jos puhelin on täydellä teholla, saattaa langallisessa laitteessa kuulokkeen lanka teoriassa johtaa päähän enemmän säteilyä kuin Bluetooth-kuulokkeesta lähtee (ei kuitenkaan enempää kuin mitä puhelimesta lähtee). Toisaalta puhelin ei yleensä koskaan ole täydellä teholla, jolloin langallinen säteilee vähemmän. Lisäksi laadukkaissa kuulokkeissa on suodatin, joka rajoittaa radioaaltojen etenemistä lankaa pitkin.

Joka tapauksessa, jos puhelin on puhelun ajan irti kehosta, niin altistuminen on molempia handsfree-tyyppejä käytettäessä vähäistä.

  • Pitäisikö myös raskaana olevien välttää kännykän käyttöä? Uskaltaako raskaana ollessa pitää puhelinta housuntaskussa? Uskaltaako naisena ylipäänsä pitää kännyä housuntaskussa, lähellä munasarjoja? Saako raskaana pitää läppäriä sylissä, jos on WLAN?

Vaikka tähän mennessä tehdyt tutkimukset eivät ole osoittaneet matkapuhelimen säteilyllä olevan terveydellisiä haittavaikutuksia, ei kaikista vaikutuksista tiedetä. Niinpä sekä omaa että lapsen tai sikiön turhaa altistumista on järkevää välttää.

Matkapuhelimen käyttö korvalla ei altista sikiötä, mutta jos käytät matkapuhelinta handsfree-laitteen kautta tai esimerkiksi katselet nettiä suoraan puhelimen näytöltä (kännykkä lähettää nettiä käytettäessä ajoittain hiukan suuremmalla teholla kuin puhekäytössä), puhelinta ei ehkä kannata pitää suoraan vatsan päällä vaan ylempänä. Samoin jos käytät kännykkää esim. kannettavan tietokoneen nettiyhteytenä, on puhelinta järkevää pitää pöydällä taskun sijaan.

Esimerkiksi 30 cm etäisyys vaimentaa puhelimen mikroaallot noin sadasosaan. Lisäksi vatsan alueen kudokset vaimentavat tehokkaasti sähkömagneettista säteilyä suojaten sikiötä.
Kun kännykkä ei ole käytössä (siihen ei juuri puhuta tai sen kautta ei esimerkiksi käytetä nettiä), voit kyllä pitää sitä taskussa, sillä puhelin ei valmiustilassa käytännössä säteile.

Tietokoneen langaton internetyhteys (WLAN) aiheuttaa dataa lähettäessään suunnilleen saman verran radiotaajuista säteilyä kuin matkapuhelin, joten myöskään WLAN-antennia ei kannata pitää kiinni ihossa.

Kuitenkin keskeisin asia, minkä takia voisi olla syytä välttää kannettavan käyttöä sylissä, on kannettavan (tai sen akkujen) lämpeneminen, mikä voi aiheuttaa sikiölle turhaa lämpökuormaa. Lämpeneminen johtuu sähkötehon muuttumisesta suoraan lämmöksi tietokoneessa. Siksi olisi parempi käyttää tietokonetta pöydällä tai jollakin muulla alustalla reisien ja varsinkin mahan sijasta.

  • Voiko kännykän käytöstä koitua tulevaisuudessa sellaisia suuria terveyshaittoja, joita ei ole osattu ennustaa ollenkaan?

Radioaaltojen biologisia vaikutuksia on tutkittu kymmeniä vuosia. Nimenomaan matkapuhelinsäteilyn vaikutuksia on selvitetty esimerkiksi solukokeilla. Niissä on havaittu, että matkapuhelimen radiotaajuinen säteily muuttaa väliaikaisesti joidenkin proteiinien aktiivisuutta. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, minkä proteiinien tai voiko tällainen muutos jotenkin aiheuttaa myös jonkinlaista terveyshaittaa.

Koska näin ollen matkapuhelinten säteilyn vaikutusmekanismeja ei täysin tunneta, saattaa tulevaisuudessa ilmetä myös ennustamattomia vaikutuksia

Joka tapauksessa matkapuhelimen terveyshaittoja tutkitaan jatkuvasti. Esimerkiksi tänä vuonna käynnistyy Suomessa laaja seurantatutkimus. Siinä on tarkoitus seurata pään alueen kasvainten sekä hermoston ja aivoverenkierron sairauksien ilmaantuvuutta matkapuhelimen käyttäjillä usean vuoden ajan.

  • Miten lapselle kannattaa kertoa että kännykän käyttöä tulee rajoittaa?

Lasta kannattaa opastaa käyttämään puhelinta kohtuudella. Kertoa että puhelin on esimerkiksi hyvä väline pitää yhteyttä vanhempiin, mutta turhan pitkään ei matkapuhelimella kannata höpötellä ja tekstiviestit ovat käteviä. Koululaiselle voi myös hankkia handsfree-laitteen ja opastaa häntä laitteen käytössä.

Kaiken kaikkiaan tilannetta voisi ehkä verrata auringossa olemiseen. Aurinkoisena päivän saa kyllä leikkiä ulkona (harvempi lapsi sitä pelkääkään), mutta liialta UV-säteilyltä tulee silti suojautua, jottei herkkä iho pääse palamaan ja näin ihosyövän riski kasvamaan.

Toki vanhempien kannattaa itsekin näyttää hyvää esimerkkiä; käyttää handsfree-laitteita ja vaikkapa välttää liikkuvassa autossa tai junassa matkapuhelimeen puhumista. Lapselle voi myös sanoa, että lapsi on säteilylle herkempi kuin aikuinen ja siksi hänen puheluiden rajoittaminen on tarpeellisempaa kuin aikuisten.

  • Vältättekö Säteilyturvakeskuksen henkilökunta itse kännykkään puhumista?

Säteilyturvakeskuksessa on käytössä sekä pöytä- että matkapuhelimia. Kukin työntekijä voi itse valita, miten suhtautuu matkapuhelimeen puhumiseen; käyttääkö esimerkiksi handsfree-laitetta.

Vierailija

Lapsi ja kännykän säteily

" Kuinka "kauas" kännykkä säteilee? Jo muutaman senttimetrin etäisyys pienentää säteilyn voimakkuutta moninkertaisesti." VAI muutama senttimetri,,,,,,,, kännykkä säteilee yli 10 km päähän ! Säteily ei vähene erityisemmin jos matka on 0-100 m. Mutta tästä kiistellän vielä seuraavat 10 vuotta, kännykkä on ollut vasta 15 vuotta, kun on ollut 30 vuotta "asiantuntijat" muuttavat mielipiteensä. HUOMAA. vieläkin jo 40 vuotta on kiistelty esim. Asbestin vaarallisuuksia usa-eu ja kiistely jatkuu. .
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Flunssan iskiessä pieni vauva kannattaa viedä tarkastukseen. Yli kolmikuisen vointia voi tarkkailla ensin kotona.

Mistä tietää, että flunssainen vauva tarvitsee lääkärihoitoa?

Mitä nuorempi vauva, sitä tärkeämpää on, että hän pystyy hengittämään nenän kautta. Jos pikkuvauvan nenä on tukossa, rinnasta tai pullosta syöminen ei onnistu kunnolla.

Mahdollisen hengitysvaikeuden arvioiminen ei ole helppoa vanhemmalle, joten alle kolmen kuukauden ikäisen vauvan vointi on hyvä arvioida lääkärin vastaanotolla.

Jos vauva jaksaa syödä hyvin, on kuumeeton ja jopa hymyilee, hänen yleisvointinsa ei voi olla erityisen huono.

Vauva on ollut nuhainen jo yli viikon ajan. Voiko vielä odotella, että hän paranee itsestään?

Kyllä voi, tämä on täysin normaalia. Nuha kestää yleensä noin kaksi viikkoa, ja oireet häviävät pikkuhiljaa.

Lääkäriin on syytä mennä, jos vointi huononee uudelleen, kuume uusii tai syöminen muuttuu vaikeaksi.

Entä jos vauvalla nousee kuume. Milloin hänet pitää viedä lääkäriin?

Alle kolmikuinen vauva kannattaa viedä lääkäriin aina, jos hänelle nousee 38 asteen kuume. Alle kuukauden vanha kuumeilija kuuluu aina sairaalahoitoon.

Jos pienellä vauvalla on kuumetta, sen aiheuttaja on vakava infektio paljon useammin kuin varttuneemmalla lapsella. Vauvan oireita on myös paljon vaikeampi tulkita kuin vuoden ikäisen.

Isompaa lasta voi seurata hieman pidempään, jos hänen yleisvointinsa on hyvä eikä hänellä ole hengitysvaikeuksia.

Hengitysvaikeudet, tihentynyt tai työläs hengitys ja yleisvoinnin heikkeneminen ovat syitä viedä lapsi lääkärille. Samoin lääkäriin kannattaa lähteä, jos kuumeelle ei löydy järkevää selitystä, kuten esimerkiksi nuha.

Milloin kuumetta kannattaa lääkitä?

Yli 38,5 asteen kuumetta kannattaa jo lääkitä. Kuumeen ja yleisvoinnin kohentamiseksi kannattaa antaa parasetamolia ohjeen mukaan. Ibuprofeiinia voi antaa vasta yli kolme kuukautta vanhoille lapsille.

Kuumelääke on samalla myös kipulääke. Hyväkuntoiselle flunssaiselle vauvalle voi hyvin antaa kipu- ja kuumelääkettä ensin ja arvioida vointia uudelleen sen jälkeen. Parasetamoli imeytyy suun kautta hieman paremmin kuin peräpuikkona. Supotkin toimivat hyvin, kunhan annos on kohdallaan.

Miten RS-virus eroaa tavallisesta flunssasta?

Hengitysinfektioita aiheuttavia viruksia on runsaasti, mutta RS-niminen virus on erityisen hankala. Se aiheuttaa erittäin räkäisen taudin myös aikuisille.

RS-virus on vaikea, sillä mitä nuorempi vauva on kyseessä, sitä pahemmat oireet yleensä ovat. Vauvan hengitystiet ovat tukossa, eikä hän jaksa syödä.

Virus ei ilmene pelkästään ylähengitystieoireina ja nenän tukkoisuutena, vaan tyypillisesti se aiheuttaa pikkuvauvoille hankalan, sairaalahoitoa vaativan keuhkotulehduksen, johon liittyy hengitysvaikeuksia. Korvatulehduksen kehittyminen RS-taudin jälkeen on enemmän sääntö kuin poikkeus.

RS-virus epidemia tulee joka toinen talvi, enimmäkseen joulukuun ja helmikuun välisenä aikana. Ensi talvikaudella se on jälleen odotettavissa. Epidemian aikana pieniä vauvoja joutuu paljon sairaalahoitoon.

Milloin vauvan yskästä on syytä huolestua?

Yskä kuuluu vauvan tavalliseen nuhaflunssaan samalla tavalla kuin vanhemmallakin. Mutta pienen vauvan yskä on aina poikkeava oire, jos siihen ei liity samaan aikaan selvää nuhaisuutta.

Hinkuyskässä lapsella ei ole muita flunssan oireita tai kuumetta. Lapsi saa rajuja yskänpuuskia, mutta on niiden välissä täysin oireeton. Puuskiin liittyy tikahtumisen tunnetta ja hinkumista. Yskiessä lapsi oksentaa limaa, ja hänen hengityksensä vaikeutuu.

Hinkuyskärokote annetaan kolmen ja viiden kuukauden ikäisille sekä yksivuotiaille. Rokote ei suojaa taudilta täysin ensimmäisen eikä heti vielä toisenkaan annoksen jälkeen. Karkeasti voidaan sanoa, että alle kuusi kuukautta vanha lapsi ei vielä ole suojassa hinkuyskältä. Vanhempikin lapsi voi sairastua, joskin se on hyvin harvinaista, jos hänet on rokotettu.

Pelkkä kuvaus hankalista yskänpuuskista pitäisi herättää lääkärissä epäilyn hinkuyskästä. Jos vastaanotolla yskänpuuskaa ei kuitenkaan tule ja vauva on niin pieni, ettei ole vielä saanut rokotetta, lapsi on syytä ottaa seurantaan.

Hinkuyskää sairastavat vauvat kuuluvat aina sairaalahoitoon.

Miten flunssaisen vauvan oloa voi parhaiten helpottaa?

Nenää niistämällä, lasta rauhoittamalla ja kipulääkkeellä.

Nuhanenään tepsiviä keittosuolaliuoksia saa apteekista tippoina ja sumutteina. Suolaliuos helpottaa nenän tyhjentämistä ja avaa tukkoisuutta.

Lisäksi apteekista on myynnissä niistäjiä ja nenäimuja, joilla pystyy turvallisesti tyhjentämään vauvan nenää. Niistolaitetta kannattaa käyttää yhdessä keittosuolatippojen kanssa ennen jokaista syöttöä.

Flunssaisen vauvan sängyn pääpuolta on hyvä kohottaa sängyn jalkojen alle asetettavilla korotuksilla.

Jos lapsella on hengitysvaikeuksia, hän voi tarvita lisähappea tai muita hengityksen tukitoimia sairaalassa.

Asiantuntijana: Lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist, Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema Oy, lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Tea Nieminen, Lastenklinikka.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tutkimusten mukaan muiden auttaminen lisää omaakin onnea. Tina Hilck perusti Turun Seudun Mamit -ryhmän vertaistueksi muille äideille.

Happy, happy, happy. Joka arkiaamu kello 5.45 Tina Hilckin puhelin alkaa soittaa Pharrell Williamsin hilpeää kappaletta.

Mies ja 4- ja 6 -vuotiaat nukkuvat vielä paksua unta, kun Tina hipsii keittiöön ja naksauttaa kahvinkeittimen päälle. Kahvi jää tippumaan, ja Tina käy perheen kultaisennoutajan Lunan kanssa pikaisella aamulenkillä.

Kuuden jälkeen Tina hörppää mukista kahvia ja avaa läppärinsä. On tunti aikaa ennen kuin perhepäivähoitajana toimivan Tinan ensimmäinen hoitolapsi vilkuttaa ovella.

Ensimmäinen osoite on aina sama, Turun Seudun Mamien Facebook-ryhmä. Yön aikana siellä on pohdittu sormiruokailua ja sitä, mistä löytyisi fidget spinner -lelu. Ja sitäkin, milloin parisuhde on tullut tiensä päähän.

Viestipyyntökansiossa on taas ainakin tusina viestiä tuntemattomilta: avunpyyntöjä, yhteistyöehdotuksia. Tina ei nimittäin ole vain yksi huippuaktiivisen äitiryhmän tuhansista jäsenistä. Hän on sen perustaja.

Ettei yhdellekään äidille kävisi enää niin

Tarina Turun Seudun Mamien taustalla on poikkeuksellisen rankka.

Vuonna 2014 Tina Hilck odotti kuopustaan ja kuului odottavien äitien nettiryhmään.

Yksi äideistä sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Hän jakoi toivottomuuden tunteitaan nettiyhteisössä, mutta ei saanut tarpeeksi apua kotikuntansa neuvolasta. Kun hänen miehensä vielä ilmoitti tahtovansa erota, masentuneen äidin voimat loppuivat. Nettituttavat saivat lopulta kuulla, että hän oli tehnyt itsemurhan.

Se pysäytti.

– En halunnut, että yhdellekään äidille kävisi enää niin, Tina kertoo.

– Halusin tehdä parhaani, jotta jokaisella olisi ympärillään verkosto, joka auttaisi hädän tullen.

Sinä marraskuisena iltana Tina perusti Facebookissa ryhmän, jolle keksi pikaisesti nimen: Turun Seudun Mamit. Hän lisäsi ryhmään parikymmentä kaveriaan ja pyysi näitä lisäämään äitikavereitaan ryhmään. Sitten Tina sulki läppärinsä ja meni nukkumaan.

Kun hän aamulla avasi koneen, Turun Seudun Mamien jäsenmäärä ei ollutkaan enää 20, vaan 400. Nyt, vajaan kolmen vuoden jälkeen jäseniä on 5500.

Yksinhuoltajat, monikkoäidit, adoptiomammat. Imetysaktiivit, pulloruokkijat, kantoliinailijat. Laihduttajat, neulojat, lukutoukat – Turun Seudun Mameihin mahtuvat kaikki.

Mamit auttavat silloin, kun koliikkivauva on itkenyt tuoreen äidin hermot riekaleiksi. Mene sinä päikkäreille, minä lykin vauvaa pari tuntia vaunulenkillä! Tai silloin, kun migreeni puhkeaa ja lääkkeet ovat loppu. Asun samalla suunnalla, tuon lääkettä!

Ja silloinkin Mamit auttavat, kun kohdalle osuu vielä pahempi tilanne: kun pankkitili on tyhjä ja lapsilisän maksupäivään on vielä viikko, tai kun unelmien koti paljastuu homepesäksi ja valtaosa omaisuudesta on pilalla.

Hurjan onnellinen juuri näin

Kellon viisarit osoittavat keskipäivää. Lounaan jälkeen pestään kädet ja kasvot, käydään potalla, luetaan unisatu. Pian sängyistä kuuluu tuhinaa.

Se on merkki Tinalle: läppäri uudelleen auki. Hoitolasten päiväuniaikaan Tinalla on hetki aikaa suunnitella Mamien tulevia tempauksia ja raivata sähköpostiryteikköä. Vaikka Tinan arkirytmi kuulostaa hektiseltä, hän on hurjan onnellinen juuri näin.

Tutkimukset vahvistavat sen, minkä Tina tietää kokemuksesta. Muiden auttaminen lisää omaakin onnea. Erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara kertoo tutkimuksesta, jossa koehenkilöille annetaan kymmenen euroa ja pyydetään käyttämään ne joko itseensä tai ostamaan jollekulle muulle jotakin. Toiseen rahansa kuluttanut on jälkikäteen onnellisempi.

Vaikka olisi itse kuitti, auttaminen maksaa itsensä takaisin.

– Yrityksissäkin hoetaan usein, että firmalla ei ole aikaa innovoida. Jos sitä kuitenkin kokeillaan, uudet sytykkeet tuovatkin virtaa. Samoin käy usein perheissä. Vaikka olisi itse kuitti, auttaminen maksaa itsensä takaisin.

Vielä parempi on, jos muiden auttamisen lisäksi osaa tarvittaessa myös pyytää ja ottaa vastaan apua.

– Autettavana olemista kannattaa treenata. Se, että uskaltaa pyytää apua, auttaa ravistelemaan kohtuuttomia vaatimuksia vanhemmuudesta, Uusitalo-Malmivaara sanoo.

Siis niitä, joiden mukaan on pakko pärjätä yksin tai korkeintaan ydinperheen raameissa.

– Suo, kuokka ja Jussi -ihanne elää suomalaisissa yhä vahvana. Olemme kovia syyllistymään, jos emme jaksakaan.

Syyllisyyteen ei ole syytä, sillä nykyinen lapsiperhearki voi oikeasti olla tosi kuormittavaa. Monilla suku asuu kaukana. Kun perhekäsitys on suppea ja rajattu, turvaverkkojen aukot venyvät suuriksi. Silloin kannattaa sekä antaa itselleen armoa että tarjoutua muiden tueksi.

Kahvia ja sympatiaa

Tinan työpäivä ei pääty puoli viideltä, vaikka viimeinenkin hoitolapsi haetaan silloin kotiin. Tina touhuaa hetken omien lasten kanssa pihalla ja palaa taas koneelle. On aika suunnitella Turun Seudun Mamien tulevia tempauksia. Ryhmän toiminta on jo pitkäjänteistä. Parhaillaan Tina tiimeineen suunnittelee talven tapahtumia.

Viime vuoden lopulla Mamit perustivat rekisteröidyn yhdistyksen, ja vuoden alusta se on toiminut osana MLL:n Turun yhdistystä.

Yksi Mamien merkittävimmistä saavutuksista on vapaaehtoisvoimin pyöritettävä Leikkilä, Turun keskustassa kauppakeskuksessa toimiva ilmainen perhekahvila. Sinne voi tulla leikkimään, tapaamaan muita äitejä ja isejä, hörppäämään kahvia, vaihtamaan vaipan tai lämmittämään sosepurkin.

Tina ehtii Leikkilään enää vapaapäivinään ja viikonloppuisin. Hän suunnittelee kuitenkin yhä perhekahvilan mainokset ja koordinoi vapaaehtoisten työvuorot.

– Joskus kyllä haen arki-iltanakin läheisestä ravintolasta ruokaa mukaan ja tulen syömään sitä Leikkilään. Siellä ymmärretään vauhdikasta taaperoa – toisin kuin ravintolassa.

Vaikka Mamit auttavat yhä toisiaan arjen pienissä pulmissa, ryhmä on järjestänyt myös näyttävämpiä tapahtumia. Mamien perhepolitiikkaa käsittelevää nettivaalipaneelia seurasi yli neljä tuhatta katsojaa. Äitienpäivänä ryhmä liittoutui ajankohtaisohjelma Perjantain kanssa äitien työtä juhlistavan videon teossa. Siksi Tina on ajautunut tekemään kaikenlaista yllättävää, kuten valitsemaan poliitikoille esitettäviä kysymyksiä ja etsimään oikean kokoista kuvaustelttaa.

– Kyllä nämä uudet jutut välillä jännittävätkin, mutta ei niitä ehdi pohtia sen enempää. Pitää vain hoitaa kaikki parhaansa mukaan, hän toteaa mutkattomasti.

Tina ei ole enää aikoihin pyörittänyt Mameja yksin. Hän pitää huolta meilirumbasta, kun kuusitoista ylläpitäjää moderoi Facebook-ryhmän keskustelua. Hyväntekeväisyystiimi taas koordinoi lahjoituksia, kun Mamit vaikkapa keräävät vaatteita ja huonekaluja perheelle, jonka omaisuus on tuhoutunut tulipalossa.

Hädän hetkellä kaikki muu unohtuu

Ajatus vapaaehtoistyöstä ruuhkavuosien keskellä on monelle kauhistus. Miten ehtisin auttaa muita, kun saan juuri ja juuri illallispastat pöytään omalle perheelle?

Tina puolestaan ei voisi enää kuvitella elämää ilman Mameja.

– Vaikka kädet ovat täynnä työtä, tästä toiminnasta saa hirveän paljon itse. On aina yhtä palkitsevaa nähdä, kuinka ryhmä auttaa jonkun jaloilleen pahassa paikassa.

Tinan salaisuus on tarkka aikatauluttaminen.

– Arki on palapelin pelaamista, mutta olen luova. Väkerrän hoitolasten kasvun kansioita illalla, mutta heidän päiväuniaikaansa avaan koneen ja setvin sähköposteja.

Tina ei koskaan väsy niihin onnen tunteisiin, joita ryhmä toistuvasti hänessä aiheuttaa. Sillä vaikka keskustelu yli viiden tuhannen naisen porukassa ei tietenkään aina suju ilman riitasointuja, yksi asia ei muutu:

– Kun jollakin on hätä, kaikki muu unohtuu.

Mamit auttavat taas.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.