Lapsen kuumekouristus näyttää pelottavalta, mutta on yleensä vaaraton.

Lapsen kuumekouristus näyttää hyvin pelottavalta, mutta on yleensä vaaraton. Aikuinen auttaa parhaiten tarkkailemalla oireita.

Useimmat vanhemmat hätääntyvät nähdessään lapsensa ensimmäisen kuumekouristuksen.

Kohtauksen aikana lapsi menee tajuttomaksi sekä kouristaa ja jäykistää raajojaan. Osa lapsista ei kouristele vaan menee kohtauksen aikana veltoiksi.

Vanhemmat voivat pelätä lapsensa jopa menehtyvän, sillä kohtauksen aikana näyttää usein siltä, ettei lapsi pysty kunnolla hengittämään.

Kouristuskohtaus kestää useimmiten vain muutaman minuutin. Kohtauksen jälkeen lapsi voi olla väsynyt mutta toipuu yleensä nopeasti ennalleen, virkeäksi leikkiväiseksi pienokaiseksi.

Kuumekouristus ei ole epilepsiaa

Mitä kuumekouristuksessa sitten oikeastaan tapahtuu? Kuumekouristus on aivoperäinen kohtaus, jonka saa aikaan aivokuorella tapahtuva sähköinen purkaus.

Lapset saavat kohtauksia siksi, että lapsen kehittymässä olevat aivot reagoivat kuumeeseen herkemmin kuin aikuisen aivot.

Kuumekouristus tulee usein ensimmäisenä kuumepäivänä. Se voi tulla myös silloin, kun kuume on vasta nousemassa. Useimmiten kuumeen aiheuttaa tavanomainen virustulehdus, jonka oireena lapsella on myös yskää, nuhaa, kurkkukipua, oksentelua tai ripulia.

Kuumekouristus ei ole epilepsiaa eikä merkki siitä, vaikka oireet ovatkin samankaltaisia.

Kuumekouristuksia on jopa viidellä prosentilla lapsista ja alttius niihin periytyy. Niitä voi olla jo puolivuotiailla. Useimmiten kuumekouristuksia saavat 1?2-vuotiaat, ja yleensä kohtaukset loppuvat kuuteen ikävuoteen mennessä. Kohtaus uusii noin joka kolmannella lapsella.

Lapsi toipuu nopeasti

Vaikka tavallinen lyhyt kuumekouristus ei ole vaarallinen eikä millään tavalla haittaa lapsen kehitystä.

Jos kouristelu kestää yli viisitoista minuuttia, vaurioiden riski kasvaa hiukan. Siksi kuumekouristus pitää saada nopeasti loppumaan esimerkiksi diatsepaami-peräruiskeella. Ruiskeita saa apteekista lääkärin reseptillä.

Ensimmäisen kouristuskohtauksen jälkeen lapsi pitää aina viedä lääkäriin, vaikka kohtaus olisikin mennyt nopeasti ohitse.

Lääkäri varmistaa, ettei kouristelun syynä ole aivojen tai aivokalvon tulehdus, jotka ovat hengenvaarallisia tauteja. Ensimmäisellä lääkärikäynnillä vanhemmat saavat myös ohjeet diatsepaami-peräruiskeen antamiseen.

Jos lapsi saa kuumekouristuksen

  • Pysy rauhallisena. Ei ole mitään syytä hätääntyä.
  • Aseta lapsi kyljelleen. Silloin hän ei vedä esimerkiksi oksennusta henkeensä. Tarkista, ettei lapsella ole kiristäviä vaatteita ja että hän pystyy vapaasti hengittämään.
  • Vähennä lapselta vaatteita, jos hän tuntuu hikiseltä. Älä kuitenkaan yritä keinotekoisesti viilentää lasta esimerkiksi tuulettamalla huonetta. Ylimääräinen ärsytys voi pidentää kouristuskohtausta.
  • Anna lapselle diatsepaami-peräruiske, jos kotona on niitä varastossa.
  • Jos lapsi saa kuumekouristuksen ensimmäistä kertaa, vie hänet nopeasti lääkäriin tai soita paikalle ambulanssi. Lääkäriin mennään myös silloin, jos kohtaus kestää yli viisi minuuttia, on toispuoleinen tai lapsella on kohtauksen jälkeen halvausoireita.

Asiantuntijana lasten neurologian professori Heikki Rantala Oulun yliopistosta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tutkimusten mukaan muiden auttaminen lisää omaakin onnea. Tina Hilck perusti Turun Seudun Mamit -ryhmän vertaistueksi muille äideille.

Happy, happy, happy. Joka arkiaamu kello 5.45 Tina Hilckin puhelin alkaa soittaa Pharrell Williamsin hilpeää kappaletta.

Mies ja 4- ja 6 -vuotiaat nukkuvat vielä paksua unta, kun Tina hipsii keittiöön ja naksauttaa kahvinkeittimen päälle. Kahvi jää tippumaan, ja Tina käy perheen kultaisennoutajan Lunan kanssa pikaisella aamulenkillä.

Kuuden jälkeen Tina hörppää mukista kahvia ja avaa läppärinsä. On tunti aikaa ennen kuin perhepäivähoitajana toimivan Tinan ensimmäinen hoitolapsi vilkuttaa ovella.

Ensimmäinen osoite on aina sama, Turun Seudun Mamien Facebook-ryhmä. Yön aikana siellä on pohdittu sormiruokailua ja sitä, mistä löytyisi fidget spinner -lelu. Ja sitäkin, milloin parisuhde on tullut tiensä päähän.

Viestipyyntökansiossa on taas ainakin tusina viestiä tuntemattomilta: avunpyyntöjä, yhteistyöehdotuksia. Tina ei nimittäin ole vain yksi huippuaktiivisen äitiryhmän tuhansista jäsenistä. Hän on sen perustaja.

Ettei yhdellekään äidille kävisi enää niin

Tarina Turun Seudun Mamien taustalla on poikkeuksellisen rankka.

Vuonna 2014 Tina Hilck odotti kuopustaan ja kuului odottavien äitien nettiryhmään.

Yksi äideistä sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Hän jakoi toivottomuuden tunteitaan nettiyhteisössä, mutta ei saanut tarpeeksi apua kotikuntansa neuvolasta. Kun hänen miehensä vielä ilmoitti tahtovansa erota, masentuneen äidin voimat loppuivat. Nettituttavat saivat lopulta kuulla, että hän oli tehnyt itsemurhan.

Se pysäytti.

– En halunnut, että yhdellekään äidille kävisi enää niin, Tina kertoo.

– Halusin tehdä parhaani, jotta jokaisella olisi ympärillään verkosto, joka auttaisi hädän tullen.

Sinä marraskuisena iltana Tina perusti Facebookissa ryhmän, jolle keksi pikaisesti nimen: Turun Seudun Mamit. Hän lisäsi ryhmään parikymmentä kaveriaan ja pyysi näitä lisäämään äitikavereitaan ryhmään. Sitten Tina sulki läppärinsä ja meni nukkumaan.

Kun hän aamulla avasi koneen, Turun Seudun Mamien jäsenmäärä ei ollutkaan enää 20, vaan 400. Nyt, vajaan kolmen vuoden jälkeen jäseniä on 5500.

Yksinhuoltajat, monikkoäidit, adoptiomammat. Imetysaktiivit, pulloruokkijat, kantoliinailijat. Laihduttajat, neulojat, lukutoukat – Turun Seudun Mameihin mahtuvat kaikki.

Mamit auttavat silloin, kun koliikkivauva on itkenyt tuoreen äidin hermot riekaleiksi. Mene sinä päikkäreille, minä lykin vauvaa pari tuntia vaunulenkillä! Tai silloin, kun migreeni puhkeaa ja lääkkeet ovat loppu. Asun samalla suunnalla, tuon lääkettä!

Ja silloinkin Mamit auttavat, kun kohdalle osuu vielä pahempi tilanne: kun pankkitili on tyhjä ja lapsilisän maksupäivään on vielä viikko, tai kun unelmien koti paljastuu homepesäksi ja valtaosa omaisuudesta on pilalla.

Hurjan onnellinen juuri näin

Kellon viisarit osoittavat keskipäivää. Lounaan jälkeen pestään kädet ja kasvot, käydään potalla, luetaan unisatu. Pian sängyistä kuuluu tuhinaa.

Se on merkki Tinalle: läppäri uudelleen auki. Hoitolasten päiväuniaikaan Tinalla on hetki aikaa suunnitella Mamien tulevia tempauksia ja raivata sähköpostiryteikköä. Vaikka Tinan arkirytmi kuulostaa hektiseltä, hän on hurjan onnellinen juuri näin.

Tutkimukset vahvistavat sen, minkä Tina tietää kokemuksesta. Muiden auttaminen lisää omaakin onnea. Erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara kertoo tutkimuksesta, jossa koehenkilöille annetaan kymmenen euroa ja pyydetään käyttämään ne joko itseensä tai ostamaan jollekulle muulle jotakin. Toiseen rahansa kuluttanut on jälkikäteen onnellisempi.

Vaikka olisi itse kuitti, auttaminen maksaa itsensä takaisin.

– Yrityksissäkin hoetaan usein, että firmalla ei ole aikaa innovoida. Jos sitä kuitenkin kokeillaan, uudet sytykkeet tuovatkin virtaa. Samoin käy usein perheissä. Vaikka olisi itse kuitti, auttaminen maksaa itsensä takaisin.

Vielä parempi on, jos muiden auttamisen lisäksi osaa tarvittaessa myös pyytää ja ottaa vastaan apua.

– Autettavana olemista kannattaa treenata. Se, että uskaltaa pyytää apua, auttaa ravistelemaan kohtuuttomia vaatimuksia vanhemmuudesta, Uusitalo-Malmivaara sanoo.

Siis niitä, joiden mukaan on pakko pärjätä yksin tai korkeintaan ydinperheen raameissa.

– Suo, kuokka ja Jussi -ihanne elää suomalaisissa yhä vahvana. Olemme kovia syyllistymään, jos emme jaksakaan.

Syyllisyyteen ei ole syytä, sillä nykyinen lapsiperhearki voi oikeasti olla tosi kuormittavaa. Monilla suku asuu kaukana. Kun perhekäsitys on suppea ja rajattu, turvaverkkojen aukot venyvät suuriksi. Silloin kannattaa sekä antaa itselleen armoa että tarjoutua muiden tueksi.

Kahvia ja sympatiaa

Tinan työpäivä ei pääty puoli viideltä, vaikka viimeinenkin hoitolapsi haetaan silloin kotiin. Tina touhuaa hetken omien lasten kanssa pihalla ja palaa taas koneelle. On aika suunnitella Turun Seudun Mamien tulevia tempauksia. Ryhmän toiminta on jo pitkäjänteistä. Parhaillaan Tina tiimeineen suunnittelee talven tapahtumia.

Viime vuoden lopulla Mamit perustivat rekisteröidyn yhdistyksen, ja vuoden alusta se on toiminut osana MLL:n Turun yhdistystä.

Yksi Mamien merkittävimmistä saavutuksista on vapaaehtoisvoimin pyöritettävä Leikkilä, Turun keskustassa kauppakeskuksessa toimiva ilmainen perhekahvila. Sinne voi tulla leikkimään, tapaamaan muita äitejä ja isejä, hörppäämään kahvia, vaihtamaan vaipan tai lämmittämään sosepurkin.

Tina ehtii Leikkilään enää vapaapäivinään ja viikonloppuisin. Hän suunnittelee kuitenkin yhä perhekahvilan mainokset ja koordinoi vapaaehtoisten työvuorot.

– Joskus kyllä haen arki-iltanakin läheisestä ravintolasta ruokaa mukaan ja tulen syömään sitä Leikkilään. Siellä ymmärretään vauhdikasta taaperoa – toisin kuin ravintolassa.

Vaikka Mamit auttavat yhä toisiaan arjen pienissä pulmissa, ryhmä on järjestänyt myös näyttävämpiä tapahtumia. Mamien perhepolitiikkaa käsittelevää nettivaalipaneelia seurasi yli neljä tuhatta katsojaa. Äitienpäivänä ryhmä liittoutui ajankohtaisohjelma Perjantain kanssa äitien työtä juhlistavan videon teossa. Siksi Tina on ajautunut tekemään kaikenlaista yllättävää, kuten valitsemaan poliitikoille esitettäviä kysymyksiä ja etsimään oikean kokoista kuvaustelttaa.

– Kyllä nämä uudet jutut välillä jännittävätkin, mutta ei niitä ehdi pohtia sen enempää. Pitää vain hoitaa kaikki parhaansa mukaan, hän toteaa mutkattomasti.

Tina ei ole enää aikoihin pyörittänyt Mameja yksin. Hän pitää huolta meilirumbasta, kun kuusitoista ylläpitäjää moderoi Facebook-ryhmän keskustelua. Hyväntekeväisyystiimi taas koordinoi lahjoituksia, kun Mamit vaikkapa keräävät vaatteita ja huonekaluja perheelle, jonka omaisuus on tuhoutunut tulipalossa.

Hädän hetkellä kaikki muu unohtuu

Ajatus vapaaehtoistyöstä ruuhkavuosien keskellä on monelle kauhistus. Miten ehtisin auttaa muita, kun saan juuri ja juuri illallispastat pöytään omalle perheelle?

Tina puolestaan ei voisi enää kuvitella elämää ilman Mameja.

– Vaikka kädet ovat täynnä työtä, tästä toiminnasta saa hirveän paljon itse. On aina yhtä palkitsevaa nähdä, kuinka ryhmä auttaa jonkun jaloilleen pahassa paikassa.

Tinan salaisuus on tarkka aikatauluttaminen.

– Arki on palapelin pelaamista, mutta olen luova. Väkerrän hoitolasten kasvun kansioita illalla, mutta heidän päiväuniaikaansa avaan koneen ja setvin sähköposteja.

Tina ei koskaan väsy niihin onnen tunteisiin, joita ryhmä toistuvasti hänessä aiheuttaa. Sillä vaikka keskustelu yli viiden tuhannen naisen porukassa ei tietenkään aina suju ilman riitasointuja, yksi asia ei muutu:

– Kun jollakin on hätä, kaikki muu unohtuu.

Mamit auttavat taas.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

10 tärkeintä ohjetta vastasyntyneiden vanhemmille.

Skotlannissa sijaitseva äitiyssairaala Ayrshire Maternity Unit jakaa kirjettä, jossa annetaan vastasyntyneiden vanhemmille kymmenen tärkeintä hoito-ohjetta vauvan näkökulmasta. Kirje ei ole osaston oma, ja sen alkuperäinen kirjoittaja on tuntematon. Teimme tekstistä vapaan käännöksen.

Rakas äiti, rakas isä,

Pyydän sinua pitämään tämän kirjeen tallessa ja lukemaan sen aina silloin, kun arki tuntuu vaikealta.

1. Pyydän, ettet odota minulta (tai itseltäsi) liikoja. Anna meille kaikille aikaa. Minä tarvitsen sitä kasvaakseni ja kehittyäkseni, jotta minusta tulee vakaampi ja helpommin ennustettava. Sinä tarvitset aikaa, jotta voit levätä ja rentoutua ja toipua synnytyksestä.

2. Syötä minua, kun minulla on nälkä. En ole koskaan vielä tuntenut nälkää, enkä vielä ymmärrä kelloa ja sopivia ruoka-aikoja.

3. Pidä minua sylissä, paijaa, pussaile ja halaile hellästi. Olen tottunut olemaan äidin lähellä kohdussa, enkä ole koskaan vielä ollut yksin.

4. Anna anteeksi, jos itken paljon. En tee sitä tahallani, eikä tarkoitukseni ole tehdä oloasi kurjaksi. Minulla ei vain ole vielä muuta keinoa kertoa tarpeistani. Kun kasvan hieman, opin muitakin tapoja kommunikoida.

5. Pyydän sinua tutustumaan minuun rauhassa. Kun annat minulle aikaa, opit tuntemaan luonteenpiirteitäni. Samalla huomaat, mitkä asiat rauhoittavat juuri minua ja tekevät minut tyytyväiseksi.

6. Älä pelkää tekeväsi virheitä vanhempana. Ne ovat luonnollisia. Kestän ne kyllä, kunhan teet kaiken rakkaudella.

7. Älä pety minuun, vaikka en olekaan täydellinen. Toivon, ettet myöskään pety itseesi vanhempana, vaikka et olekaan aina täydellinen.

8. Pidä huolta itsestäsi. Syö kunnolla, lepää ja ulkoile. Kun voit hyvin, sinulla on voimia ja kärsivällisyyttä huolehtia myös minusta.

9. Toivon, että pidät huolta parisuhteestasi ja muista läheisistä ihmissuhteista. Tarvitsen ihmisiä ympärilleni.

10. En ole näin pieni kovin kauaa, vaikka se aika tuntuisi sinusta nyt ikuisuudelta. Vaikka myllään elämäsi ylösalaisin, toivon, että muistat tämän olevan vain vaihe. Nautitaan siitä yhdessä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.