Esiteini kurkottaa nuoruuteen mutta kaipaa vanhempien hoivaa.

Yksitoistavuotias rakentaa innoissaan lumilinnaa ja hoivaa pehmolelujaan. Toisena päivänä hän haluaa huulipunaa diskoon ja karkaa pakkaseen ohuissa leggingseissä.

Toinen samanikäinen jurottaa ruokapöydässä ja ärhentelee peilikuvalleen, kun tukka ei nouse oikeanlaiselle pyörteelle. Illalla kelpaa silti vielä syli ja paijaus.

Alakoululaiset ovat selvästi yhä lapsia, mutta nuoren elämä kolkuttelee jo ovella. Onko tämä nyt esiteini-ikää?

Esiteini ei ole vanhempien puheissa kovin vakiintunut määritelmä. Joku viittaa sillä jo kahdeksanvuotiaaseen – leikillään tai vain hämmennystään, kun lapsi kasvaa silmissä. Toiselle lapsi on ihan vain lapsi, kunnes on jo oikeasti nuorisoa.

”Esimurrosikä ei ole samanlainen itsenäinen kehitysvaihe kuin uhmaikä tai murrosikä.”

– Esimurrosikä ei ole samanlainen itsenäinen kehitysvaihe kuin uhmaikä tai murrosikä. Se on ennemminkin välitila, johon sisältyy odotuksia tulevasta, toteaa Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

Varhaislapsuuden murrosten ja teini-iän väliin jäävät vuodet ovat usein sopuisaa suvantovaihetta. Ennen pitkää keskilapsuuden rauhaan alkaa nousta muutoksen merkkejä: pientä aikuisten haastamista, orastavaa kiinnostusta nuorten maailmaan.

Osalla lapsista murrosiän fyysinen kehitys käynnistyy jo, ja kehon myötä alkaa mielikin myllertyä.

– Kun hormonaaliset muutokset alkavat, se tarkoittaa väkisin myös jonkinasteista mielen kuohuntaa: uudenlaista epävarmuutta, ärtymystä ja kiukunpuuskia, Pajamäki sanoo.

Pieniä ja isoja

Alakoulun luokkakuvissa välitilan epämääräisyys näkyy. Joku rivissä näyttää vielä ihan pikkupojalta. Toisella on teinin vaatteet, uhmakas asento ja kilo geeliä tukassa. Kaveruksilla voi olla parinkymmenen sentin pituusero.

Murrosiän ensi merkit tulevat eri lapsille hyvin eri aikaan, ja se on täysin normaalia.

Murrosiän ensi merkit tulevat eri lapsille hyvin eri aikaan, ja se on täysin normaalia. Jollakin tytöllä rinnat voivat alkaa kasvaa 9-vuotiaana, toisella 14-vuotiaana. Kuukautiset alkavat keskimäärin 13-vuotiaana, mutta vaihteluväli on useita vuosia. Pojilla fyysinen kehitys alkaa yleensä vasta 12–13 vuoden iässä isommalla rysäyksellä.

Kehityksen eritahtisuus ei ole välttämättä lapsille lainkaan niin selvää kuin aikuisille. Lapsesta voi tuntua kiusalliselta, jos hän kehittyy kovin eri aikaan kuin kaverit. Se voi myös johtaa kiusaamiseen, naureskeluun ja huomautteluun.

Jos tyttö ujostelee kehittyviä rintojaan, hienovaraisuus on valttia. On tärkeää, että lapsi saa itse valita vaatteita, joissa hänellä on turvallinen ja itsevarma olo.

Selvästi muita aiemmin tai myöhemmin kehittyvää lasta voi rauhoittaa kertomalla, että erot tasaantuvat ajan myötä. Esimerkkitarinat auttavat: Se äidin työkaverin poikakin venähti pituutta pari vuotta muita myöhemmin. Kyllä sinäkin kirit kaverit kiinni.

Kiusaamista ei pidä hyväksyä, mutta lasta voi muistuttaa siitä, että todennäköisesti naureskelijat ovat itse yhtä epävarmoja itsestään.

Seksuaalisuuteen liittyvät asiat kannattaa ottaa puheeksi viimeistään nyt.

Kasvuun, kehitykseen ja varsinkin seksuaalisuuteen liittyvät asiat kannattaa Pajamäen mielestä ottaa puheeksi viimeistään nyt.

– Keskilapsuus on otollinen vaihe valmistaa lasta hämmentäviin tunteisiin ja fyysisiin muutoksiin, kuten kuukautisiin tai siemensyöksyihin. Lapsi on tässä vaiheessa vastaanottavaisempi kuin murrosikäinen, joka haluaa ehkä jo pohtia asioita enemmän itsekseen.

Rajoja ja joustoa

Jos alakouluikäisen arjessa kaikki on kohdallaan, hän on usein utelias, toimelias ja avoin. Kymmenvuotias ei vaadi niin paljon perushoivaa kuin pikkulapsi, muttei vielä rajusti kapinoikaan. Näennäisessä helppoudessa on riskinsä: tässä iässä lapsi saattaa jäädä aikuiselle näkymättömäksi.

– Voi tulla sellainen harha, että hän ei tarvitse aikuista. Tämän ikäisen ei silti pidä vielä olla liian pitkään itsekseen, Pajamäki sanoo.

– Kehitykseen kuuluu, että lapsi kurkottelee nuoren maailmaan. Vanhempien pitää kuitenkin pystyä tarjoamaan tarpeeksi pitkän lapsuuden tuottamaa turvaa.

Esiteinin vanhempana joutuu tasapainottelemaan. Miten tukea itsenäistymistä, mutta samalla antaa lapsen olla vielä pieni? Milloin antaa vapauksia ja missä vielä jarrutella?

Kotiintuloajoista on hyvä pitää kiinni ja rajoittaa pelkästään kaveriporukassa vietettyä aikaa.

Pajamäen mukaan vanhempien pitää huolehtia, ettei lapsi ajelehdi liikaa pois perhepiiristä. Kotiintuloajoista on hyvä pitää kiinni ja rajoittaa pelkästään kaveriporukassa vietettyä aikaa. Esiteini otetaan yhä mukaan perheen yhteisiin puuhiin.

Lapsi tarvitsee aikuiselta lämpöä ja pysyvyyttä, mutta myös sopivasti uudenlaista kaverillisuutta. Kuuntele lasta ja selvitä, mitä hänen päässään liikkuu. Ymmärretyksi ja hyväksytyksi tuleminen on tärkeää. Saa olla epävarma ja saa ailahdella. Joskus saa tuntua tosi isolta ja itsenäiseltä, välillä ihan pieneltä.

Miten lapsi muistaa minut?

Entä kun esiteini murjottaa, haukkuu vanhempia tai paiskoo ovia. Miten pitkälle ärhentelyä pitää ymmärtää?

Nyrkkisääntö on sama kuin raivoavan uhmaikäisenkin kanssa. Tunteita saa olla ja ne saavat näkyä, mutta käytös on eri asia.

”Kaikkien tunteiden pitää olla sallittuja kotona.”

– Kaikkien tunteiden pitää olla sallittuja kotona. Saa olla välinpitämätön tai ärtynyt, tosi vihainenkin. Saa raivota, mutta ei saa vahingoittaa ketään. Ei tarvitse olla aina aurinkoinen, mutta se ei tarkoita, että saisi jättää tekemättä velvollisuutensa, Pajamäki sanoo.

Kuohunta voi raastaa aikuisen hermoja – ja se on vasta esimakua murrosiästä.

Vanhempien tehtävä läpi lapsuuden ja nuoruuden on toimia turvallisena puskurina: ottaa tunnepurkaukset vastaan ja osoittaa siten, että niistä selvitään. Näin lapsi oppii käsittelemään hankalia tunteita, mikä on myöhemminkin mielenterveyden kannalta tärkeä taito.

Tyynenä pysyminen ei aina ole helppoa.

– Voi auttaa, jos vaikeissa tilanteissa kysyy itseltään: Miten haluan, että lapsi muistaa tämän ikävaiheen? Miten hän muistaa minut?

Jos lapsi oppii luottamaan siihen, että vanhempi toimii hänen parhaakseen, suhde kestää myöhemminkin pienet taistelut ja irtiotot. Yhteyttä on paljon vaikeampaa ruveta murrosiän myrskyissä luomaan alusta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuvaa sitä, mistä itse innostut, ja pidä huolta yksityisyydestäsi, vinkkaa supersuositun Youtube-kanavan tekijä.

Viikonlopuksi Ruisrockiin, sitten viettämään aikaa sisilialaisessa hotellissa, jossakin välissä jäätelökioskin avajaiset. Joka välissä yhteiskuvia fanien kanssa.

Kivalta kuulostaa tubettaja Roni Backin arki, ja sitä se hänen mielestään onkin. 23-vuotias helsinkiläinen on yksi Suomen seuratuimpia Youtubessa. Hänellä on yli 250 000 seuraajaa ja hänen videonsa keräävät yli neljä miljoonaa katselua kuukaudessa.

Kivan lisäksi arjen ominaisuuksiin kuuluu kiire. Lähes joka päivä kello 16:een mennessä ilmestyvä uusi, yli kymmenminuuttinen video tarkoittaa Ronille työpäivää, joka venähtää usein kellon ympäri. Tätä hän on tehnyt 18-vuotiaasta saakka – ja opiskellut välillä kauppatieteiden kandidaatiksi.

”Aloitin pelivideoista, koska minusta oli mahtavaa istua sohvalla kalsarit jalassa.”

– Silloin aloitin pelivideoista, koska minusta oli mahtavaa istua sohvalla kalsarit jalassa. Nykyisin olen kameran edessä ihan vaatteet päällä omilla kasvoillani, en enää pelkkänä äänenä.

Ratkaisu on ollut myös tietoinen: aiemmin Youtuben algoritmi suosi pelivideoita, nyt se nostaa esiin parhaiten yli kymmenminuuttisia pätkiä.

Nyt Roni neuvoo tubettajiksi haluavia yhdessä Ville Kormilaisen kanssa tekemässään Tubettajan käsikirjassa (Otava). Tärkeimmät vinkkinsä hän antaa tässä:

1. Aluksi riittää puhelin

”Tubettamisen voi aloittaa pelkällä puhelimella. Sen ihmeellisempiä laitteita ei kannatakaan heti hankkia, jos huomaakin, ettei videoiden tekeminen ole sittenkään oma juttu. Siksi voi olla viisaampaa aloittaa vaikka vanhemman kännykällä.

En itse ole editoinut kännykällä varmaan koskaan, mutta Macin iMovie ja Windowsin Movie Maker ovat editointisovelluksia, jotka toimivat älypuhelimessakin.”

2. Kuvaa sitä, mikä kiinnostaa

”Kun aloitin itse, nappasin idean käytännössä melkein suoraan toiselta kanavalta. En oikein tiennyt, mitä Youtubessa tehdään, joten matkimalla kokeilin, osaanko samaa kuin toinenkin. Nyt opin uutta vielä yli tuhannen tehdyn videon jälkeenkin.

Jos haluaa lähteä jahtaamaan menestystä, pitää erottautua joukosta. Minä puhun kameralle ajankohtaisista aiheista, sillä sitä ei oikein kukaan muu Suomessa tee. Oma persoona on tärkeä, sillä kävisi raskaaksi esittää jotakin muuta kuin oikeasti on. Minä olen tällainen kiltti koulupoika.

Liika itsekritiikki kaataa herkästi koko homman. Siksi ei kannata välittää, vaikka jossakin videossa olisi tukka huonosti, sillä seuraava video tulee aina. Väistämättä tulee päiviä, joina ei onnistu. Monesti olen itsekin päivitellyt, että mitähän tuli tehtyä, mutta sitten kuulen palautteesta, että tosi hyvä, Roni. Youtubessa palaute tulee heti.”

3. On hyvä olla riittävän iso

”Youtube-kanavan voi sääntöjen mukaan perustaa, kun on täyttänyt 13 vuotta. Siitä kannattaa pitää kiinni. Itse olin aloittaessani 18-vuotias, mutta toisaalta esimerkiksi Pinkku Pinsku aloitti 14-vuotiaana.

Kun käyn kouluvierailuilla, moni kertoo haluavansa isona tubettajaksi. Tubettajat ovat julkkiksia samalla tavalla kuin laulajat tai näyttelijät, me emme vain tarvitse mitään erityistaitoja. Uskon, että kiinnostus liittyy paljon sosiaaliseen mediaan. Monet nuoret toivovat, että kunpa heilläkin olisi niin paljon seuraajia. Tunnettuus on kuitenkin välillä henkisesti hyvin rankkaa: tyttöystävästäni on tehty Youtube-video, saan jatkuvasti fanipuheluja enkä voi olla rauhassa edes mökillä, vaikka se sijaitsee keskellä metsää.”

4. Vanhempi, pysy mukana

”Koska lapset oppivat Youtuben helposti, kyllä vanhemmatkin pystyvät siihen. Heidän täytyy nähdä se vaiva, että tietävät, mistä on kyse.

Vanhempien tuki on todella tärkeää, jos lapsi haluaa tehdä omia videoitaan. He voivat auttaa lasta suojaamaan yksityisyyttään – ettei hän esimerkiksi tule paljastaneeksi puhelinnumeroaan ja asuinpaikkaansa. 

Toisaalta vanhemmat voivat vaikuttaa myös siihen, että lapset oppivat, ettei tubettajiakaan seurata eikä heille soitella. Kun seuraajia on paljon, yksityisyyden menettää vähän väkisin.” 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Opeta teinitytölle, että luonnollisessa kehossa ei ole mitään hävettävää.

Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström kirjoittaa vauva.fissä Puhu muru -blogia, ja hänen viimeisin postauksensa käsitteli maailmalta kantautuvia hätkähdyttäviä trendejä.

Häpyhuulten valkaisu, emättimen höyrytys, yrittitampooni, erilaiset pimppiin tehtävät koru-upotukset, tatuoinnit ja glitteröinti voivat olla Marjan mukaan lastemme tulevaisuutta samaan tapaan kuin rakennekynnet tai lävistykset ovat meille arkipäivää: kaikki eivät käytä niitä itse, mutta tietävät mistä puhutaan.

– Vaikka trendit eivät ole saaneet jalansijaa meillä, ovat ne kovassa nousussa esimerkiksi jenkeissä. Ole kuin neitsyt -hoito on nyt jo saatavilla tyttäriemme silmille Youtubessa ja erilaisissa somekanavissa.

Lapsemme seuraavat musiikki- ja tube-tähtiä, joista osa tuunaa itseään käyttäen myös terveydelle vaarallisia keinoja. Näiden idolien kautta trendeistä tulee yhä tavallisempia, ja vanhemmat Suomessa eivät edes tunne koko ilmiötä.

– Omalta teiniltä voi kysyä, ovatko tuunauskeinot tuttuja ja mitä mieltä teini niistä on. Nuorta voi kannustaa kriittiseen ajatteluun omia idoleitaan kohtaan, Kihlström kertoo.

Kihlström ei tarttuisi liikaa neuvovaan tai varottelevaan tyyliin, vaan kertoisi ihan muutamalla lauseella, että pimpin kuulukin tuoksua tietyltä, se puhdistaa itse itsensä, ja jos se alkaa haista erilaiselta kuin yleensä, on hyvä käydä lääkärillä.

Maailmalta kantautuvien trendien lisäksi vanhemman on näin kesän alussa ajankohtaista keskustella teinien kanssa häpykarvojen ajeluun, vahaamiseen ja värjäämiseen liittyvistä riskeistä, ja esimerkiksi ostaa kotiin turvalliset välineet välineet ja aineet karvojen poistoon.

– Nuorilla ei ole aina mahdollisuutta päästä kosmetologille ammattilaisen käsiteltäväksi, ja netistä tilattavilla tuotteilla voi  aiheuttaa valtavan allergisen reaktion. 

Vierailija

Vanhempi, tiedätkö mitä tarkoittaa pimpin tuunaus? Syytä olisi

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti: Hyvä että opetetaan, että naisen värkki puhdistaa itse itsensä samalla kun moni Suomessa syntynyt nainen hyväksyy poikien ympärileikkauksen hygienia- ja estetiikkasyistä. Ainakin toinen puoli asioista on kunnossa. Ne on luultavasti varmaan ne samat naiset jotka EIVÄT tiedä värkin puhdistuvan itsestään... Muutenkin rinnastat hauskasti kaksi eri asiaa ja kärsit nyt miehistä vääryyttä. Voisit rinnastaa nämä asiat keskenään, jos meille opetettaisiin, että...
Lue kommentti
Vierailija

Vanhempi, tiedätkö mitä tarkoittaa pimpin tuunaus? Syytä olisi

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti: Hyvä että opetetaan, että naisen värkki puhdistaa itse itsensä samalla kun moni Suomessa syntynyt nainen hyväksyy poikien ympärileikkauksen hygienia- ja estetiikkasyistä. Ainakin toinen puoli asioista on kunnossa. Suomessa ei ympärileikata KETÄÄN hygienia- ja estetiikkasyistä. Vai tarkoitatko, että suomalaisten naisten pitäisi lähteä Yhdysvaltoihin kampanjoimaan, tai muuten on meidän vika? :D Meitähän ne kuuntelis.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: 123rf

Vähemmän ei ole enemmän. Rohkeat meikkaavat nyt sateenkaariväreissä.

1. Kulmat sateenkaariväreissä

Kuulutko sinäkin siihen ikäpolveen, joka aikanaan nyppi kulmakarvat viivoiksi? Nyt tavoitellaan paitsi tummia ja runsaita, myös muutenkin näyttäviä kulmia. Rohkeat meikkaavat kulmat sateenkaariväreillä. Instagramista löydät esimerkkejä hästägillä #rainbowbrows. Kuvat alla ovat käyttäjiltä @joeyhealybrows ja @maxinescroggs. 

 

 

2. Sateenkaarisilmät tai -posket

Ja toki, sateenkaarimeikin voi loihtia myös silmäluomille, kuten @constantlysummar-käyttäjän kuvassa. Poskillekin sateenkaaren voi pyyhkäistä, kuten @the.fashionistan-käyttäjä.

 

 

3. Glittermeikki

Enemmän on enemmän. Kimallemeikin taitaa suomalainen @glitternisti, jonka kuvassa poseeraa Tube-tähti Sara Forsberg (@helloimsaara).

 

4. Liukuvärjätyt huulet

Kurkkaa Instagramiin hästägillä #ombrelips jaettuja kuvia, niin tiedät mistä on kyse. Liukuvärjätyt huulet voi tehdä klassisemmin punaisen eri sävyillä kuten @loliloo. Räväkkäämpi lookki syntyy muilla väreillä, näyttää @lindahallbergs.

 

 

5. Pinkit ohimot

Poskipunasta tulee ohimopuna, kun ottaa käyttöön #blushbomb-lookin. Sitä käyttävät myös starat, kuten Rihanna @entretonsebatons-käyttäjän kuvassa.

 

5. Dipatut korvanlehdet

Tätä odotetaan seuraavaksi. Katso Me Naisten jutusta, miltä näyttävät meikatut korvanlehdet.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Dokumentissa Kolme kertaa toivo (Suomi 2017)  tavataan kolme nuorta aikuista, jotka ovat iästään huolimatta kohdanneet elämässään jo paljon kipeitä asioita. Heidän kokemuksistaan voi kuka tahansa saada vertaistukea.

Hanna menetti isänsä kouluikäisenä. Kun isä kuoli lauantaina, oli Hanna jo maanantaina koulussa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Lopulta suru tavoitti hänet ja kyyneleet tulivat. Siitä alkoi pahan olon hidas työstäminen.

Lisää mietittävää Hanna sai ysiluokalla huomattuaan tykkäävänsä tytöistä. Itsensä löytäminen ei kuitenkaan ollut vain helpottavaa. Seurasi pieni, suuri kriisi, kuten Hanna asian ilmaisee. Mutta siitäkin päästin yli.

Sofin sairastuttua masennukseen oli apu onneksi lähellä. Isän kanssa vietetyt koiranulkoilutuslenkit ja hengähdystauot kiireisen arjen keskellä ovat valaneet Sofiin uskoa ja pitäneet pään pinnalla.

Pahimmillaan koulukiusaamisen romuttama itsetunto on ollut nollassa, mutta Sofi on saanut lisää voimia vertaistukiryhmästä ja parhaalta ystävältään. Nyt tulevaisuus näyttää ja valoisalta.

Keskittymishäiriöstä kärsivälle Williamille koulu oli vaikeaa, ja ongelmat ovat jatkuneet myös aikuisiällä. Nyt 24-vuotiaana hän ei esimerkiksi voi omistaa kännykkää, sillä se häviäisi jo parissa päivässä. Niin on jo käynyt kymmenelle kännykälle.

Williamin pelasti täydelliseltä sulkeutumiselta rakas harrastus: skeittaaminen. Williamille se on intohimo mutta myös terapiaa.

Kolme kertaa toivo on valoisia pieni dokumentti. Vaikka kolmikon tarinat ovat erilaisia, on niissä myös jotain yhteistä: kaikki kolme ovat selvinneet vaikeuksista huolimatta elämässään eteenpäin. Se jos mikä antaa toivoa meille muillekin.

Dok: Kolme kertaa toivo Yle Teema & Femillä pe 12.5. klo 19.00

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.